Kaksisataa harjoittajaa syömälakossa osoittaakseen mieltään kovasta kidutuksesta ja epäinhimillisestä kohtelusta Masanjian pakkotyöleirillä

Aikasemmin raportoitujen tapahtumien lisäksi, kauhistuttavia asioita tapahtuu Masanjian pakkotyöleirillä Shenyangissa, Liaoningin maakunnassa. Lähes kahdensadan harjoittajan elämä on vaarassa. Toivomme, että oikeutta jaetaan ja kaikki oikeudenmukaiset ihmiset ympäri maailman astuvat esille ja tekevät kaikkensa auttaakseen näitä harjoittajia.

Leirillä on paha maine Falun Gongin harjoittajien kiduttamisesta kun he yrittävät ”muuntaa” heitä . Harjoittajat ovat hyviä ihmisiä, jotka seuraavat elämässään periaatteita ”Totuudenmukaisuus-Laupeus-Kärsivällisyys.” Osoittaakseen mieltään vainosta melkein 200 harjoittajaa meni syömälakkoon vaatimalla, että heidät vapautetaan ilman ehtoja. Tammikuun 8. päivä 2005 harjoittajat ovat olleet syömälakossa 10 päivää. Poliisi leirillä pelkää lakon seurauksia ja on estänyt tehokkaasti tiedontuloa leiriltä. He ovat kieltäneet kaikilta harjoittajilta perheen vierailut.

Masanjian pakkotyöleiri käyttää julmia ja epäinhimillisiä keinoja aivopesemällä ja kiduttamalla laittomasti vangittuja harjoittajia. Useiden viimeisten vuosien aikana, vainon alkamisesta lähtien, siellä ei ole koskaan ollut vangittuna alle 1000 naisharjoittajaa. Suurin määrä minkä leiri oli laittomasti vanginnut oli noin 1500 harjoittajaa. Vartijat ovat väsymättömästi ja julmasti kiduttaneet ja hakanneet harjoittajia. Rikokset fyysisistä pahoinpitelyistä psyykkiseen ahdisteluun ja kidutukseen ovat niin monet ettei niitä voi edes laskea.

1. Laitettu riippumaan käsiraudoissa: Tätä kidutusta käytetään harjoittajiin, jotka kieltäytyvät ”muuttamasta tapojaan” (1). Molemmat kädet on laitettu käsirautoihin ja molemmat jalat on nostettuna niin korkealle, että vain varpaat koskettavat lattiaa. Jotkut laitetaan riippumaan käsiraudoissa katosta, toiset kaksikerroksisen sängyn ylätasolta tai lämpöjohdosta. Kädet ja käsivarret turtuvat pian ja tulevat tunnottomiksi.

Lämpöjohdot polttavat usein harjoittajien käsiä ja jättävät suuria arpia. Molemmat kädet menevät tunnottomiksi verenkierron puutteesta ja halvaantuvat. Vartijat ottavat harjoittajilta vaatteet pois ja laittavat heidät käsirautoihin kuumiin lämpöjohtoihin, jalat ovat irti lattiasta. Sen jälkeen vartijat hakkaavat harjoittajia puulaudoilla.

Joidenkin harjoittajien kädet sidottiin selän taakse ja heidät laitettiin riippumaan köydestä. Käsistä katoaa nopeasti tunto. Sen lisäksi kädet surkastuvat verenkierron puutteesta. Myös iäkkäät harjoittajat joutuvat samaan kohteluun.
.
Esimerkiksi naispuolinen harjoittaja Liu, Huludaon kaupungista kieltäytyi ”muuttamasta tapojaan” ja hänet laitettiin käsirautoihin ja sidottiin pylvääseen pitkäksi aikaa. Hänen ranteista ja nilkoista vuoti verta. Vartijat eivät päästäneet häntä käymälään, minkä vuoksi hänen oli ulostustettava housuihinsa. Eristääkseen hajun, vartijat paketoivat hänet suureen muovipussiin. Sitten he löivät häntä kepillä päähän ja sanoivat: ”Tämä on hyväksi sinulle!”

