Kommentteja Kiinan kommunistipuolueen Falun Gongin vastaisesta propagandasta

(Clearwisdom.net) Kiinan kommunistipuolueen (KKP) vainokampanja Falun Gongia vastaan perustuu kahteen asiaan: valheisiin ja väkivaltaan. Mitä enemmän vainotapauksia on tullut julkisuuteen, sitä enemmän väkivalta tapahtuu kulissien takana. Kuitenkin KKP:n valheet ovat jatkuvasti uusiutuneet, ja niiden vaikutusta pyritään edelleen vahvistamaan. Nämä valheet ovat muodostuneet monille ihmisille esteeksi, eivätkä he niiden vuoksi pysty käsittämään vainon tosiasioita ja Falun Gongin todellista luonnetta. Yleisellä tasolla tarkasteltuna KKP levittää Falun Gongista seitsemänlaisia valheita:

Ensinnäkin se kutsuu laajamittaista ja brutaalia vainokampanjaa harjoittajien "pelastamiseksi". Tällaiset valheet ovat pettäneet monia kiinalaisia. Falun Gongin harjoittajia on kutsuttu esimerkiksi "taikauskoisiksi", heidän on väitetty "kieltäytyvän lääkehoidosta sairaustapauksissa" ja "tekevän itsemurhia". Ihmiset, jotka eivät tunne Kiinan kommunistipuolueen poliittisten kampanjoiden perimmäistä luonnetta, ottavat helposti tällaiset väitteet tosissaan.

Toiseksi Falun Gongia väitetään "vaaralliseksi". Jos KKP vainoaisi Falun Gongin harjoittajia vain edellä mainitun valheen perusteella ja ainoastaan teeskentelisi pelastavansa harjoittajia, sellaiset ihmiset, jotka eivät itse harjoita, eivät välttämättä kiinnittäisi koko kysymykseen mitään huomiota. Näin ollen koko yhteiskunnan tempaaminen mukaan vainokampanjaan olisi hyvin vaikeaa. Niinpä KKP:n täytyy myös levittää valheita siitä, että "Falun Gongin harjoittaminen on vaaraksi muille ihmisille". Näihin valheisiin uskovat ihmiset luulevat, että Falun Gongin tuhoaminen suojelisi yhteiskuntaa ja heitä itseään. Siksi KKP väittää, että harjoittajat tappavat ja myrkyttävät muita, häiritsevät yhteiskunnallista järjestystä ja niin edelleen - kaikki tämä voidaan luokitella samaan kategoriaan.

Kolmanneksi KKP väittää, että Falun Gongin harjoittajat ovat "manipuloituja". Kaksi ensimmäistä valhetta eivät välttämättä pure niihin ihmisiin, jotka henkilökohtaisesti tuntevat Falun Gongin harjoittajia tai ovat esimerkiksi työskennelleet heidän kanssaan, sillä he ovat nähneet harjoittajien olevan hyviä, normaaleja ihmisiä. KKP:n valhe siitä, että Falun Gongin harjoittajat ovat "manipuloituja", tarkoittaa heidän olevan muiden hallinnassa ja siksi vaarallisia. Näin ollen harjoittajilta on ikään kuin riistetty heidän itsellisyytensä ja rationaalisuutensa. Tällaiset valheet voivat johtaa monia harhaan. Esimerkiksi vuonna 1999 järjestettyjen rauhanomaisten kansalaisoikeuksia pyytävien mielenilmausten kutsuminen "tianjinilaisen sanomalehden pääkonttorin valtaukseksi" tai "hyökkäykseksi [hallintokompleksi] Zhongnanhaita vastaan" kuuluvat tähän luokkaan.

Neljänneksi KKP väittää Falun Gongin olevan uhka hallitukselle. Ne ihmiset, jotka tietävät riittävästi vainon todellisuudesta, eivät usko edellä mainittuihin valheisiin. Kuitenkin KKP:n kulttuurissa vuosikymmeniä kasvaneet ihmiset tietävät, ettei KKP suvaitse minkäänlaisia haastajia. Niinpä kaikkia ajatuksia tai kaikkea toimintaa, jota KKP pitää potentiaalisena haasteena, pyritään kontrolloimaan. Falun Gongin harjoittajien valtava lukumäärä (70 - 100 miljoonaa) teki heistä helpon kohteen syytteille "kilpailusta Puolueen kanssa". Näin ollen monet ihmiset ovat "luonnostaan" valinneet KKP:n etuja ja valtaa turvaavan kannan.

