Wen Tianxiang (1236-1283) toimi mm. keisarillisen virkatutkinnon ylimpänä valvojana ja ministerinä Eteläisen Song-dynastian aikana, ja oli tunnettu uskollisuudestaan ja isänmaallisuudestaan.
Wen tunsi vetoa isänmaallisuutta kohtaan jo lapsena, kun hän katseli uskollisista sankareista ja kuuluisista oppineista tehtyjä patsaita kotikaupunkinsa koulussa. Määrätietoisena oppilaana hän läpäisi ensin paikallisen tutkinnon ja osallistui tämän jälkeen keisarilliseen virkatutkintoon pääkaupungissa. Koepaperissaan hän käsitteli yksityiskohtaisesti hallinnon periaatteita saaden päätarkastajan vaikuttuneeksi. Keisari palkitsi hänen tutkinnon parhaana.
Wenin ura ei kuitenkaan ollut aivan mutkaton. Tuolloin Eteläistä Song-dynastiaa uhkasi kunnianhimoisten mongolien aggressiivinen laajentuminen. Keisari ei ollut suosiollinen Wenin isänmaallisuutta ja vanhurskautta kohtaan. Mutta huolimatta epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, Wen pysyi uskollisena keisarille ja maalleen.
Kuullessaan mongolien Yuan-armeijan hyökänneen lähellä pääkaupunkia sijanneisiin linnoituksiin, Wen myi kotitalonsa ja arvoesineet rahoittaakseen Song-armeijan rekrytointia. Hän johti joukkonsa pääkaupunkiin suojellakseen keisaria. Myöhemmin Wen nimitettiin pääministeriksi useiden virkamiesten paettua hovista.
Vaikka Wen voitti joitakin taisteluja mongoleja vastaan, hän ei voinut kuitenkaan estää Eteläisen Song-dynastian kukistumista suuren mongoliarmeijan hyökkäysten alla. Vuonna 1277 Yuan-armeija vangitsi Wenin vaimon ja tyttäret, ja vuotta myöhemmin, Wenin joukot kukistettiin ja myös hänet vangittiin.
Mongolien armeijan kenraali uhkasi kiduttaa Weniä, ellei hän antautuisi, mutta Wen ei osoittanut kuolemanpelkoa. Kenraali arvosti hänen järkkymätöntä päättäväisyyttä, ja määräsi joukkonsa viemään hänet Mongolian pääkaupunkiin.
Wen vietti neljä vuotta vankilassa, jona aikana hän sai kirjeen tyttäreltään, ja sai tietää, että hänen vaimonsa ja kaksi tytärtään olivat orjina Yuan-dynastian palatsissa. Hän tiesi, että vain antautumalla hän voisi saada perheensä takaisin. Wen kärsi suurta tuskaa, mutta päätti osoittaa uskollisuuttaan nujerretulle Song-dynastialle.
Kublai-kaani, Yuan-dynastian keisari, kuuli Wenin kyvyistä ja halusi pitää hänet ja pyytää palvelukseensa. Keisari lähetti antautuneen Eteläisen Song-dynastian kanslerin hänen luokseen siinä toivossa, että tämä suostuttelisi Wenin antautumaan. Wen kuitenkin torjui hänet ja vierailu oli ollut turhaa.
Sitten Kublai-kaani kutsui Wenin hoviinsa, kohdellen häntä kuitenkin kunnioittavasti yrittäessään saada hänet antautumaan. Keisari lupasi Wenillle korkean aseman, jos tämä muuttaisi mieltään. Wen totesi, että hän tulisi aina olemaan lojaali Song-dynastialle, ja sanoi mieluummin kuolevansa Song-dynastian puolesta, kuin palvelisi mongoleja.
Vuonna 1283 Wen teloitettiin hänen ollessa 47-vuotias. Sanottiin, että Kublai-kaani, Yuan-dynastian keisari tunsi sääliä häntä kohtaan. "Miten uskollinen ja oikeamielinen mies! Ja mikä häpeä, ettei hän voinut palvella dynastiaani", hän oli sanonut.
Wenin oikeamielisyys, uskollisuus ja isänmaallisuus usein varjostavat hänen saavutuksiaan runoilijana, ja hänen sankarillinen kuolema on inspiroinut ihmisiä sukupolvien ajan.
Wenin kuuluisa lausahdus elämästään: "Onko kukaan kuolemalta turvassa. Jättäkää uskollinen sydämeni loistamaan historian lehdille."
Wen Tianxiang. Kuvittaja: SM Yang |
* * *
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.