"Falun Dafan rauhaisa taival" -valokuvanäyttelyn avajaispuhe

Tänään 24.lokakuuta vietetään kansainvälistä YK:n päivää. On siis kulunut 66 vuotta siitä, kun liittoutuneet maat perustivat Yhdistyneet Kansakunnat. YK on maailman suurin rauhanjärjestö, jolla on yhteensä 192 jäsenmaata. Kiinan tasavalta oli yksi viidestä YK:n perustajamaasta.

Kiina on onnistunut nousemaan köyhästä maatalousyhteiskunnasta teollistuneeksi suurvallaksi. Se on yhä vahvemmin poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen suurvalta maailman mittakaavassa.

Erityisesti taloudellinen avautuminen länteen on tehnyt siitä yhden maailman nopeimmin kasvavista talouksista ja se onkin noussut Yhdysvaltojen ohi Euroopan Unionin suurimmaksi kauppakumppaniksi. Mitä taloudessa tai politiikassa tapahtuu Kiinassa, sillä on yhä nopeammin välillinen vaikutus ihmisten arkeen Suomessakin.

Kiina haluaa säilyttää asemansa yhtenä maailman talousmahtina, mutta yksin se ei pysty ylläpitämään asemaansa. Markkinataloudessa tarvitaan yhteistyökumppaneita. Kiinalla on suuret taloudelliset intressit ja maa haluaa yhteistyötä taloudessa, mutta samalla se kieltää muita maita puuttumasta sen omaan politiikkaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on tapaus viime keväältä, kun Yhdysvaltojen presidentti kritisoi jyrkästi Kiinan ihmisoikeustilannetta maiden välisessä tapaamisessa. Kiinan presidentti Jintao vastasi varoittamalla Yhdysvaltoja puuttumasta sen sisäisiin asioihin. Jintaon mielestä maiden välillä tulee vallita vastavuoroinen kunnioitus. Hän korosti tahtoaan lisääntyvään yhteistyöhön amerikkalaisten kanssa, mutta ihmisoikeudet ovat sen oma asia.

Kiinassa on syviä ongelmia ihmisoikeuksien ja sananvapauden kanssa

Kuolemanrangaistukset ja epäeettinen asevienti maihin, joissa tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia, ovat vain pari esimerkkiä. Hyvin huolestuttavaa on myös jatkuva sensuuri ja tiedotusvälineiden toiminnan vaikeuttaminen. Toimittajia, toisinajattelijoita, ihmisoikeusaktivisteja ja -asianajajia pidätetään tai asetetaan kotiarestiin jatkuvasti. Tuhansia ihmisiä pidetään vangittuna ilman syytettä tai oikeudenkäyntiä. Voi vain kuvitella millaista kohtelua nämä ihmiset saavat erilaisissa suljetuissa laitoksissa.

Uusimpien tietojen mukaan Kiinan sisäisen turvallisuuden budjetti ylittää tänä vuonna ensikertaa maan sotilasmenot. Se kertoo paljon siitä, kuinka Kiina pyrkii kontrolloimaan kansalaisiaan. Maan viranomaiset ovat huolissaan tyytymättömien kiinalaisten poliittisen kuohunnan mahdollisuudesta. Esimerkiksi keväällä mallia otettiin Tunisian vallanvaihtoon johtaneesta "jasmiinivallankumouksesta", kun internetissä koolle kutsuttiin "jasmiinimielenosoituksiksi" kutsuttuja väenkokouksia, mutta viranomaiset estivät tai tukahduttivat ne alkuunsa.

Yhtenä lukuisista Kiinan vainon kohteista on ollut Falun Gong -liike. Liike ei ole saanut suurta huomiota kansainvälisessä mediassa, eikä moni tiedä siitä paljoakaan. Liikettä on vainottu siitä lähtien, kun kommunistipuolue kielsi Falun Gongin vuonna 1999 ja aloitti kansallisen propagandakampanjan liikettä vastaan. Kiinassa uskotaan olevan satoja Falun Gongin mielipidevankeja, jotka on pidätetty vakaumuksensa vuoksi. Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan Kiinassa Falun Gongin harjoittajat joutuvat kärsimään monenlaisista ihmisoikeusloukkauksista; vangitsemisista ilman oikeudenkäyntiä, ja vankeudessa olevien kidutuksista. Tämä on ehdottoman tuomittavaa.

YK perustettiin ylläpitämään maailmanrauhaa. Peruskirjan mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat ratkaisemaan erimielisyytensä rauhanomaisin keinoin ja välttämään voimankäyttöä tai toisen jäsenvaltion uhkaamista sillä. Keskeisintä on konfliktien ehkäiseminen ja keinona siihen on ehkäisevä diplomatia neuvottelut, sovittelu ja luottamusta rakentavat toimet, rauhanturvatoiminta ja aseidenriisunta. Konfliktien ennaltaehkäisyssä keskeistä on hyvinvoinnin, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon kehittäminen. Turvallisuutta ei voi olla ilman kehitystä, kehitystä ei voi olla ilman turvallisuutta, eikä kumpaakaan voida saavuttaa, jos ihmisoikeuksia ei kunnioiteta.

