Varjostaako Kiina pakolaisia Suomessa?
 

Varjostaako Kiina pakolaisia Suomessa?

Helsingin Sanomat julkaisi 9.8.2018 kahden sivun aukeamana artikkelin otsikolla:

Kiinalaispakolaisten vakoilu Ruotsista kytkeytyi Suomeen.

Helsingin Sanomien julkaisu 9.8.2018

”Monet pakolaiset Suomessakin epäilevät Kiinan varjostavan heitä – ’Turisteja’ ilmestyy kummallisesti valokuvaamaan ja tapahtumia häiriköidään”.

Näin alkoi Mari Mannisen kirjoittama Helsingin Sanomien artikkelin nettiversio.

Otteita artikkelista:
”Suomessa pakolaisvakoilua ei ole kriminalisoitu, mutta suojelupoliisin mukaan sitä tapahtuu täälläkin”.

”Useimmiten pakolaisvakoilun taustalla on autoritäärinen valtio ja kohteena on ulkomailla asuva, kotimaastaan vainoa paennut ihminen.

Suomessa pakolaisvakoilua ei ole kriminalisoitu, mutta suojelupoliisin mukaan sitä tapahtuu täälläkin.”
Helsingin Sanomat haastatteli suojelupoliisin päällikköä, Antti Pelttaria:

”Tällaisia tapauksia tulee säännöllisesti tietoon Suomessakin. Valitettavan pysyvältä tämä ilmiö näyttää.”
Vuonna 2011 Supo kertoi vuosiraportissaan pakolaisvakoilun lisääntyneen. Ilmiö on toki vanhempi, esimerkiksi vuonna 1995 Supo paljasti karkottaneensa pakolaisvakoiluun syyllistyneen diplomaatin.

Supon ja useiden kansalaisjärjestöjen esitettyä pakolaisvakoilun kriminalisointia, oikeusministeriö selvitti asiaa. Ministeriön viestinnästä kerrotaan, että selvittely keskeytyi noin vuonna 2015, kun muut hankkeet ajoivat edelle. 1990-luvun alussa pakolaisvakoilun kielto tyssäsi eduskunnassa, koska pakolaisvakoilua pidettiin liian tuntemattomana ja lakia tarpeettomana.

”Naapurimaissa tämä on kriminalisoitu ja niin kuin näkyy, kriminalisointi ei ole jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi”, Pelttari sanoo Ruotsin oikeudenkäynteihin viitaten.

Myös Norjassa pakolaisvakoilu on erikseen säädetty rangaistavaksi. Esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä pakolaisvakoilusta voidaan tuomita muiden lakien perusteella.

Suomessakin osa pakolaisvakoiluun usein liittyvistä asioista, kuten kotirauhan rikkominen ja poliittisiin toimintavapauksien loukkaaminen, on jo laissa kielletty. Pykäliä ei tiettävästi ole koeteltu oikeudessa juuri tässä tarkoituksessa.

Ongelmallisinta on pakolaisvakoilun varhainen vaihe, jossa kohteesta kerätään tietoja esimerkiksi kyselemällä tutuilta ja julkisella paikalla kuvaamalla. Tällaiseen toimintaan ei pystytä tällä haavaa Suomessa puuttumaan. Pakolaisvakoilun tarkoituksena on useimmiten hiljentää ulkomailla asuva oppositio. Valtiot käyttävät keräämäänsä tietoa uhkaamalla paljastaa kohteestaan jotain ikävää tai tekevänsä kohteidensa lähtömaassa olevien sukulaisten elämän kurjaksi. Sukulaisilta voidaan evätä esimerkiksi terveydenhoito tai heidät voidaan panna vankilaan, pahoinpidellä ja jopa tappaa.

Usein pakolaisvakoilijat värvätään vakoiltavien ryhmien sisältä. Heitäkin tyypillisesti kiristetään ja lahjotaan vakoojiksi sukulaisiin liittyvillä uhkauksilla ja eduilla.

PELTTARI ei nimeä pakolaisvakoilua Suomessa harjoittavia yksittäisiä maita, mutta kertoo maailmalla tapausten liittyneen esimerkiksi Kiinaan ja Iraniin.

”Usein on kyse maista, jotka eivät ole demokraattisia ja joilla on jokin intressi seurata opposition toimintaa myös ulkomailla.”

