The Telegraph, valtakunnallinen brittiläinen päivälehti, tarkasteli Kiinassa tapahtuvaa elinten ryöstämisen karua todellisuutta 27. toukokuuta julkaisemassaan artikkelissa, jonka otsikkona on "Avustaako brittitiede Kiinan elinkauppaa?"
"Elinten ryöstäminen on tuottoisaa, ja jotkut länsimaiset asiantuntijat epäilevät nyt, että he ovat tietämättään tukeneet siitä vastuussa olevia lääkäreitä", kirjoitti vanhempi toimittaja Henry Bodkin.
Hän sanoi, että 2000-luvun alussa Kiina hyppäsi seuraajasta elinsiirtoteknologian johtajaksi. Global Rights Compliancen perustajan Wayne Jordash QC:n tietoihin viitaten artikkelissa sanottiin, että Kiinan elinsiirtosairaaloiden määrä kolminkertaistui neljässä vuodessa. "Munuaissiirtojen määrä kasvoi 510 prosenttia, maksansiirtojen 1 820 prosenttia, sydämensiirtojen 1 100 prosenttia ja keuhkonsiirtojen 2 450 prosenttia", tiedotteessa kerrottiin.
Ongelmana on, että kaikki nämä siirrot ovat tapahtuneet vapaaehtoisen elintenluovutusjärjestelmän puuttuessa. On arvioitu, että ainakin sadat tuhannet Falun Gongin harjoittajat ovat joutuneet tahdonvastaisten elinten poistojen uhreiksi.
Todistajien lausunnot
Annie Yang, 59, on Lontoossa työskentelevä kääntäjä. Ollessaan vielä Kiinassa hän oli vangittuna työleirillä Pekingin ulkopuolella maaliskuun 2005 ja syyskuun 2006 välisenä aikana Falun Gongin harjoittamisen vuoksi. Jopa 20 tunnin työpäivän lisäksi häntä ja muita pidätettyjä Falun Gongin harjoittajia myös kidutettiin ajoittain.
Muutaman viikon välein hänet ja muut vangitut harjoittajat vietiin läheiseen poliisisairaalaan. "Siellä heille tehtiin kattava sarja lääketieteellisiä tutkimuksia: skannaukset, verikokeet, röntgenkuvat. Traumatisoituneet naiset olivat hämmentyneitä", sanottiin artikkelissa. "Miksi hallinto, joka niin mielettömästi kidutti heitä, oli samalla niin huolissaan heidän perusterveydestään?"
Yang ei ymmärtänyt sitä ennen kuin hän pakeni Isoon-Britanniaan myöhemmin ja luki raportteja elinryöstöistä Kiinassa. "Vapisin kauttaaltaan – olisin voinut olla yksi heistä", hän sanoi The Telegraphin haastattelussa. Hän ei kuitenkaan tiennyt, kuinka moni hänen vangituista tovereistaan on edelleen elossa, kun otetaan huomioon Kiinan valtion tukema elinryöstöjärjestelmä.
Yang todisti kaksi vuotta sitten Kiina-tuomioistuimessa (China Tribunal), jota johti Sir Geoffrey Nice QC, joka myös johti Slobodan Miloševićin syyttämistä. Tuomioistuin totesi myös, että "Falun Gongin harjoittajat olivat Kiinan kansantasavallan elinryöstöjärjestelmän pääasiallinen lähde"
Yksi todistajista on entinen kirurgi Enver Tohti Kiinasta. Hänet määrättiin "leikkaamaan syvältä ja työskentelemään nopeasti", kun hän poisti poliittisten vankien elimiä heidän vielä elossa ollessaan. Lisäksi kahdeksan YK:n erityisraportoijaa myös pitivät tätä ja muita todisteita "luotettavina indikaattoreina tahdonvastaisesta elinten ryöstämisestä".
