Falun Gongin harjoittajaa pakkosyötetään Liaoningin maakunnassa, Shenyangin kaupungin pidätyskeskuksessa nro 1

Kävin kolmen harjoittajan luona, jotka olivat vangittuina Shenyangin kaupungin pidätyskeskuksessa nro 1.

Noin kello 9 saavuimme padolle, joka on pidätyskeskuksen edessä. Koska päivä oli erittäin kuuma, menimme läheiselle maissipellolle. Pian sen jälkeen, kun olimme istuutuneet alas, Shenyangiin kuuluvan Zaohuan esikaupunkialueen poliisiaseman virkamiehiä tuli ottamaan kuvia meistä ja sen jälkeen meidät vietiin väkivalloin. Poliisilaitoksella, täti Zhang ja minä olimme lukittuna erääseen huoneeseen. Noin kello 14, Yuhongin piirikunnan Shenyangin Kansallisen turvallisuustiimin jäsen tuli puhumaan meille. Hän ilmoitti, että jos halusimme harjoittaa Falun Gongia, voisimme tehdä sen vain kotona. Sitten hän sanoi: "Heti kun kirjoitat takuulausunnon, että et enää harjoita Falun Gongia, annan sinun mennä kotiin. Sinun ei tarvitse edes kirjoittaa nimeäsi lausuntoon." En suostunut kirjoittamaan tällaista lausuntoa.

Kello 23:40 meidät vietiin Shenyang kaupungin pidätyskeskukseen nro 1. Minut sijoitettiin kolmannen piirin yhdeksänteen vankilaselliin. Naispoliisi Wang Lu (poliisi ID 114990) huolehti sellistäni.

Aloitin syömälakon joulukuun 12. päivänä. Joulukuun 14. päivään mennessä en ollut syönyt mitään, joten Wang Lu, Zhao Jicha (poliisi ID 104731) ja eräs toinen naispoliisi, sekä kaksi osa-aikatyöntekijää raahasivat minut ensimmäisen kerroksen rangaistushuoneeseen, jossa he kiduttavat vankeja. Ennen kuin tulin huoneeseen, näin pesualtaan kokoisen kulhon maassa, joka oli täynnä kärpäsiä. Huoneessa oli pitkä penkki, jossa oli kolme 7,5 cm:n pituista leveää hihnaa penkin molemmilla puolilla. He sitoivat minut vöillä penkkiin siten, että yksi vyö meni rintani yli ja kaksi muuta reisien ja säärien yli. Vyöt sidottiin niin tiukalle, että saatoin tuskin hengittää.

Pakkosyöttämisessä laitettiin putki nenän kautta ruokatorveen, joka sai minut huutamaan kivusta. Sitten he tunkivat jotain täytettä suuhuni, jotta ihmiset eivät kuulisi huutoani. He pelkäsivät, että en voinut hengittää, joten he jättivät pienen raon, josta sain haukottua ilmaa keuhkoihini. Pakkosyöttämisen aikana tunsin oloni hyvin sairaaksi. Pidätin hengitystä ja käänsin pääni sivuun sylkäistäkseni pois sen mitä he syöttivät minulle. Tökötti, mitä minulle syötettiin haisi vanhalle homehtuneelle öljylle. Jotkut heistä vetivät hiuksistani. Suljin silmäni enkä voinut liikkua. He kutsuivat toisesta huoneesta kookkaamman osa-aikatyöntekijän, ja käskivät hänen painaa kasvojeni sivusta ja pitämään suutani auki. Hän painoi niin kovaa, että minun oli pakko avata suuni, enkä voinut kääntää päätäni sivuun. Ikenet ja suu vahingoittuivat ja olivat turvoksissa. Pakkosyöttämisen jälkeen Wang Lu veti minua hiuksista ja hakkasi päätäni sekä potki minua mennessäni takaisin selliini. Hän myös uhkasi minua, "Jos et syö, pakkosyötämme sinua vielä iltapäivällä - kahdesti päivässä." Jatkoin syömälakkoa.

Aamulla joulukuun 15. päivänä, minut raahattiin uudelleen rangaistushuoneeseen, jossa näin kolme pussillista ravintoliuosta. Vartijat veivät pussit toiseen huoneeseen ja tekivät rasiallisen laimennettua nestettä. He kysyivät minulta, halusinko valita juomisen vai pakkosyöttämisen. Haistoin sitä ja se ei haissut homeelle kuten aikaisempana päivänä, joten join sen. Edellinen pakkosyöttäminen aiheutti verenvuotoa henkitorveeni ja se sai minut sylkemään verta. Suuni oli turvonnut ja repeytynyt ja sen paraneminen kesti yli kymmenen päivää.

Kiinaksi: http://minghui.org/mh/articles/2010/2/26/218868.html
Englanniksi: http://en.clearharmony.net/articles/201003/52636p.html