”Ruotsissa tämä on liittynyt uiguureihin ja myös iranilaiseen oppositioon. Maailmalla Kiinan osalta kohteet liittyvät näihin niin sanottuun viiteen asiaan.” Kiinan viitenä kohteena pidetään yleisesti tiibetiläisiä, uiguureita, demokratia-aktivisteja, Taiwanin itsenäisyyttä ajavia ihmisiä sekä uskonnollistyylisen liikkeen Falun Gongin harjoittajia.

Onko Suomessa samat kohteet?

”Suomessa voi yleisellä tasolla todeta, että samantyyppisistä asioista tässä on kysymys.”

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo on viime vuosina nimennyt pakolaisvakoilun harjoittajiksi Kiinan ja Iranin lisäksi Venäjän. Saksassa on puhuttu puolestaan paljon Turkista.

Tunkeilevaa kuvausta, tietojen vuotamista ja tapahtumien häiriköintiä – Suomen kiinalaisryhmät kertovat epäilyksistään

HS kysyi muutamilta Falun Gongin harjoittajilta ja Kiinasta muuttaneilta uiguureilta, onko heillä kokemuksia siitä, että Kiina keräisi heistä tietoa Suomessa. Nämä ryhmät ovat Kiinassa valtion vainon kohteina, ja ulkomaille muuttaneiden epäillään olevan monissa maissa Kiinan seurannassa.

Yhdelläkään HS:n jututtamista henkilöistä ei ole pitäviä todisteita tietojen keruusta, mutta paljon epäilyksiä ja pelkoja heillä on. Joistain sattumuksista haastateltavat ovat ilmoittaneet viranomaisille, joistain eivät.

KIINASTA lähtöisin oleva Falun Gong eli Falun Dafa yhdistää meditaatiota ja liikkeen perustajan tekstien opiskelua. Harjoittajia on Suomessa joitakin kymmeniä, enimmäkseen Kiinasta muuttaneita. Kiina on vainonnut harjoittajia 1990-luvun lopulta. Liike ilmeisesti tuli Kiinassa liian suosituksi ja omapäiseksi.
Suomeen Thaimaan kautta vuonna 2012 paennut Jin Zhaohuan käy säännöllisesti Helsingin Sibelius-monumentilla harjoittamassa meditaatiota ja osoittamassa samalla mieltä Kiinaa vastaan. Monumentilla käy paljon kiinalaisturisteja. Muutaman harjoittajan edessä maassa on julisteita, joissa kuvataan Falun Gongin vainoa.

Sibeliusmonumentilla käy paljon kiinalaisia turisteja kesäisin.

Jin Zhaohuan asui aiemmin Rovaniemellä. Jin kertoo, että kun hän piti siellä siskonsa kanssa mielenosoituksia, eräs kaupungissa pitkään asunut kiinalaismies ja tämän kiinalaiset työkaverit sekä kiinalaisopiskelijat kävivät kuvaamassa heitä. Jinin sisar kertoo myöhemmin puhelinhaastattelussa muistavansa tapahtumat samalla tavalla.

Tuon kiinalaisryhmän jäsen tuli Jinin käymälle kielikurssille vuonna 2013 ja uteli tarkkoja tietoja Jinin elämästä, mitä tämä piti outona. Kurssin opettaja ei enää muista vuosien takaa oppilaita ja kurssin tapahtumia.

Jinin mukaan kiinalaisia ilmestyy kummallisesti paikkoihin, joissa hänellä on tärkeitä tapaamisia. Kun Jin oli tapaamassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn työntekijää helsinkiläisessä kahvilassa, sinne tuli kiinalainen, joka otti heistä valokuvan.

”Se oli outoa, koska sovimme tapaamisesta vain sähköpostilla.”

Amnestyn työntekijä muistaa tilanteesta sen, että Jin hätkähti kiinalaisen ilmestymistä kahvilaan. Työtekijä ei kokenut tilannetta kummalliseksi, eikä hän nähnyt kuvaamista. Hän muistelee istuneensa selin kiinalaiseen.