Toista naispuolista harjoittajaa Huang Shumeita, Jinzhousta kohdeltiin samalla tavalla. Hänet laitettiin riippumaan pieneen huoneeseen, eikä häntä päästetty käymälään. Vartijat eivät vapauttaneet häntä kidutuksesta edes silloin, kun hänellä oli kuukautiset.

2. Pitkäaikainen jalat ristissä istuminen, seisominen tai kyykkiminen: Harjoittajat on sidottu kiinni, kun he istuvat jalat ristissä ja sen jälkeen seuraa pitkäaikainen seisominen ja kyykkiminen. Jalat on sidottu yhteen naruilla ja kädet on laitettu käsiraudoilla kiinni kuumiin lämpöputkiin 12:ksi tunniksi. Jotkut harjoittajat oksensivat verta. Sen jälkeen harjoittajat pakotettiin seisomaan tai kyykkimään pitkän aikaa. Sitten vartijat sitoivat taas kiinni heidän jalkansa ristissä istumisen aikana. Joskus vartijat seisoivat heidän jalkojensa päällä tehdäkseen sen tuskallisemmaksi.

Monet ihmiset kidutettiin halvaantuneiksi näillä menetelmillä. Harjoittaja Ma Yanhua kieltäytyi ”tekemästä parannusta” ja hänet pakottettiin kyykkimään kolmeksi päiväksi. Ma’n jalat turposivat niin, että hän ei saanut kenkiä jalkoihinsa. Hänen jalkansa olivat kovassa tuskassa ja hänestä tuli sänkypotilas. Harjoittaja Guo Minglan oli yli viidenkymmenen vuoden ikäinen, mutta häntä pahoinpideltiin fyysisesti yötä päivää. Vartijat sitoivat hänen käsivartensa yhteen ja käskivät hänen seisoa pienessä tilassa. Jos hän liikkui vartijat löivät häntä julmasti. Poliisit eivät antaneet hänen nukkua useisiin päiviin, sulkea silmiään tai mennä käymälään. Kidutuksen jälkeen vartijoiden oli kannettava Guo’ta, koska hän oli halvaantunut eikä voinut enää kävellä. Hänen silmänsä olivat punaiset ja turvonneet ja hän sokeutui kidutuksesta.

3. Pitkäaikainen unen puute: Leiri lähetti ajoittain kovaäänisesti radiolähetyksiä aamuneljästä, yhteen yöllä häiritäkseen harjoittajien unta. Tämä sai monet ihmiset henkisesti luhistumaan. Poliisit syyttivät silloin harjoittajia sanomalla, että heillä oli mielisairaus yrittäesssään välttää vastuuta.

Harjoittaja Li Fengjun Jinzhousta lukittiin pieneen huoneeseen ja estettiin nukkumasta neljän päivän ajan. Harjoittaja Hou Guiwen pakotettiin kyykkimään rappujen vieressä kaksi päivää ja hänen ei annettu nukkua, sulkea silmiään tai liikkua.

4. Kiduttaminen palelluttamisella ja kuumuudella: Vartijat käyttivät epäsuotuisaa ilmastoa kiduttaakseen harjoittajia ympäri vuorokauden.

Harjoittaja Gao Yaxian Shenyangista lukittiin pieneen huoneeseen kuusi kertaa, kymmenestä päivästä kolmeen kuukauteen. Kesällä vartija lukitsivat oven ja sulkivat ikkunat. Ajoittain lämpötila oli 35 astetta. Vartijat hakkasivat häntä usein ja ajoittain laittoivat hänelle silmäsiteen. Lämpö melkein läkähdytti hänet. Talvella kun ulkona oli kymmenestä kahteenkymmeneen asteen pakkanen, vartijat eivät antaneet hänen pitää talvivaatteita päällään ja avasivat ikkunat yöllä ja päivällä. Kidutuksesta ja kovista olosuhteista johtuen hänen alaruumiinsa halvaantui.

5. Eristetty huoneeseen: Leirin rakennuksen neljännessä kerroksessa on niin kutsuttu ”tunteiden hoitohuone.” Seinät ja ovi tässä huoneessä oli peitetty styroxilla, huoneessa ei ollut ikkunoita tai tuuletusta. Huone haisi kauheasti. Kun oli tässä huoneessa kauan aikaa, niin se aiheutti huimausta, pahoinvointia ja tunsi tukehtuvansa.

