Kuka suojeli ihmiskuntaa, kun katastrofit lähes tuhosivat maapallon? (Osa 1)

Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksen (CDC) tietojen mukaan noin 1,35 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikenneonnettomuuksissa ympäri maailmaa. Tämä vastaa 3700 hengen menetystä päivässä tai yhtä kuolemaa joka 25. sekunti.

Entäpä uhat ulkoavaruudesta? Entä jos maapalloon törmää jokin tai tapahtuu muunlaisia onnettomuuksia? Itse asiassa niitä tapahtuu aika ajoin, kuten seuraavassa voimme todeta.

Dinosauruksista 1900-luvulle

Tutkijat uskovat, että pienemmillä asteroideilla on suurempi mahdollisuus törmätä planeettaamme. Halkaisijaltaan viisi kilometriä oleva asteroidi osuu Maahan noin kerran 10 miljoonassa vuodessa; halkaisijaltaan kilometrin kokoinen asteroidi iskee Maahan noin kerran 500 000 vuodessa; 50-metrin kokoinen noin kerran 1000 vuodessa, kun taas noin kymmenen metrin kokoiset asteroidit osuvat Maan pintaan noin 500 kertaa vuodessa.

Paleontologit uskovat, että Maan muodostumisen jälkeen on tapahtunut viisi suurta massasukupuuttoa. Viimeisin tapahtui 66 miljoonaa vuotta sitten liitukaudella. Asteroidi, jonka halkaisija oli 10–14 kilometriä, osui Maahan noin 20 kilometrin sekuntinopeudella 45–60 asteen kulmassa. Se vastaa 10 teratonnia TNT:tä tai yli miljardia Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettujen atomipommien tehoa, ja se pyyhkäisi pois vähintään 75 % kaikista maapallon lajeista, mukaan lukien dinosaurukset.

Näiden suurten esihistoriallisten törmäysten lisäksi tutkijat ovat löytäneet pienempiä esihistoriallisia törmäyskohtia, jotka jättivät valtavia kraatereita maan pinnalle. Esimerkiksi Barringerin kraateri Arizonassa Yhdysvalloissa muodostui noin 50 000 vuotta sitten ja oli ensimmäinen sen laatuinen tunnistettu paikka maailmassa. Lonajärvi Intiassa muodostui 52 000 vuotta sitten. Rio Cuarton kraatterin Argentiinassa muodosti asteroidi, joka törmäsi Maahan hyvin pienessä kulmassa noin 10 000 vuotta sitten.

Tunguskan räjähdys Siperiassa Venäjällä tapahtui 30. kesäkuuta 1908. Kello 7:17 paikalliset ihmiset näkivät Baikaljärvestä luoteeseen taivaalla valtavan tulipallon, joka oli yhtä häikäisevä kuin aurinko. Muutamaa minuuttia myöhemmin kirkas valo valaisi koko taivaan, ja sitten räjähdys aiheutti valtavan shokkiaallon. Ikkunat särkyivät, ja taivaalle muodostui sienimäisiä pilviä. Asiantuntijat arvioivat, että räjähdyksen voima vastasi 20 miljoonaa tonnia TNT:tä. Yli 80 miljoonaa puuta paloi yli 2 150 neliökilometrin alueella. Silminnäkijöiden mukaan ainakin kolme ihmistä sai surmansa. Tutkijat arvelivat, että räjähdyksen aiheutti korkealla Maan ilmakehässä sirpaloitunut meteoroidi.

Meteorisadetta muinaisessa Kiinassa

Muinaisessa Kiinassa on monia kirjallisia todisteita meteorisateesta. Esimerkiksi Zuo Zhuan (Zuo Qiumingin Kevättä ja syksyä -vuosikirjojen kommentaari), tallensi: "Xinmao ilta huhtikuussa, tähdet katoavat ja tähdet putoavat kuin sade yössä." Zhu Shu Ji Nianissa sanotaan: "Keisari Gui’n (Jie) 15. hallitusvuotena Xia-dynastian aikana tähdet putosivat kuin sade yössä." Xin Tang Shu’n (Uusi Tang -kirja) tähtitieteen historiassa sanotaan: "Toukokuussa, Kaiyuanin toisena vuonna (keisari Xuanzongin hallituskaudella), tähtiä lentelee luoteeseen ja kulkee pohjoisnavan kautta. Pieniä [tähtiä] on lukemattomia... Se [näkymä] ei lakannut ennen aamunkoittoa.”

