Maailman ensimmäisen veistoksen löytäminen

Veistos vesilinnusta AFP kuva

WASHINGTON DC- Saksassa tiedemiehet ovat hiljattain löytäneet oletettavasti maailman varhaisimman todisteen ihmisen veistoksesta.
Emme voi muuta kuin ihmetellä antiikin maailman ihmisten taiteellista tasoa.

Joulukuun 18. 2003, viimeisin NATURE lehti julkaisi uusimman todisteen arkeologian alalta. Arkeologi Nicholas Conard, Tubingenin yliopistolta Saksasta, löysi sarjan norsunluuveistoksia, jotka ajoittuvat 30000 vuoden takaiseen aikaan Hohle Fels luolille, kauas maaseudulle Swabianin alueelle Lounais-Saksaan. Nämä pienet kuvaveistokset ovat noin kahden senttimetrin mittaisia ja niiden muoto kuvastaa 30000 vuoden takaisen eurooppalaisen taiteen merkittävää luovuutta.

Tämä löytö, muiden viimeaikaisten Swabianin seudulta löytyneiden ihmisjäänteiden mukana, kuuluu aikaisimpiin ihmisjäännöksiin joita on löydetty tänä päivänä. Ei ihme että Anthony Sinclair Liverpoolin yliopistosta, Iso-Britanniasta toteaa, "Ei epäilystäkään, ne ovat vanhimmat näytteet kuvauksellisesta taiteesta maailmassa."

Tämä sarja veistoksia, jotka on kaiverrettu piikivi-työkalujen avulla, koostuu vesilinnusta, puoleksi ihmisestä, puoleksi kissaolennosta ja hevosen päästä. Tutkijoille on yhä epäselvää mitä nämä veistokset varsinaisesti merkitsevät. "Emme tiedä tarkalleen miten ja miksi taide kehittyi niin kuin se teki. Monet näkökannat miten ihmisen evoluutio tapahtui, ovat historiallisten asetelmien sanelemia. Näyttää yhä siltä, että kun symbolinen kommunikaatio alkoi vertauksellisen kuvauksen muodossa, ei mennyt kauaa kun korkean tason taiteellisuus kehittyi. Asiat olisivat voineet kehittyä toisinkin, mutta näyttää todellakin siltä, että tarkka ja kaunis muotokuvaus on esillä kuvaannollisen taiteen alkuajoista.", sanoo Conard.

Veistoksien sijainti osoittaa, että siihen aikaan ihmiset enimmäkseen asuttivat Danube-joen seutua ja että sen ajan taiteellisuus on hyvin erilaista meidän nykyaikaisesta taiteellisuudesta. Tämä löytö mullistaa täysin perinteisen käsityksen siitä, että taide kehittyi asteittain alkeellisesta ja karkeasta tyylistä hienommaksi, nykyajan ammattitaidoksi. "Näyttää siltä, että ensimmäiset modernit ihmiset Euroopassa olivat ilmiömäisen kypsiä taidoissaan," sanoo Sinclair.

Conard sanoo myös, "meidän täytyy ehkä hylätä yksinkertaiset ideat siitä miten ja mistä kulttuurinen nykyaikaisuus sai alkunsa. Eri väestöt Euroopassa ja muualla ovat luultavasti kehittäneet tyylejään itsenäisesti."

Uudet arkeologiset löydöt uudistavat jatkuvasti aikaisempia käsityksiämme evoluutiosta.
Sen jälkeen kun olemme kaivaneet lisää tämänkaltaisia todisteita, meiltä tullaan vaatimaan ihmis-sivilisaation uudelleenkirjoittamista lähitulevaisuudessa.