Syvällinen Kiinan kieli (Osa 1): Canjien kyyneleet

Avoin runo:

Aika, jolloin taivaan alapuolella keltainen maa oli tumma ja maailmankaikkeus autio,
Pangu (盤古) loi maailmankaikkeuden, ja taivas ja maa syntyivät.
Nüva (女媧) loi ihmiskunnan, aloittaen sen naisesta.
Cangjie (倉頡) keksi kiinalaiset merkit, antaen valon ja viisauden kiinalaisille.
Siitä saakka kiinalainen kulttuuri on kukoistanut kymmenien tuhansien vuosien historian ajan.

Kertoja: Olipa kerran jumalia pitämässä suurtaa juhlaa Hua-vuoren huipulla Kiinassa. Juhlat pidettiin ainoastaan joka sadas vuosi, ja jumalat tulivat kaikkialta nauttimaan juhlasta. Toisella puolella Hua-vuorta Cangjie ja hänen oppilaansa, Wentong, nautiskelivat viileästä tuulenvireestä istuen jumalallisen puun alla.

(Samaan aikaan)

Wentong: Opettaja, olen kuullut, että sinä keksit kiinalaiset merkit!

Cangjie: En rohkene sanoa niin. Oikeastaan minä toin merkit alas taivaasta Kiinaan. Kiinalaisilla merkeillä on syvällinen ja moniulotteinen tarkoitus. Koska niissä on hyvin syvällinen tarkoitus, ne palvelevat erinomaisena välineenä kiinalaisen kulttuurin levittämisessä.

Wentong: Kiinalaiset merkit ovat todella jotain! Muuten, Opettaja, Hua-vuorella on tänään jumalien juhlat. Aiotko osallistua?

Cangjie: Tykkään olla ennemmin täällä vielä jonkin aikaa. Mene sinä edeltä ilman minua. Jos siellä tapahtuu jotain erikoista, tule kertomaan minulle.

Kertoja: Wentong meni yksin juhlaan. Monia jumalia oli nauttimassa vilkkaasta juhlasta. Jumalat tervehtivät ja puhuivat toistensa kanssa. Jonkin ajan kuluttua eräs kuolematon antoi käyntikorttinsa Wentongille. Wentong katsoi sitä ja kysyi uteliaana:

Wentong: "Kuolematon, sinulla on erikoinen nimi.”

Kuolematon: Ha Ha, tarkoitatko että se on merkittävä nimi?

Wentong: Ei, ei. Se on vain niin omituinen.

Kuolematon: Kuinka niin?

Wentong: Katso, siinä sanotaan "Omituinen pohjoisesta".

Kuolematon: Oh, olet käsittänyt väärin! Siinä sanotaan "Viisas pohjoisesta".

[Kiinan kommunistinen puolue yksinkertaisti kiinalaiset merkit, viisas (聖) kirjoitetaan “圣”, joka muistuttaa toista sanaa “怪”, ja joka tarkoittaa omituinen/kummallinen/salaperäinen.]

Wentong: Mutta silti sanat näyttävät omituiselta, riippumatta siitä miten sitä katson.

Kuolematon: Et ilmeisesti tunne näitä yksinkertaistettuja kiinalaisia merkkejä, jotka ovat nyt tulossa suosituiksi ihmisten maailmassa.

Kertoja: Wentong näytti hyvin hämmentyneeltä. Hän vei käyntikortin Opettajalleen. Cangjie katsoi merkkejä kortissa. Hän ei tunnistanut joitakin muuttuneita merkkejä, ja jotkut merkit olivat kokonaan muuttuneet, eikä hän tiennyt mitä niiden pitäisi tarkoittaa. Cangjie tuli hyvin huolestuneeksi.

Wentong: Opettaja, merkit voivat näyttää omituisilta, mutta ne ovat yksinkertaisessa muodossa. Niitä pitäisi olla helppo kirjoittaa. Oh, pidän tästä.

(kun Wentong hymyili leveästi, Cangjie löi häntä päähän.)

Cangjie: Unohda mukavuus tai nopeus. On olemassa kiinalainen sanonta: "kiire on tuhlausta". Jokaisella (siveltimen) vedolla kiinan (kielen) merkki kantaa erityistä tarkoitusta. Kun muutat kiinalaisten merkkien muodon, muutat sen tarkoituksen. Seuraukset tulevat olemaan vakavia. Emme ehdottomasti voi muuttaa tai vahingoittaa kiinalaisten merkkien muotoa vain siksi, että niitä olisi helpompaa kirjoittaa.