Viidenneksi kommunistipuolue pyrkii lietsomaan patriotismia ja leimaamaan Falun Gongin "Kiinan vastaiseksi". Falun Gongin harjoittajat ovat selventäneet vainon tosiasioita maailmanlaajuisesti, eikä KKP:lla ole mitään kunnollista selitystä sille, miksi muu maailma tukee harjoittajien ponnistuksia. Niinpä sen täytyy antaa kiinalaisille jonkinlainen syy vainon ylläpitämiseksi. Se kutsuu kaikkia Falun Gongia tukevia ja vainon tuomitsevia tahoja "Kiinan vastaisiksi voimiksi" ja kutsuu Falun Gongia "Kiinan vastaisten voimien työkaluksi". Monet kiinalaiset eivät osaa tehdä eroa "Kiinan kommunistipuolueen" ja "Kiinan" välillä, koska heidät on kasvatettu totalitaristisessa kulttuurissa. He pitävät KKP:ta Kiinan yhtenäisyyden ja voiman symbolina.

Kuudenneksi KKP pyrkii suorasukaisesti kieltämään tosiasiat. Mitä enemmän tietoa vainosta tulee julkisuuteen, sitä mahdottomampaa tästä peittelystä on tullut. KKP ei välitä edes kommentoida erilaisia tapauksia - se kutsuu kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjenkin vahvistamia tosiasioita suoralta kädeltä "valheiksi". Todistusaineistoa on vaikka millä mitalla, ja Falun Gongin harjoittajien väitteet ovat pitkälti kolmansien osapuolien raporttien vahvistamia, mutta KKP on johdonmukaisesti kieltäytynyt näitä rikoksia koskevista lisäselvityksistä. Riippumattomat tutkimusryhmät eivät vieläkään pääse maahan.

Seitsemänneksi KKP pyrkii leimaamaan Falun Gongin harjoittajat ja menetelmän perustajan Li Hongzhi'n "korruptoituneiksi". KKP on itse läpeensä korruptoitunut hallinnon jokaisella tasolla, minkä myös useimmat kiinalaiset tietävät. Hallituksen korruptio heijastaa itsessään sitä moraalista rappiota, joka kiinalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut KKP:n alaisuudessa. Sitä vastoin eräs Falun Gongin merkittävimmistä ominaispiirteistä on se, kuinka se on itse asiassa parantanut ihmisten moraalia, koska Falun Gongin mukaan jokaisen yksilön hyvillä ja pahoilla teoilla on vastaavia vaikutuksia häneen itseensä. Tämä on yksi syy sille, miksi Falun Gongin suosio kasvoi Kiinassa niin valtavan nopeasti. Falun Gongin harjoittajat pyrkivät kehittämään itseään Li Hongzhi'n moraalisia ja eettisiä opetuksia noudattaen. Falun Gongin imagon tärvelemiseksi KKP tekaisi valheita siitä, että Li Hongzhi "kerää harjoittajilta rahaa, kieltäytyy pelastamasta kuolevia, elää ylellisessä talossa ja ajaa upeaa autoa". Näiden valheiden perusteella suuri yleisö saattoi tehdä sen johtopäätöksen, että Falun Gong onkin vain jokin korruptoitunut kultti.

Itse asiassa nämä valheet on helppo havaita rationaalisella ajattelulla. Esimerkiksi:

Jos KKP todella haluaisi "pelastaa" harjoittajat, miksi se pakottaisi heidät lähtemään kodeistaan ja hajoittaisi heidän perheensä? Miksi kenenkään olisi niin vaikea puolustaa harjoittajia ja kertoa heidän kokemistaan kärsimyksistä?