Vuonna 1490, Ming-dynastian Hongzhi’n kaudella, Qingyangissa (nykyisessä Shaanxin maakunnassa) tapahtui meteorisateelta vaikuttava ilmiö. Shen Defun Ming-dynastian aikana Hongzhi-keisari Xiaozongin kolmantena hallitusvuotena (1490 jKr.) kirjoittaman Wanli Ye Huo Bianin mukaan ”Shaanxin viranomaiset Qingyangin maakunnassa ilmoittivat meteoriittien putoavan sateen lailla. Suurimmat olivat neljästä viiteen jiniä (yksi jin on noin 500g) ja pienet kaksi tai kolme. Kymmeniä tuhansia ihmisiä menehtyi, ja kaikki kaupungin asukkaat pakenivat." Ming Shi (Ming-dynastian historia) kuvaili myös tätä tapausta: "Hongzhin kolmannen vuoden maaliskuussa Qingyangissa satoi lukemattomia erikokoisia kiviä. Isot olivat kuin mukulakiviä ja pienet kuin ketunpähkinöitä."

NASA:n Jet Propulsion Laboratoryn tutkijat uskovat, että meteorin putoaminen Qingyangissa Shaanxissa oli samanlainen kuin Tunguskan räjähdys. Se riitti aiheuttamaan tuhoa tiheästi asutuilla alueilla. Tutkijat ovat ajatelleet Qingyangin tapahtuman voivan olla kappale Kvadrantidien meteorisuihkun kantakomeetan C/1490 Y1 hajoamisesta. Mutta jotkut tutkijat uskovat, että ajoitus on väärä. Kvadrantid-meteorisuihku toistuu tammikuussa joka vuosi, kun taas Qingyangin meteoriparvi maalis-huhtikuussa.

Muinaisessa Kiinassa ihmiset uskoivat taivaan, maan ja ihmiskunnan harmoniaan. Kun yhteiskunta oli kaaoksessa, voi tapahtua epänormaaleja tapahtumia tai katastrofeja. Ming-dynastian aikana, erityisesti sen viimeisinä vuosina, oli maanjäristyksiä, tulvia, kuivuutta ja ruttoa, puhumattakaan suurista määristä korruptoituneita virkamiehiä. Voisivatko epänormaalit tapahtumat olla varoitus jumalalta?

Komeetta osui Jupiteriin vuonna 1994

Tähtitieteilijöiden mukaan maailmankaikkeudessa on 100–400 miljardia tähteä. Yhdessä asteroidien ja komeettojen kanssa niitä on huomattavasti enemmän kuin ihmiskunnassa ihmisiä. Maahan verrattuna Auringon halkaisija on 109 kertaa suurempi ja sen massa 330 000 kertaa suurempi, joten on enemmän kuin todennäköistä, että jotkut näistä kappaleista osuvat siihen. Eräs astrofyysikko sanoi, että risteilyaluksen kokoinen kappale tulee lähelle Maata todennäköisesti kerran 10 vuodessa.

Onneksi tämän mittaluokan tapahtumia ei ole esiintynyt maan päällä viimeisten 5000 vuoden aikana. Näimme kuitenkin komeetan osuvan Jupiteriin heinäkuussa 1994. Kun komeetta Shoemaker-Levy 9 kulki planeetan ohi, se hajosi palasiksi. Fragmentti A törmäsi Jupiteriin 16. heinäkuuta nopeudella, joka oli 60 kilometriä sekunnissa, ja se saavutti +23 700 °C lämpötilan.

Suurin kappale, fragmentti G, osui Jupiteriin 18. heinäkuuta ja muodosti sen pintaan noin Maan kokoisen tumman täplän. Vapautunut energia vastasi 6 000 000 megatonnia TNT:tä, mikä on 600 kertaa kaikkien maan päällä olevien ydinaseiden yhteenlaskettu tuhoamisvoima. Kaikkien 21 sirpaleen yhteisvaikutus vastasi 40 miljoonaa megatonnia TNT:tä. Tämä oli noin nelinkertainen energiamäärä, joka johti viidenteen suureen massasukupuuttoon maan päällä, kuten edellä mainittiin.

Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta.

Vaikka tiedemiehet ovat kiinnostuneita tutkimaan vaikutusta tähtitieteen ja fysiikan näkökulmasta, kuinka moni on pohtinut, mitä tapahtuisi, jos Shoemaker-Levy 9 -komeetta olisi osunut Maahan Jupiterin sijaan? Kuinka kauan onnemme kestää?

(Jatkuu)

Lähde: https://en.minghui.org/html/articles/2023/4/3/207935.html