Kansainvälinen lainsäädäntö, mukaan lukien ihmisoikeudet, on yksi YK:n keskeisimmistä saavutuksista. Vuonna 1948 annettu Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus määrittelee kaikille ihmisille kuuluvat perusoikeudet, kuten oikeus elämään, vapauteen ja kansallisuuteen, sekä ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden. Kaikilla miehillä ja naisilla on myös oikeus työhön ja koulutukseen, ruokaan ja asuntoon sekä oikeus osallistua maansa hallitsemiseen. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei ole kansainvälistä lainsäädäntöä, mutta julistus toimii perusteena yli 80:lle ihmisoikeuksia koskevalle sopimukselle ja julistukselle.

Kiina on ollut äänestämässä tuon julistuksen puolesta ja sen tulisi sitoutua YK:n jäsenmaana toteuttamaan yhteisissä sopimuksissa asetettuja tavoitteita. On kuitenkin selvää, ettei Kiina ole edistänyt näiden oikeuksien ja vapauksien toteuttamista ja siten kunnioittanut YK:n yhteisiä tavoitteita. Kiinan sivilisaatio on ikivanha, eikä monen vuosituhannen mittaisia perinteitä uudisteta muutamassa vuosikymmenessä. Jättimäinen laiva ei käänny hetkessä. Toivoa kuitenkin on, sillä kiinalaiset ovat viisasta kansaa, kuten maan loistava kulttuurihistoria osoittaa.

Kiinassa tapahtuvien ihmisoikeusloukkausten ja korruption tulee saada näkyvyyttä, jotta epäoikeudenmukaisuudet saataisiin koko maailman tietoisuuteen. Meidän tulee saada tietoa siitä, mitä maassa tapahtuu, Kiinan tulee kantaa vastuu YK:n jäsenmaana. Elämme 2010-lukua ja internet on mahdollistanut tiedon avoimen globaalin leviämisen, mutta Kiinassa on toisin. Internetsensuuri on mittavaa, kuten myös lehdistönvapauden rajoittaminen. Miten maa voisi kehittyä ja modernisoitua kun tieto ei leviä vapaasti? Tie avoimempaan yhteiskuntaan ei onnistu rajoittamalla toimittajien tai valokuvaajien liikkumista ja säätelemällä sananvapautta.

Jotta vallitsevat ongelmat Kiinassa saisivat kansainvälistä huomiota, niitä tulee tuoda julki mahdollisimman laajasti. Taide ja täälläkin nähtävät valokuvat ovat hyviä ilmaisun välineitä tuomaan esiin esimerkiksi juuri ihmisoikeusloukkauksia, köyhyyttä ja välinpitämättömyyttä ympäristöä kohtaan. Mielipidevankien, kuten Falun Gongin harjoittajien tilannetta voidaan tehdä tunnetuksi taiteen keinoin ja siten levittää viestiä Kiinan ihmisoikeusloukkauksista. Tieto tuo valtaa ja siksi tietoa on tärkeä viedä eteenpäin.

Ihmisoikeusrikkomuksia ei saa peitellä eikä vähätellä. Kiinalla on paljon haasteita, eikä vain yhtä ratkaisua paremmalle tielle ole olemassa. Maa tarvitsee suuria muutoksia sen taloudellisissa, poliittisissa ja sosiaalisissa rakenteissa, jotta demokratia voisi toteutua paremmin. YK:n asemaa globaalien ongelmien ratkojana ei tulisi kyseenalaistaa, mutta sen mahdollisuudet ovat heikot, ellei Kiina ota YK:n velvoitteita vakavammin.

Mielestäni jokainen voi miettiä ihmisoikeuskysymyksiä omassa elämässään ja lähipiirissään. Vaikka Suomi onkin kehittynyt demokratia, on meillä myös omat ongelmamme. Jokainen voi omalla esimerkillisellä toiminnallaan olla mukana toteuttamassa oikeudenmukaisempaa maailmaa. Positiivista muutosta jokapäiväisessä elämässä voimme saada aikaan kohtelemalla toisiamme tasavertaisesti ja kunnioittaen. Minkään kansanryhmän syrjimistä ei pidä sallia täällä meillä Suomessa, eikä missään muuallakaan maailmassa. Poliitikkona olen pyrkinyt edistämään oikeudenmukaisuuden toteutumista Suomessa, ja tuomaan esiin kansainvälisiä epäkohtia niissä yhteyksissä, kun se on ollut mahdollista.

Ruohonjuuritason vaikutusmahdollisuudet ovat täällä meillä ottaneet edistysaskeleen, kun viime viikolla saimme voimaan kansalaisaloitelain. Kansalaisaloite antaa mahdollisuuden kelle tahansa Suomen kansalaiselle saada tärkeäksi katsomansa asia eduskunnan käsittelyyn, kun 50 000 ihmistä on allekirjoittanut aloitteen. Kuitenkaan työ demokratian ja avoimuuden edistämiseksi ei lopu tähän. Paljon on vielä tehtävissä, jotta jokaisen kansalaisen ääni saataisiin kuuluviin. Luottamus demokratian toimivuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin voisi olla vieläkin paremmalla tolalla. Demokratian toteutuminen on kuitenkin suhteellista ja voimme olla tyytyväisiä, kun vertaamme Suomea maailman talousmahtiin, jolle ihminen on hyvin pieni rahan vallan alla.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vasemmalla) toivottaa menestystä valokuvanäyttelylle. Oikealla Sinikka Suontakanen Suomen Falun Dafa -yhdistyksestä