”Selkokielellä sanottuna uhrit tapetaan tilauksesta, heidän kehonsa leikataan auki maksan, sydämen, munuaisten, keuhkojen ja jopa sarveiskalvojen vuoksi. Elimet myydään sitten kauhistuttavan tuottoisilla kansainvälisillä markkinoilla, sanottiin artikkelissa. "Munuaiset maksavat 50 000–120 000 dollaria [€ 48 900–115 000] ja haima 110 000–140 000 dollaria [€ 105 500–134 000]."
Näihin havaintoihin perustuen "asiantuntijat uskovat, että Kiinan kommunistinen puolue on myös yhä halukkaampi sallimaan tieteellisiä kokeita poliittisilla vangeilla, jotka ovat vastustaneet ’natsi-keskitysleirien’ mitä synkimpiä käytäntöjä", selitettiin artikkelissa.
Länsimaat ovat ryhtyneet toimiin elinryöstöjen hillitsemiseksi. Hallitus hyväksyi viime kuussa lakiesityksen, joka kieltää Britannian kansalaisia matkustamasta ulkomaille ostamaan siirtoelimiä.
Yhteys länsimaisiin teknologioihin
Elinten ryöstäminen ei ole vain Kiinaa koskeva ongelma. "Arvostetut [länsimaiset] lääkärit alkavat epämieluisasti muistella vuosikymmeniä kestänyttä ’rakentavaa sitoutumista’ Kiinan lääketieteellisen laitoksen kanssa: nuo ’kaikki kulut maksetaan’ -matkat luennoiville kirurgeille ja tuottoisat järjestelyt heidän kouluttamiseensa lännessä," kertoi artikkeli.
Professori Russell Strong, maailmankuulu australialainen elinsiirtolääkäri, pyysi viime lokakuussa "estämään kaikilta kiinalaisilta kirurgeilta pääsyn länsimaisiin sairaaloihin, jotta he eivät käyttäisi niissä hankkimiaan taitoja elinryöstömarkkinoilla".
"Kaikesta tästä seuraa huolestuttava kysymys. Onko länsi nimittäin auttanut ja tukenut Kiinan elinryöstöteollisuutta?" sanottiin artikkelissa: "Tai inhimillisemmin sanottuna, jos Yang olisi jäänyt Pekingiin ja hänen sydämensä olisi poistettu hänen vielä elossa ollessaan, olisiko tämä kirurgi saanut asiaankuuluvaa koulutusta brittiläisestä yliopistosta tai jopa NHS:stä (National Health Service)?"
Toimitusketju
On tunnettu tosiasia, että siirtoelinten maailmanlaajuinen kysyntä ylittää huomattavasti laillisen tarjonnan. Professori Martin Elliott Lontoon Great Ormond Street Hospitalista sanoi, että elimiä etsitään usein epätoivoisesti. Tämä johti noin 1,7 miljardin dollarin arvoisiin vuosittaisiin elinturismimarkkinoihin. Japanilainen nainen maksoi jopa 5 miljoonaa dollaria maksasta, artikkelissa todettiin.
Näitä (elinsiirto) "agentteja" on saatavilla monissa maissa, ja Israelissa sairausvakuutusyhtiöt jopa tarjosivat apua asiakkaille, jotka löytävät tällaisia agentteja Kiinasta. Vaikka tällaiset kannustimet ovat ymmärrettäviä, "satunnaiselle havainnoitsijalle on vähemmän selvää, kuinka Kiina onnistui parissa vuosikymmenessä nousemaan maailman elinsiirtokeskukseksi."
Wayne Jordash QC, Global Rights Compliancen perustaja, yritti löytää vastauksen. "2000-luvun alussa Kiinan kansantasavalta hyppäsi seuraajasta elinsiirtoteknologian johtajaksi", hän sanoi. "Elinsiirtoturistien ja Kiinan kansalaisten ilmoitettiin saavan sopivan elimen viikkojen tai kuukausien kuluessa verrattuna muihin maihin, joissa potilaat saattoivat olla elinsiirtojen jonotuslistalla vuosia vakiintuneista elinluovutusjärjestelmistä huolimatta."