JIN Zhaohuan sisar Jin Zhaoyu asuu edelleen Rovaniemellä. Hän sanoo puhelimessa järjestäneensä vuosina 2012–2017 Lapin yliopistolla kolme tilaisuutta, joissa hän näytti Kiinan ihmisoikeustilannetta kritisoivia filmejä. Joka kerta yksi kiinalainen nuori, Jin Zhaoyulle tuntematon nainen tuli kuvaamaan tilaisuudesta videon.

Kaksi kertaa viiden nuoren kiinalaisryhmä tuli häiriköimään tilaisuutta huutelemalla, Jin Zhaoyu kertoo. Hän lähettää tilaisuudesta valokuvan, jossa vihaisen näköinen nainen osoittaa sormella kohti kameraa.

Vuoden 2017 tilaisuudessa ollut suomalaisopiskelija vahvistaa tapahtuneen. Hän kertoo, että paikalle tuli kiinalaisopiskelijoita esittämään loputtomasti kysymyksiä. ”Tuli tunne, että he yrittivät vain pitkittää tilannetta, jotta filmiä ei katsottaisi.”

Juuri ennen kuin filmi loppui, saliin tuli lisää kiinalaisia. Elokuvan esityksen jälkeen kiinalaiset haukkuivat elokuvaa valheeksi ja puhuivat niin paljon, että muut eivät voineet kysyä mitään. Kun Jin Zhaoyu halusi valokuvata yli-innokkaita kyselijöitä todistaakseen häirintää, nämä sanoivat, ettei kuvia saa ottaa.

”Tuli todella outo tunnelma, varsinkin kun nämä kiinalaiset olivat kuvanneet tilaisuutta ja meitäkin koko ajan”, paikalla ollut suomalaisnainen sanoo. Hänellä ei ole yhteyksiä tilaisuuden järjestäjiin, eikä hän halua nimeään julki.

SUOMEN Falun Dafa-yhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Suontakanen kertoo epäilevänsä, että harjoittajien joukossa on urkkijoita. Tilaisuuksissa jotkut käyttäytyvät hänestä oudosti, kuten menevät yhtäkkiä tietokoneelle kirjoittamaan, vaikka sellainen ei ole heidän tapahtumissaan tapana.

”Olemme varovaisia omankin porukan kanssa. Emme puhu kaikesta kaikkien kanssa”, Suontakanen sanoo.

Artikkelissa kerrotaan myös uiguurien kokemasta vakoilusta ja häirinnästä:

KAHDEKSAN vuotta sitten Suomeen muuttanut Harri Uyghur kertoo myöhemmin kotonaan Hyvinkäällä, että aina kun uiguuriyhteisö yrittää tehdä jotakin salassa, tieto kantautuu nopeasti Kiinan viranomaisille.

Uyghur antaa esimerkin: Kun uiguurit keräsivät rahaa eräälle suomalaiselle uiguuriyhdistykselle, Xinjiangista tuli tutuilta puhelu, että paikalliset viranomaiset olivat ottaneet asian puheeksi tuttujen kanssa. Samanlaisista kokemuksista kertovat

Kun Harri Uyghuria haastateltiin aiemmin Helsingin Sanomiin Xinjiangin tapahtumista, hän näytti sosiaalisessa mediassa saamansa viestin, jossa häntä kehotettiin olemaan hiljaa. Uyghur kertoo, että hän on sittemmin saanut myös uhkailevamman, englanninkielisen soiton.

UIGUURIYHTEISÖN sisällä kukkivat epäluulot sisäisistä urkkijoista, Harri Uyghur sanoo. Puolitutut tuntuvat liian uteliailta. Yksi miettii, miksi jotkut julkaisevat sosiaalisessa mediassa kuvia Suomessa asuvista uiguureista, vaikka se voi olla kuvatuille vaarallista.

Toinen pohtii, miten tuttu uiguuri pääsee käymään Kiinassa ja tulemaan sieltä vielä pois, vaikka tilanne on maassa vaikeutunut. Miten jonkun vanhemmat pääsevät yhtäkkiä Suomeen?

”Uiguurit pelkäävät toinen toisiaan”, Harri Uyghur sanoo.

Hänen mukaansa yksi Kiinan tavoitteista onkin hajottaa ulkomaisia yhteisöjä ja lietsoa niiden sisälle pelkoa.

Artikkeli kokonaisuudessaan: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005784640.html

Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.