Liu Shuying Huadianin kaupungista, Jilinin maakunnasta, heitettiin vankilaan hänen kieltäydyttyään luopumasta vakaumuksestaan Falun Gongiin. Hieman myöhemmin hän sai tietää, että oli saanut yhdeksän vuoden vankeustuomion.
Liu Shuying kärsi kidutuksen eri muodoista viimeisimmän pidätyksensä jälkeen vuonna 2010. Hänet vapautettiin huhtikuussa 2018.
Alla hän kertoo kauhistuttavista kokemuksistaan.
Useita pidätyksiä ja kidutusta pidätysten aikana
Vainon alettua 1999 Songhenin kaupungin poliisiaseman virkamies takavarikoi kaikki Falun Gong -kirjani ja pakotti minut allekirjoittamaan lausunnon, jossa luovun vakaumuksestani.
Minut pidätettiin ja vangittiin kahden viikon ajaksi, koska tein Falun Gong -harjoituksia julkisesti kesällä 2000. Kuukautta myöhemmin poliisi vei minut Fusongin piirikunnan pidätyskeskukseen 35 päivän ajaksi yritettyäni selventää heille tosiasioita Falun Gongin vainosta.
Pidätyskeskuksen vartija huijasi minut kertomaan hänelle sen harjoittajan nimen, jolta minulla oleva Falun Gong -materiaali oli peräisin. Muutamaa päivää myöhemmin tämä harjoittaja tuotiin eteeni. Hänen kätensä oli kahlittu selän taakse, hän pystyi tuskin seisomaan, ja hänen huulensa olivat ruhjeilla.
Tämä kauhistutti minua ja teki minut surulliseksi, koska en halunnut tämän tapahtuvan. Vartijat eivät säästäneet minuakaan, vaan potkivat raskailla saappaillaan. Sitten he kahlitsivat minut ikkunakaltereihin eivätkä päästäneet edes vessaan.
Väkivaltainen pakkosyöttö
Poliisi pidätti minut, kun menin Pekingiin tapaamaan keskushallinnon virkamiehiä koskien vainoa tammikuussa 2001.
He lähettivät minut takaisin kotikaupunkiin ja veivät Shuidianin pidätyskeskukseen. Aloitin syömälakon protestoidakseni mielivaltaista pidätystäni. Vartijat pitivät minua aloillani, väänsivät suuni auki ja työnsivät putken vatsaani. Kun putki vedettiin pois, se oli veren peittämä.
Kuukautta myöhemmin minut määrättiin vuodeksi Heizuizin pakkotyöleirille, missä vartijat hellittämättä löivät ja pakkosyöttivät minua jälleen.
Lähellä kuolemaa Heizuizi'n naisvankilassa
Viimeisin pidätykseni tapahtui, kun paikallinen poliisi ryntäsi kotiini yöllä 26. lokakuuta 2010. He penkoivat kotini etsiessään Falun Gong -materiaalia.
Minut kiinnitettiin Minghua’n kadun poliisiasemalla olevaan metallihäkkiin ja sidottiin ”tiikeripenkkiin”. He kuulustelivat minua seuraavaan aamuun asti. Muutamaa tuntia myöhemmin minut vietiin Jilinin pidätyskeskukseen. Minun piti tehdä vaativaa työtä, kuten poimia maissin siemeniä ja taitella paperista tekorahaa (poltettavaksi kuolleille), joka sisälsi myrkyllisiä kemikaaleja.
Kahden vuoden pidätyksen jälkeen viranomaiset tuomitsivat minut salaa yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen. Minulla ei ollut aavistustakaan raskaasta tuomiosta, kunnes minut siirrettiin Heizuizi’n naisvankilaan vuonna 2012.
Alla on muutamia niistä kidutusmenetelmistä, joita minuun käytettiin vankilassa.
1. Hiuksista vedettiin niin lujaa, että päänahkaa irtosi kallosta
Vartijat usein kehottivat ja palkitsivat muita vankeja kiduttamaan ja pelottelemaan minua, jotta olisin luopunut vakaumuksestani. Kerran nämä vangit vetivät minua hiuksista satuttaakseen minua. Menetin hiustukkoja yrittäessäni puolustautua, ja päänahkaani irtosi kallosta.
2. Kaksi kuukautta ”kuolleen ihmisen sängyssä”
Vanki asetti minut "kuolleen ihmisen sänkyyn", jossa raajani venytettiin levälleen ja pidettiin [samassa asennossa] vuorokauden ympäri. Käteni ja jalkani jäykistyivät, ja nilkkani hankasivat jatkuvasti sänkyä vasten, mikä aiheutti kipua. He hyökkäsivät aina kimppuuni, kun suljin silmäni. Minulle annettiin niukasti ruokaa. Tätä kesti kaksi kuukautta, ja sen seurauksena iho nilkoissani alkoi märkiä, ja sain makuuhaavoja selkääni.
3. Nöyryytys ja muu henkinen väkivalta
Vangit raahasivat minut aivopestäväksi ja kahlitsivat pöytään kieltäytyessäni tekemästä yhteistyötä. Koska vangit eivät halunneet minun häiritsevän istuntoa, he kantoivat minut takaisin selliini ja kahlitsivat kerrossängyn yläosaan siten, että jäin roikkumaan.
Tunsin olkapäissäni ja ranteissani viiltävää kipua. Minun ei sallittu käydä vessassa, joten minun täytyi virtsata housuihini. Minulla ei ollut mahdollisuutta vaihtaa vaatteita, joten jalkani olivat virtsan tahrimat. Ajan myötä jalkani tulehtuivat ja varpaani mustuivat.
Vangit yrittivät kerran riisua minut alasti ottaakseen alastonkuvia. He myös näyttivät minulle päivittäin äänekkäitä propagandavideoita, joissa herjattiin Falun Gongia.
4. Vesikidutus
Joka päivä kuukauden ajan vangit työnsivät pääni vedellä täytettyyn ämpäriin, kunnes en enää kamppaillut vastaan. He potkivat minua, kunnes en pystynyt enää nousemaan ylös. Tätä jatkui kuukauden ajan – käsiraudat leikkasivat ihoani yrittäessäni vastustaa kidutusta.
5. Pakaroiden iho märki pitkän istumisen vuoksi
Minut pakotettiin istumaan niin pienellä jakkaralla, että suurin osa painostani keskittyi pieneen kohtaan pakaroitani. Jonkin ajan kuluttua pakaroideni iho rikkoutui ja alkoi märkiä, koska niillä ei ollut mahdollisuutta parantua.
Sitten he vaihtoivat rangaistusta ja laittoivat minut seisomaan aamu viidestä lähes keskiyöhön asti. Kuukauden kuluttua jalkani särkivät kivusta ja olivat pahasti turvonneet.
Talven aikana minut laitettiin puiselle sängylle ilman mitään lämmintä ylleni. Vartijat herättivät minut tunnin välein yön aikana.
Englanniksi: http://en.minghui.org/html/articles/2019/10/28/180512.html
* * *
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.