"Isä, miksi et voi juosta ja leikkiä kanssani?"

Viedessään tyttärensä puistoon Wang Zhen ei koskaan juoksentele tämän kanssa. Tytär kysyy häneltä usein: ”Isä, juokse kanssani. Miksi et voi juosta ja leikkiä kanssani?"

Jokaiselle vanhemmalle juokseminen ja leikkiminen lasten kanssa on luonnollista. Wang Zhenille se on kuitenkin mahdotonta. Hänellä on polvissa tekonivelet, joten jalkojen taivuttaminen on hänelle vaikeaa. Mikä aiheutti hänen vammansa?

25. huhtikuuta 2003 on yksi synkimmistä päivistä Wang Zhenin elämässä – päivä, jota hän ei koskaan unohda.

Sinä päivänä häntä kidutettiin julmasti pakkotyöleirillä. Kidutuksen seurauksena hänen polvensa vammautuivat pysyvästi – vain siksi, että hän ei luopunut vakaumuksestaan Falun Dafaan ja sen periaatteisiin totuudenmukaisuus, myötätunto ja kärsivällisyys.

Shanghaista kotoisin oleva 45-vuotias Wang Zhen asuu nyt Saksassa. Hän valmistui yhdestä Kiinan arvostetuimmista kouluista, Tongjin yliopistosta Shanghaissa, pääaineenaan tekniikka.

Wang Zhen oli vain 27-vuotias, kun hän vammautui kidutuksen seurauksena. Onnekseen hän pääsi lähtemään Kiinasta ja muuttamaan Saksaan, missä hän meni naimisiin Anken kanssa. Heidän tyttärensä on nyt 7-vuotias.

Wang Zhen ja hänen tyttärensä

”Kultivointi ei ole helppoa, mutta en ole koskaan katunut tämän polun valintaa", Wang Zhen sanoi. "Elämästäni tuli merkityksellinen, kun aloin noudattaa Falun Dafan periaatteita, totuudenmukaisuutta, myötätuntoa ja kärsivällisyyttä."

Aito kultivointipolku

Wang Zhen oli mallilapsi. Hän tunsi kuitenkin aina, että jotain puuttui, ja kaipasi hengellisyyttä. Aikuiseksi tultuaan hän perehtyi erääseen qigong-harjoitukseen. Se ei kuitenkaan opettanut luonteen kultivointia, joten hän alkoi etsiä aitoa Mestaria ohjaamaan itseään.

Ollessaan 21-vuotias hän näki Falun Dafa -julisteen yliopiston kampuksella. Vuosi oli 1997, jolloin Falun Dafa oli erittäin suosittu ja hallituksen tukema. Hän meni harjoituspaikalle ja aloitti siten kultivointipolkunsa.

Hän ymmärsi, että kultivointi on paremmaksi ihmiseksi tulemisen prosessi. Hän arvioi jokaisen sanansa ja tekonsa Totuudenmukaisuus–Myötätunto–Kärsivällisyys -periaatteiden mukaan. Hän paransi luonteensa tasoa, ja hänen elämästään tuli merkityksellistä.

Kaikki muuttuu

Valmistuttuaan Wang Zhen löysi hyvän työpaikan, ja hänestä tuli pian yrityksen voimavara.

Kiinan kommunistinen puolue (KKP) aloitti Falun Dafan vainon 20. heinäkuuta 1999. Wang Zhenin mielestä Falun Dafan harjoittamisessa ei ollut mitään vikaa, joten hän meni Pekingiin vetoamaan sen puolesta. Matkalla sinne poliisi tarkasti jokaisen matkustajan ja löysi hänen Zhuan Falun -kirjansa (Falun Dafan pääteos). Sen jälkeen, kun KKP aloitti vainon Kiinassa, Zhuan Falunin lukemista pidettiin rikoksena. Wang Zhen pidätettiin ja lähetettiin takaisin Shanghaihin.

Kaikki muuttui vainon jälkeen. Wang Zhenin työpaikka halusi irtisanoa hänet ja pakotti hänen äitinsä tarkkailemaan häntä peläten, että hän jatkaisi vetoamista Falun Dafan puolesta. He erottivat Wang Zhenin useita kuukausia myöhemmin.

Wang Zhen kohtasi painostusta myös muiden perheenjäsenten taholta. KKP vainosi hänen isovanhempiaan kulttuurivallankumouksen aikana, joten he pelkäsivät KKP:tä ja painostivat Wang Zhenia lopettamaan puhumisen Falun Dafan puolesta.

Wang Zhenin äiti ei ollut harjoittaja, mutta hän tiesi Falun Dafan olevan hyvä, joten hän puolusti sitä. Kun hän sanoi hyviä asioita Dafasta, Wang Zhenin isovanhemmat tulivat hyvin vihaisiksi. Sekä Wang Zhen että hänen äitinsä elivät suuren paineen alla.

Julma kidutus

Syyskuussa 2001 juuri ennen APEC-kokousta (APEC, Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestö) poliisi tuli ja pidätti Wang Zhenin hänen työpaikaltaan, ja hänet vietiin pakkotyöleirille. Hän oli tuolloin vain 25-vuotias.

