Xin Qiji, isänmaallinen runoilija eteläisen Song-dynastian ajalta

Xin Qiji (1140-1207) oli isänmaallinen runoilija ja upseeri eteläisen Song-dynastian ajalta. Kuvittanut Zona Yeh

Tuolloin Jin-dynastia oli vakiinnuttanut asemaansa Pohjois-Kiinassa, ja piti yllä uhkaa Eteläistä Song-dynastiaa kohtaa, joka vetäytyi etelää kohti. Xin oli halukas kostamaan kunniattoman Song-dynastian tappion, ja perimään takaisin menetetyt maa-alueet, siinä kuitenkaan onnistumatta. Hän jätti jälkeensä yli 600 Ci-runoa, joita pidetään parhaina eteläisen Song-dynastian ajalta.

Xin syntyi kaupungissa, jonka Jin-armeija oli miehittänyt. Lapsuudessaan hänen isoisänsä kertoi usein traagisesta Pohjoisen Song-dynastian kukistumisesta, ja vei hänet vuoren laelle katsomaan menetettyä isänmaata. Todistaen ihmisten kärsimyksiä ja vaikeuksia, Xin Qiji oli päättänyt saada menetetyn maan takaisin.

Kun Jin-armeija siirtyi etelään hyökätäkseen Song-dynastian kimppuun, 21-vuotias Xin värväytyi armeijan palvelukseen taistellakseen pohjoisessa hallitsevaa Jin-armeijaa vastaan. Myöhemmin hän liittyi toiseen suurempaan vastarinta-armeijaan. Xinin ollessa poissa armeijan päällikkö murhattiin petturin toimesta ja Jinin joukot murskasivat vastarinnan. Kuullessaan tapahtuneesta, Xin tuli niin ahdistuneeksi, että ratsasti Jin-armeijan leiriin vain 50 vartijaa mukanaan, uhmaten yli viidenkymmenentuhannen sotilaan armeijaa. Hän sieppasi petturin ja suostutteli menestyksekkäästi kymmenettuhannet Jin-sotilaat palaamaan takaisin Song-dynastian riveihin. Sitten hän vei kapinallisen pääkaupunkiin vastaamaan syytteisiin. Tämän taistelun jälkeen Xinin maine rohkeana ja päättäväisenä soturina levisi nopeasti eteläisen Song-dynastian alueelle.

Huolimatta pienestä asemastaan valtion virkamiehenä, Xin ehdotti keisarille uusia strategioita useita kertoja. Ne koskivat sotilasasioita ja yksityiskohtaisia hallinnollisia lähestymistapoja koskien kurinpidollisia toimenpiteitä virkamieskuntaa kohtaan sekä uusien kykyjen rekrytointia ruohonjuuritasolla. Hänen ehdotuksensa voittivat kansan suosion, mutta hovi ei ottanut niitä vastaan kovin innokkaasti.

Vuonna 1181 Xiniä vastaan esitettiin syytteitä ja hänet erotettiin hovista. Seuraavien 20 vuoden aikana hänelle ei annettu tärkeää asemaa hovissa. Hän vietti suurimman osan tuosta ajasta lukien ja kirjoittaen runoja, jotka useimmiten käsittelivät hänen unelmaansa saada menetetty maa takaisin. Runoissaan hän antoi myös kritiikkiä hovin politiikkaa kohtaan. Kontrasti, jonka hän loi ideaalisen ja todellisen maailman välille toi hänen runouteensa ainutlaatuisen tyylin. Hänen ci-runojaan pidettiin parhaina teoksina eteläisen Song-dynastian aikana.

Ci toimi suosituimpana runomuotona Song-dynastian aikana, ja Xin oli yksi siteeratuimmista runoilijoista Song-runouden historiassa. Hän edusti niitä isänmaallisia ihmisiä, joka laittoivat aina oman maansa edun etusijalle. Hänen työnsä kattaa laajan kirjon erilaisia aiheita, ja yksi pääteemoista oli syvä rakkaus isänmaata kohtaan. Monet hänen runoistaan kuvaavat sitä idyllistä elämää, jota hän vietti ollessaan karkoitettuna hovista. Jotkut hänen runoistaan kuvaavat maalaiselämää yksinkertaisin sanoin ja ovat raikkaita ja viehättäviä.

Vuonna 1203, Xinin ollessa 64 vuoden iässä, eteläisen Song-dynastian ministeri kutsui hänet tärkeään tehtävään toivossa saada menetetyt Song-dynastian alueet takaisin. Xin ehdotti ministerille valmistautumista sotilaallisiin toimiin, ja lähetti myös vakoilijoita keräämään tietoa Jinin joukoista. Lisäksi hän tilasi kymmeniä tuhansia armeijan univormuja ja otti sotilaita palvelukseen. Xin kuitenki syrjäytettiin pian uudelleen.

Kun ministeri pyysi häneltä jälleen apua neljä vuotta myöhemmin vuonna 1207, Xin ei epäröinyt hetkeäkään. Hän kuitenkin kuoli samana vuonna lokakuussa 1207 katuen, ettei hänen toiveestaan saada menetyt alueet takaisin, tullutkaan totta.

Sanottiin, että hänen viimeiset sanat olivat, "Tappakaa hyökkääjät!" Hän pysyi kannassaan kuolemaansa asti.