Jos Falun Gong olisi tosiaankin "vaaraksi" yhteiskunnalle, miksi sitä vastaan pitäisi käynnistää julkisia vetoomuksia? Miksi ihmisiltä pitäisi pyytää allekirjoituksia Falun Gongin tuomitsemiseksi? Onko KKP todella pyrkinyt ponnistelemaan todellisten vaarojen kitkemiseksi - joihin lukeutuvat esimerkiksi korruptio sekä myrkkyjä sisältävät elintarvikkeet ja kulutustavarat?

Mitä tulee "manipulointiin", kuinka kukaan saattaisi manipuloida lähes 100 miljoonaa ihmistä kovin helposti etenkään, jos hän ei ole minkäänlaisessa valta-asemassa? Falun Gongin kirjat ovat julkisesti kenen tahansa saatavilla, ja harjoituspaikat ovat kaikille avoimia. Kenenkään ei tarvitse maksaa mistään. Jos joku ihminen päättää noudattaa elämässään "totuudenmukaisuutta, laupeutta ja kärsivällisyyttä", millä perusteella hänen voidaan sanoa olevan "manipuloitu"? Ja eivätkö kiinalaiset saisi hakea oikeutta tuomioistuimista joutuessaan laittoman vainon kohteeksi?

Jos KKP on huolissaan Falun Gongin aiheuttamasta "uhkasta" hallitukselle, on syytä kysyä, millä tavoin meditaation ja korkeiden moraaliarvojen noudattaminen uhkaa KKP:ta. Falun Gongin harjoittajat toimivat oma-aloitteisesti ja omasta tahdostaan. Eikö sitä voida pitää pikemminkin ansiona kuin vikana, että Falun Gong saa ihmiset uskomaan epäitsekkyyteen ja henkilökohtaisten mielihalujen vähentämiseen? Jos tämä on KKP:lle uhka, eikö se tarkoita, että Puolue on itse menettänyt moraalisen auktoriteettinsa?

Ja kun Falun Gongia kutsutaan "Kiinan vastaiseksi", tulisi pitää mielessä, että jokainen poliittisista syistä tapahtunut vainokampanja KKP:n historiassa on kohdannut vastustusta. Valitettavasti tämä vastustus on aina hiljennetty väkivalloin. Siitä lähtien, kun KKP kaappasi vallan lähes 60 vuotta sitten, arviolta 80 miljoonaa kiinalaista on menehtynyt erilaisten poliittisten liikkeiden ja vainojen seurauksena. Jos jokainen kiinalainen olisi noussut vastustamaan tällaista mielivaltaa, nämä vainot eivät olisi onnistuneet. Pitäisikö meidän valita passiivinen ja alistuva asenne KKP:n valtioterroria kohdatessamme, vai tulisiko meidän sen sijaan pyrkiä erilaisin keinoin paljastamaan vainoa ja vähentämään uhrien lukumäärää?

KKP on koko historiansa ajan kutsunut omien kampanjoidensa uhreja "valehtelijoiksi". Valheet ja väkivalta ovat kuuluneet olennaisena osana sen omaan politiikkaan. Jos KKP on kerran niin varma siitä, että kyse on valheista, miksi se ei anna kansainvälisen yhteisön tutkia tilannetta? Tosiasia on se, että Puolue ei ole missään vaiheessa päästänyt riippumattomia kansainvälisiä tutkimusryhmiä selvittämään yhtäkään Falun Gongin harjoittajien esittämistä syytöksistä. Se on ainoastaan voinut kiihdyttää vainoa ja pakottaa avainhenkilöt antamaan vääriä todistuksia tai vaihtoehtoisesti murhata uhrit totuuden peittelemiseksi.

Ja mitä tulee siihen, että Falun Gongia ja sen perustajaa kutsutaan "korruptoituneiksi", vastaus tähän kysymykseen löytyy helposti tutustumalla Falun Gongin pääteokseen Zhuan Falun tai keskustelemalla kenen tahansa harjoittajan kanssa. Vain hyvin jaloluonteinen henkilö voi innoittaa 100 miljoonaa ihmistä parantamaan omaa luonteenlaatuaan. Miksi KKP ei ole itse pystynyt tähän? Kontrasti on hyvin jyrkkä.

Englanniksi: http://www.clearwisdom.net/emh/articles/2007/8/22/88803.html