Häntä kidutettiin julmasti työleirillä. Hänet pakotettiin istumaan useita tunteja päivittäin pikkuruisella jakkaralla. Hänen täytyi pitää polvet yhdessä molemmat kädet polvien päällä. Hänen ei sallittu liikuttaa päätään tai vartaloaan. Jos hän liikkui yhtään, hänet pahoinpideltiin.

Wang Zhen joutui myös seisomaan samassa asennossa pitkiä aikoja niin, että hän piti samalla toista jalkaansa ylhäällä 10–20 minuuttia tai kauemmin.

Joskus hänet pakotettiin juoksemaan paikallaan klo 8–17. Hän sai pitää vain tunnin tauon. Talvella hänet pakotettiin juoksemaan märissä kengissä, jolloin muutaman päivän kuluttua hänen jalkoihinsa tuli paleltumia ja koko hänen kehoaan särki.

Toisinaan Wang Zhen joutui kuljettamaan lantaa pellolle. Hänen täytyi kantaa kahta lantaämpäriä, jotka painoivat yhteensä yli viisikymmentä kiloa, kolmesta neljään tuntia joka päivä. Raskaasta työstä hänelle aiheutui kova kipu rintakehään ja selkään. Poliisit kiduttivat myös Wang Zhenia henkisesti. He pakottivat hänet katsomaan videoita, jotka herjasivat Falun Dafaa, ja käskivät vankien aivopestä häntä.

Kiduttaminen vammaiseksi

25. huhtikuuta 2003 on päivä, jota Wang Zhen ei koskaan unohda. Poliisi ja muutamat vangit työnsivät hänet lattialle, ja yksi heistä asteli nilkkojen päällä, kun taas toinen talloi sääriä. Useat vangit vetivät hänet seinää vasten ja kiduttivat menetelmällä, jota kutsutaan "jalkojen jakamiseksi". He vetivät hänen jalkansa väkisin sivuille, suoraan linjaan seinän kanssa, minkä seurauksena hänen nivelsiteensä repesivät aiheuttaen pysyvän vamman.

Kuvituskuva kidutuksesta "jalkojen jakaminen”.

Wang Zhenin jalat turposivat ja muuttuivat suurelta osin tumman violeteiksi. Loukkaantumisesta välittämättä vangit jatkoivat hänen kiduttamistaan. He antoivat hänen nukkua vain neljä tuntia vuorokaudessa, polttivat hänen sormiaan savukkeilla ja pakottivat hänet kyykistymään.

”Olin romahduksen partaalla. Raskaimpina aikoina työleirillä muistutin jatkuvasti itseäni siitä, että totuudenmukaisuus, myötätunto ja kärsivällisyys ovat maailmankaikkeuden periaatteita. Ei ole mitään järkeä olla ihminen, jos luopuu näistä periaatteista. Tämä ajatus tuki minua kovimpina aikoina."

Syyskuun lopulla 2003 Wang Zhen vapautettiin työleiriltä. Myöhemmin hän sai tietää, että jotkut hänen kanssaan laittomasti pidätetyistä harjoittajista olivat kuolleet pahoinpitelyn seurauksena.

Wang Zhen sai myös selville, että samana päivänä, kun hänet pidätettiin, myös hänen äitinsä, joka ei ollut harjoittaja, pidätettiin ja tuomittiin kahdeksi vuodeksi työleirille vain siksi, että hän sanoi Falun Dafan olevan hyvä.

Wang Zhenin toive

Senkin jälkeen, kun hänet vapautettiin työleiriltä, vaino jatkui. Paikallinen poliisi häiritsi häntä usein. Vuotta myöhemmin hän lähti Kiinasta, muutti Saksaan ja sai hyvän työpaikan. Wang Zhen sanoi voivansa edistyä urallaan, jos hän voisi matkustaa ja tehdä enemmän tutkimusta, mutta hänen vammautumisensa kuitenkin estää tämän.

Viitaten koko Kiinan yhteiskunnan julmaan vainoamiseen ja voimakkaaseen painostukseen hän sanoi: ”Kultivointipolku ei ole helppo tie, mutta en ole koskaan katunut Dafan harjoittamista.”

”Ihmisten tulisi etsiä totuutta. Mitä tahansa tapahtuukaan, jatkan Falun Dafan harjoittamista. Koko perheeni pelkäsi, kun KKP alkoi vainota Falun Dafaa. Naapurit solvasivat jopa isovanhempiani, koska olin harjoittaja. Kun perheenjäseniäni sairastui ja joutui sairaalaan, en voinut vainon takia palata Kiinaan heidän luokseen. KKP on aiheuttanut niin monia tragedioita."

Hän toivoo, että kiinalaiset voivat ajatella itsenäisesti, olla kuuntelematta KKP:n propagandaa ja tietää, että Falun Dafa on hyvä. Hän sanoi: ”KKP on tehnyt niin monia pahoja asioita. Se on tuhoon tuomittu." Hän toivoo myös, että kaikki kiinalaiset vetäytyvät KKP:stä ja siihen kuuluvista järjestöistä.

Englanniksi: http://en.minghui.org/html/articles/2021/2/15/190955.html