Muinainen kiinalainen perinne: Koti täynnä jumalia

Se aika ei ole kovin kaukana menneisyydessä, kun kiinalaiset palvoivat vapaasti esivanhempiaan ja jumaliaan omassa kodissaan. Palvonta oli tärkeä osa jokapäiväistä elämää muinaisista ajoista lähtien.

Siitä lähtien, kun Kiinan kommunistipuolue (KKP) otti Kiinan tasavallan hallinnan vuonna 1949, se on mitätöinyt perinteistä kiinalaista kulttuuria ja vihdoin onnistunut tuhoamaan sen. Nykyään kiinalaisten uskonnolliset ja perinteiset uskomukset on kielletty, ja kaikki jäljet niiden olemassaolosta on käytännössä tuhottu tai väärinkäytetty.

Yksityisiä hengellisiä teoksia ei ehkä enää ole Kiinassa, mutta monilla suurilla laitoksilla ympäri maailmaa on esimerkkejä näistä kuvista, Wen-chien Cheng kertoi puhelinhaastattelussa. Cheng toimii yhtenä kuraattorina Kanadan Ontarion kuninkaallisen museon näyttelylle ”Gods in My Home: Chinese New Year With Ancestor Portraits and Deity Prints”, joka suljetaan 5. tammikuuta 2020.

Suuri osa näistä kuvista harvoin säilyi, koska niitä ei pidetty keräilyesineinä, tai ehkä niitä ripustettiin kotien seinille tai poltettiin osana hartausrituaaleja, Cheng kertoi. Ja tietysti KKP tuhosi monia kuvia.

Esivanhempien muotokuvassa on lapsi, joka nojaa naista vasten, mikä on hedelmällisyyden symboli; Qing-dynastia (1644–1911), tuntematon taiteilija. (Ontarion kuninkaallinen museo 2013)

Länsimaalaiset ostivat joitain nykyisin nähtävistä esivanhempien muotokuvista 1900-luvun alkupuolella. Tuolloin Kiinassa oli valtava poliittinen kuohunta Qing-dynastian kaatumisen jälkeen vuonna 1911 tapahtuneessa vallankumouksessa. Monien kiinalaisten piti myydä perheensä hartauteen liittyvät perintötavarat selviytyäkseen, Cheng kertoi.

Hän sanoi, että 1920-luvun alkupuolella monet kuvat säilyivät kiinalaisten lähetyssaarnaajien ja tutkijoiden ansiosta. Lähetyssaarnaajia kiehtoi se, että kiinalaiset palvoivat monia jumalia vastakohtana heidän yhdelle jumalalleen, ja he halusivat tutkia kuvia ymmärtääkseen enemmän. Nämä kuvat "herättivät heissä uteliaisuutta, ja ne olivat heistä erittäin mielenkiintoisia ja hyvin halpoja hankkia", hän sanoi.

Näyttelyesineiden laatu vaihteli huolellisista, tilatuista esi-muotokuvista yksinkertaisiin paperitulosteisiin. Valikoima osoittaa, että olipa uskovainen rikas tai köyhä, jokaisen kuvan takana oli sama tarkoitus: hurskas jumalanpalvelus.

Jumaluuskuvien määrittely

Cheng kehottaa kävijöitä katsomaan näyttelyesineitä samalla uteliaisuudella kuin lähetyssaarnaajat, koska kiinalaisessa kulttuurissa ihmisen suhde jumalalliseen henkeen voi poiketa muista kulttuureista”, hän tähdensi.

Muinaisista ajoista lähtien kiinalaiset ovat tunnustaneet ja uskoneet jumalallisen hengen läsnäoloon, Cheng sanoi. He uskoivat, että "harmonisen ja hyvän suhteen ylläpitäminen jumalallisen hengen ja maallisen maailman välillä on avain ihmisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen." Jumalallisen kunnioittaminen ja siunausten saaminen on yleistä monissa uskonnoissa, hän lisäsi.

Cheng ehdottaa, että kuvat jaotellaan kahteen luokkaan: yleisesti tunnustetut jumalat, mukaan lukien kotitalouden jumalat ja esi-isien muotokuvat.

Kaikki kiinalaiset olivat olleet tietoisia yleisesti palvotuista jumalista. Ne olivat peräisin useista lähteistä, kuten taolaisuudesta ja buddhalaisuudesta sekä perinteisistä legendoista. Esimerkiksi buddhalainen myötätunnon Bodhisattva Guanyin voidaan nähdä kotona monin eri tavoin. Jokainen Guanyinin hahmo riippuu siitä, mikä 33 manifestaatiosta, mies ja nainen, voisi auttaa tietyissä ihmisen ongelmissa. Nämä ilmenemismuodot, Cheng sanoi, ovat yksityiskohtaisesti buddhalaisessa jakeessa Lotus Sutrassa. Esimerkiksi Guanyin voidaan nähdä synnytyksen jumalattarena, jolla on usein vauva sylissään.

Stove god and his wife (Liesijumala ja hänen vaimonsa), 1800–1900 -luvun puoliväli. Jiajiang, Sichuan. (Ontarion kuninkaallinen museo 2013)

Muita esimerkkejä voivat olla liesijumalat, joilla on suojaava läsnäolo kotitaloudessa, tai ammatilliset jumalat, jotka tuovat vaurautta tietyille ammateille. Jopa legendaarisista henkilöistä voi tulla jumalia, jotka vartioivat yritystä.