Seuraava kysymys on näiden elinten runsaan tarjonnan lähde. Kiinan viranomaiset sanoivat vuonna 2009, että kaksi kolmasosaa siirtoihin käytetyistä elimistä otettiin kuolemaan tuomituilta vangeilta. "Mutta se ei yksinkertaisesti pitänyt paikkaansa. Vuodesta 2000 kuolemanrangaistuksen jälkeisten teloitusten määrä väheni, kun taas elinsiirtojärjestelmä kasvoi eksponentiaalisesti”, selitetään artikkelissa.
Tästä syystä ihmiset kääntyivät Falun Gongin, Kiinan kommunistipuolueen (KKP) ankarasti tukahduttaman harjoitusmenetelmän puoleen. "Seurasi joukkopidätyksiä. Siitä lähtien elinryöstöjen uhreiksi joutuneiden Falun Gongin harjoittajien lukumäärän on konservatiivisesti arvioitu olevan satoja tuhansia", sanottiin artikkelissa: "Sir Geoffrey Nicen Kiina-tuomioistuimen mukaan 60 000–100 000 elinsiirtoa tehtiin vuosittain 2000–2014, jolloin Falun Gongin harjoittajat toimivat pääasiallisena lähteenä."
Useita vuosia elinten ryöstämisen paljastumisen jälkeen vuonna 2010 Kiina sanoi, että elinten hankinta teloitetuilta vangeilta päättyy vuonna 2015 ja korvataan vapaaehtoisella luovutuksella. "Mutta asiantuntijat eivät hetkeäkään usko siihen. He huomauttavat, että Kiinassa siirtoihin käytettyjen elinten määrä ylittää huomattavasti sen määrän, joka voitaisiin koskaan saada vapaaehtoisesta luovutuksesta", artikkelissa kerrottiin.
Polku eteenpäin
"Oli noloa, että vaikka olin ollut koko ikäni elinsiirtotoiminnassa, en ollut täysin tietoinen sellaisista toiminnoista, mikä on sinänsä ongelma", huomautti Elliott. "Sinut kutsutaan usein sinne [Kiinaan], ehkä luennoimaan, ehkä opettamaan, ehkä operoimaan ja näet vain tämän kapean osan siitä, mitä sinulla on lupa nähdä."
Tämä tapahtui suuressa mittakaavassa. "On tärkeää tuntea monet organisaatiot, usein hyvillä aikomuksilla, ansaita rahaa ja saada hyötyä suhteista vastavuoroisiin lähteisiin sellaisissa valtioissa kuin Kiina", Elliott sanoi.
Tohtori Julian Sheather, British Medical Associationin (BMA) erityisneuvonantaja, sanoi: "Ei ole epäilystäkään siitä, että nämä toimet ovat lääketieteen moraalisten velvollisuuksien irvikuva." Länsimaisen teknologian puolestapuhujat odottavat lakeja, jotka "voivat toimia varoituksena länsimaisten yritysten ja instituutioiden tahattomasta osallisuudesta elinryöstöihin".
"Oikeusoppi avunannosta on yksi tällainen mahdollinen tapa, joka voi olla erityisen vaarallinen lääkinnällisten laitteiden valmistajille", sanottiin artikkelissa. "Sitä käytettiin vuonna 1946 Zyklon B -myrkkykaasua valmistavan Tesch & Stabenowin pääjohtajan tuomitsemiseen osallisuudesta holokaustiin."
Kiina on tunnettu läpinäkyvyyden puutteestaan mitä tulee lääkinnälliseen järjestelmään sekä muihin valtion koneistoihin. Tämän vuoksi länsimaisen yrityksen on vaikea luottaa siihen, että diagnoosikonetta tai kirurgista laitetta ei käytettäisi elinryöstöihin.
"Jos he eivät voi olla vakuuttuneita siitä, että heidän laitteitaan ei käytetä tällä tavalla, heidän on esitettävä itselleen vakavia kysymyksiä siitä, pitäisikö heidän olla näillä markkinoilla", Sheather huomautti.
Lähde: https://en.minghui.org/html/articles/2022/6/12/201779.html
* * *
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.