Wentong: Oh, ymmärrän.

Cangjie: Luulen, että meidän täytyy laskeutua ihmisten maailmaan ja arvioida vahinko kiinalaisissa merkeissä.

Kertoja: Niin he ratsastivat "tuulenvireellä" ja laskeutuivat maahan. He saapuivat Kiinaan. He matkustivat läpi Kiinan ja kävivät läpi kaikki merkittävät kadut ja kaupungin pienet kujat. He näkivät kaikkialla yksinkertaistetun kiinankielen. Cangjie ei voinut pidätellä kyyneliään nähdessään kiinalaiset merkit, jotka hän oli kovalla työllä opettanut muinaisille Kiinan ihmisille "vanhaan hyvään aikaan", ja jotka olivat nyt täydellisesti raunioina.

(Yhtäkkiä, Wentong ajatteli jotain)

Wentong: Opettaja, Kungfutse sanoi kerran: "jos Tao tulee huonoksi, mieluummin asun meressä". Miksi emme mene toiselle puolen merta?

Cangjie: Hmm, selvä.

Kertoja: Ja niin he ratsastivat "viileällä tuulella" kohti meren toista puolta. Ennen pitkää, Wentong huudahtaa iloisesti:

Wentong: Opettaja, katso! Tuolla on pala banaaninlehteä meressä.

Cangjie: Ei se ole pala banaaninlehteä. Se on saari nimeltään Formosa, alias Taiwan. Olen kuullut, että saaren ihmiset ovat mutkattomia ja totuudenmukaisia. Perinteinen kiinalainen kulttuuri ja taide kukoistavat siellä.

Wentong: Mennään katsomaan. Ehkä tämä on paikka jota olemme etsineet.

Kertoja: Cangjie ja Wentong menivät saarelle.

Wentong: Hei! Kaunis paikka vihreine vuorineen ja kirkkaine vesineen!
Kuuntele lintujen viserrystä! Haista pensaiden kukkien hyvää tuoksua!

Cangjie: Kyllä! Kuulen jonkun lukevan ääneen. Mennään katsomaan!

Kertoja: Cangjie ja Wentong tulivat ylvääseen rakennukseen. Portilla luki ’Minghui-koulu’. Luokassa eräs naisopettaja oli keskustelemassa oppilaiden kanssa kiinalaisista merkeistä. Cangjie ja Wentong kuuntelivat tarkkaavaisesti ikkunan ulkopuolella.

(Opettaja kirjoitti liitutaululle: viisas arvostaa hyväsydämisyyttä ja
luotettavuutta.)

Oppilas: Opettaja! Joissakin merkeissä on monia viivoja (siveltimenvetoja). Niitä on vaikea oppia kirjoittamaan.

Opettaja: Jokaisella siveltimenvedolla on alkuperänsä. Joskus merkki voi olla haasteellinen kirjoittaa; kuitenkin, jos tiedät että sen merkitys perustuu sanan juureen, opittuasi sen et unohda sitä koskaan.

Opettaja: Tehdään esimerkisi merkki ’viisas’ (聖). Yläosa tehdään kahden
sanan juurista: korva (耳) ja suu (口). Se tarkoittaa, että viisaan täytyy olla valmis kuuntelemaan tarkkaavaisesti erottaakseen oikean väärästä, ja hänen täytyy olla "vaikuttavasanainen", jotta hän voi levittää Taoa ja osoittaa oppilailleen kysymykset. Vain silloin kun henkilö on valmis saavuttamaan nämä hyveelliset ominaisuudet, hänellä on viisaus. Jos muutat tai jätät pois yhdenkin näistä "siveltimen vedoista" mukavuuden vuoksi ja muutat merkin 聖 merkiksi 圣, tämä henkilö ei pysty kuuntelemaan tai puhumaan viisaasti. Silloin häntä ei voi kutsua viisaaksi.

Kun Cangjie oli kuunnellut opettajan luentoa ikkunan ulkopuolelta, hän
nyökkäsi päätään ja tunsi suunnatonta kiitollisuutta, todistaen että kiinalaiset merkit on säilytetty ja kuljetettu uudelle sukupolvelle Taiwanissa. Jälleen kerran hän liikuttui kyyneliin.