Uudesta teknologiasta huolimatta toimittajien uusi sukupolvi Kiinassa kohtaa sensuuria

Järjestelmä mukautui nopeasti mediaympäristön muutoksiin ja säilytti tiukan otteensa.

Chengdussa, Sichuanin maakunnassa Länsi-Kiinassa, pidetyn G20-kokouksen aikana 23. heinäkuuta 2016 kiinalaiset toimittajat työskentelivät tietokoneillaan. Tarkkailijoiden mukaan journalismin digitalisointi ja sosiaalisen median yleistyminen eivät ole juurikaan lisänneet lehdistönvapautta Kiinassa, koska hallinto asetti nopeasti sensuurin uusille ohjelmistopohjille. (Fred Dufour / AFP / Getty Images)

Huolimatta uuden ja lahjakkaan toimittajasukupolven syntymisestä ja radikaalisesta muutoksesta digiaikaan tarkkailijoiden mukaan Kiinan hallinto valvoo ja sensuroi niitä edelleen tiukasti. Tutkiva journalismi, jota pidetään usein terveen demokratian ja avoimen yhteiskunnan elinehtona, on edelleen äärimmäisen riskialtista toimintaa Kiinassa.

"Maon aikakauden jälkeen Kiinassa hallitseva mediapolitiikka on pysynyt melko vakiona", sanoo Georgia State Universityn maailmanlaajuisen viestinnän apulaisprofessori Maria Repnikova. "Ajatus, jonka mukaan tiedotusvälineet palvelevat puolueen etua, eivät todellisuudessa ole muuttuneet."

Washingtonissa 29. tammikuuta järjestetyssä tapahtumassa kansainvälisen strategian tutkimuskeskuksessa Repnikova aloitti sanomalla, että hänen esityksensä olisi varmasti pettymys niille, jotka odottavat positiivisia muutoksia tai avautumista Kiinan mediakentällä. Kommunistihallinto on jatkuvasti mukauttamassa vakuuttavuutta ja propagandaa, jotta se pysyisi ajan tasalla uusimman teknologian ja markkinoiden kehityksestä, sanoi Repnikova.

Samoin kuin muissa maissa ympäri maailmaa perinteiset painetut tiedotusvälineet Kiinassa ovat viime vuosina laskeneet voimakkaasti digitalisoitumisen vuoksi, ja lukijat ovat siirtyneet Internet-palvelimille ja sosiaaliseen mediaan. Repnikovan mukaan Kiinan hallitus kuitenkin siirtyi nopeasti tukemaan ja hallitsemaan uusia palvelimia ja mediasovelluksia.

Tämän seurauksena media-alan radikaali siirtyminen Internetiin on vaikuttanut vähäisessä määrin Kiinan mediamaailman avautumiseen.

Muut Kiinan mediaympäristön tarkkailijat ovat tehneet yhtä pessimistisen huomion. Freedom Housen analyytikko Sarah Cook kirjoitti äskettäin China Media Bulletin:ssa, että vuotanut sensuurisuunnitelma vuodelta 2017 kuvastaa Kiinan hallinnon ponnisteluja sensuurin laajentamiseksi valvomaan perinteisiä tiedotusvälineitä, verkkosivustoja ja uutisten lisäksi myös mobiiliapplikaatioiden uutissovelluksia ja muita levitysmenetelmiä.

Myös valtion tiedotusvälineiden sisällöt ovat joskus olleet estettyinä, kun Kiinan hallitus pyrkii vähentämään tiettyjen aiheiden näkyvyyttä julkisuudessa, Sarah Cookin tutkimuksen mukaan.

Kiinalaiset toimittajat työskentelivät Pekingissä 9. maaliskuuta 2015 järjestetyn 12. kansankongressin kolmannen istunnon ulkopuolella (Fred Dufour R / AFP / Getty Images)

180 maasta Kiina on rankattu 176:ksi maailmanlaajuisesti toimivan Toimittajat ilman rajoja lehdistövapauden indeksissä. ”Vahtikoiraryhmät” (Watchdog groups) ovat dokumentoineet useita kiinalaisia toimittajia, bloggaajia ja sosiaalisen median asiantuntijoita, jotka rutiininomaisesti sensuroidaan, estetään ja pidätetään viranomaisten taholta aina, kun he ylittivät hallinnon mediapolitiikan.

Repnikova huomautti myös, että tutkivaa journalismia, joka on erittäin arvostettu länsimaissa, ja jota pidetään usein ammatin selkärankana, ilmenee todella vähän Kiinassa.

Repnikovan mukaan Kiinassa toimittajat pakotetaan usein "sujuvaan yhteistyöhön" puolueen kanssa, ja he tutkivat vain tutkinnon kohteena olevia virkamiehiä, jotka ovat putoamassa vallasta. "Joten sen sijaan, että [kiinalaiset toimittajat] saisivat ensimmäisenä jutun, he auttavat vain sen levittämisessä.

Vastauksena Kiinan entisen toimittajan kysymykseen Repnikova sanoi, että on todellakin joukko kiinalaisia toimittajia, jotka syvällä sydämessään haluaisivat raportoida palvellakseen yleistä etua ja jotka eivät ole yhtä mieltä hallituksen näkemyksestä "auttaa valtiota". Mutta kun he "testaavat rajoja", he edelleen päätyvät pysymään sen reuna-alueella, jonka sensorit asettavat.

"[He toimivat niin] mutta eivät siksi, että he todella uskovat tai ovat täysin samaa mieltä [hallituksen kanssa] tehdessään yhteistyötä", sanoo Repnikova. "Mutta koska se on käytännön sanelema päätös, jonka he tekevät selviytyäkseen järjestelmässä."

Kiinan hallinnon sensuuri ei rajoitu pelkästään kiinalaisiin toimittajiin ja tiedotusvälineisiin. Kiinassa ulkomaiset toimittajat ovat myös todenneet Kiinan heikentyneet työolosuhteet, sillä viime vuonna monia heistä pahoinpideltiin, pidätettiin ja häirittiin ulkomaisten kirjeenvaihtajien klubin (Foreign Correspondents’ Club of China)raportin mukaan.

Englanniksi: https://www.theepochtimes.com/a-new-generation-of-journalists-in-china-face-the-same-censorship-despite-new-technology_2432366.html