6. Pakkosyöttö: Poliisi käytti paksuja putkia pakkosyöttäessään harjoittajia, jotka olivat syömälakossa. Poliisi pakkosyötti heitä hyvin suolaisella maissipuurolla tai suolavedellä ja vaati maksuksi 30 yuania (2) ”ruuasta”. Tämä on hyvin tavallista tällä leirillä.

Harjoittaja Wang Yania pakkosyötettiin viiden päivän ajan sen jälkeen kun hän oli mennyt syömälakkoon. Useat ihmiset pitivät häntä kiinni käsivarsista ja jaloista ja istuivat hänen päällään. He käyttivät lusikkaa suun avaamiseen ja vioittivat hänen hampaansa. He eivät onnistuneet laittaa putkea suun kautta joten he aikovat syöttää häntä sen sijaan nenän kautta. Muoviputki puhkaisi hänen henkitorvensa. Wan Yan lähetettiin kotiin jossa hän kuoli kahden viikon sisällä kidutuksen seurauksena.

7. Orjatyötä: Ansaitakseen rahaa, leiri otti vastaan mitä työtä tahansa. Harjoittajia kidutettiin ja pahoinpideltiin orjatyön kautta. He tekivät työtä myöhään yöhön tai koko yön tekemällä muovikukkia, joita käytettiin hautajaisissa ulkomailla. Materiaalit, joista kukat tehtiin, olivat myrkyllisiä ja niillä oli ärsyttävä haju. Monet harjoittajat saivat allergisia reaktioita materiaalista. Heidän oli vaikea hengittää ja heidän ihonsa alkoi kutittaa ja he saivat punaisia pilkkuja ihoon. Tämä vaaransi vielä enemmän heidän terveyttään.

8. Aivopesu: Jokaista vakaata harjoittajaa tarkkaili vähintään kaksi ihmistä. Harjoittajien ei annettu puhua, eikä heillä ollut mitään vapautta. Vähintään kaksi ihmistä aivopesi harjoittajia vuorotellen. Ajoittain siellä oli ”parannuksentekoluokka.” Harjoittajia pommitettiin räikeillä valheilla, jotka panettelivat Falun Gongia. Jos harjoittaja kieltäytyi ”parantamasta tapojaan” hänet riisuttiin ja tutkittiin, pakotettiin kyykkimään, laitettiin käsirautoihin kiduttaviin asentoihin, pakotettiin istumaan ”rautapenkillä”, ei annettu mennä käymälään 16 tuntiin päivässä, hakattiin ja haukuttiin. Monet harjoittajat saivat henkisen trauman epäinhimillisestä aivopesusta ja julmasta kidutuksesta. He vahingoittuivat, tulivat raajarikoiksi ja kärsivät henkisestä luhistumisesta. Monet kuolivat pian sen jälkeen kun heidät oli lähetetty kotiin.

Ylhäällä on kuvattu vain joitakin Masanjian pakkotyöleirin rikoksista. Vetoamme kaikkiin oikeamielisiin ja hyviin ihmisiin ympäri maailman, että he auttaisivat lopettamaan julmuudet ja puolustaisivat noita viattomia ihmisiä. Puhelunne ja kirjeenne auttavat vähentämään epäinhimillistä kidutusta, jota harjoittajat kärsivät leirillä. Pyydämme teitä auttamaan ja pelastamaan nämä ihmiset elävästä helvetistä!

Puhelinnumerot vastuussa oleville ihmisille:

Masanjian pakkotyöleirin puhelinnumero: 86-24-89210074
Leirin johtaja: Su Jing
Poliittisen komitean jäsen: Wang Naimin
Ensimmäinen prikaati: 86-24-89210406
Ensimmäisen prikaatin kapteeni: Wang Xiaofeng

(1) "Parantaa tapansa" viittaa siihen, että harjoittaja on julkisesti kieltäytynyt tunnustamasta Falun Dafaa.

(2) "Yuan" on Kiinan rahayksikkö; 500 yuania on kaupunkityöläisen kuukauden keskiansio Kiinassa

Kiinaksi: http://minghui.ca/mh/articles/2005/1/27/94353.html