Military Door god with battle-axes (Sotilaallinen ”ovijumala” sotakirveineen), 1800–1900 -luvun puoliväli. Yangwanfa, Liangping, Chongqing. (Ontarion kuninkaallinen museo 2013)

Esivanhempien kunnioittaminen

Esivanhempien muotokuvat saattavat näyttää samanlaisilta kuin länsimaisessa muotokuvaperinteessä, jossa muotokuvia ripustetaan seinille linnassa tai arvokkaassa kodissa. Cheng huomautti, että toisin kuin länsimaiset muotokuvat, kiinalaiset muotokuvat eivät olleet nähtävillä ympäri vuoden. Ne tuotiin tietyiksi ajanjaksoiksi palvottaviksi, kuten uudeksivuodeksi, ja varastoitiin sitten huolellisesti.

Muotokuva esiäidistä, Qing-dynastia (1644–1911), taiteilija tuntematon. (Ontarion kuninkaallinen museo 2013)

Varakkaat perheet teettivät omat muotokuvansa elossa ollessaan valmistellakseen sitä palvottavaksi kuoleman jälkeen. Köyhemmät perheet ostivat yleisiä kuvia parista ja lisäsivät sitten sukunimen. Näissä kuvissa ”muistotaulu” yleensä kuvattiin.

"Muistotaulu" (the spirit tablet) on puinen rakenne, joka on nimetty esi-isän mukaan ja antaa vaeltavalle sielulle asuinpaikan; taulu edustaa kuolleen henkeä. Nämä taulut sijoitetaan erityiseen kaappiin kodin käytävällä tai perheen pyhäkköön.

Joskus ”muistotaulut” kuvaavat jumalia. Kuninkaallisessa Ontarion museon kokoelmassa on yksi, joka edustaa varallisuuden jumalaa, Cheng sanoi.

Kannettava pyhäkkö ”muistotauluille”, 1800-luvun lopulta 1800-luvun alkupuolelle. Shanxi. (Ontarion kuninkaallinen museo 2013)

Miniatyyrinen pyhäkkö on ainutlaatuinen näyttelyesine, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun pyhäkkö on ollut näyttelyssä sen hankkimisen jälkeen vuonna 2009. Varakkaat tilasivat pienoispyhäkköjä ”muistotauluille”, ja pyhäköt jäljittelivät perheen pyhäkköjen todellista arkkitehtuuria.

”Muistotaulu” edustaa muinaista kiinalaista uskoa, Cheng sanoi, että kun ihminen kuolee, on kaksi erilaista sielua – toinen nousee taivaaseen ja toinen menee maan alle. Cheng palauttaa mieliin bannerin haudasta Han-dynastian ajalta (206 eaa.–220 jaa.), usko kuitenkin edeltää tätä kertaa. Banderollissa näkyy maallinen munkki, joka asuttaa maallista sielua kuvattuna yhdessä taivaaseen nousevien sielujen kanssa.

Palvonnan voima

Näyttelyn yksinkertaisimpia kuvia ovat paperijumalat, jotka muodostavat sarjan nimeltä “100 kuvaa”, jotka edustavat jumalia maailmankaikkeudessa. "Ne ovat hyvin yksinkertaisia, mutta myös erittäin voimakkaita kuvia, joita ihmiset palvovat", Cheng sanoi.

Dragon King god (Lohikäärmekuningasjumala), 1800–1900 -luvun puoliväli. Peking. (Ontarion kuninkaallinen museo 2013)

Näyttelyssä on 78 pekingiläistä paperijumalaa, jotka ovat erottuvassa Pekingin tyylissä: Kuvien viimeistelyssä on helppo kirjoittaa paperille, joka on kevyesti sipaistu värillä, hieman punaisella ja joskus vihreällä. Pääpaino on jumaluuden kasvoissa, kuten voidaan nähdä ”Dragon King” -kuvassa.

”100 kuvaa” oli osa kiinalaisen uudenvuoden juhlia. Ei tarvinnut välttämättä olla koko sarjaa. Köyhemmillä perheillä oli kuva jumalasta tyhjän paperikasan päällä. "Tärkeintä oli olla hyvin vilpitön ja uskoa kuvaan, että se todella edusti jumalia, jolloin se ... edustaisi jumalia", Cheng sanoi.

Kiinalaiset uskoivat, että jumalat tulivat maan päälle heti uuden vuoden vaihtuessa. Tyypillisesti kiinalaisen uudenvuoden aattona alttaripöytä asetettiin näiden paperijumalien kanssa. Kun kiinalaisen uuden vuoden ensimmäinen tunti lähestyi, suitsukkeet ja sähinkäiset sytytettiin, ja paperijumalien palvonnan jälkeen kuvat poltettiin jumalien lähettämiseksi takaisin taivaaseen. Tämä perinne esiintyy edelleen joissakin pienissä kylissä Kiinassa.

Jotkut täällä mainituista perinteistä jatkuvat nykyään esimerkiksi Taiwanissa. Ja vaikka KKP on kieltänyt perinteisen kulttuurin Kiinassa, kiinalaiset Hongkongissa ja eräät Kiinan syrjäiset kylät kunnioittavat edelleen todellista perintöään ja toteuttavat myös näitä perinteitä.

Englanniksi: https://www.theepochtimes.com/an-ancient-chinese-tradition-a-home-full-of-deities_3177981.html