Muinaisessa Kiinassa Keltainen joki oli kiinalaisille hyvin tärkeä. Ihmiset kastelivat riisipeltojaan Keltaisen joen vedellä. Ilman Keltaista jokea kiinalaiset eivät olisi voineet perustaa Kiinan kulttuuria. Tämän vuoksi Keltainen joki tunnettiin myös nimellä Jumalallinen joki.
Kiinalaisen tarun mukaan rankat vesisateet saivat kaikki joet Kiinassa tulvimaan. Monet joet laskivat Keltaiseen jokeen. Näin Keltainen joki tuli leveämmäksi, suuremmaksi ja mahtavammaksi. Keltaisen joen jumala tuli hyvin omahyväiseksi ja ylpeäksi ajatellen, että hän hallitsi suurinta vesimäärää taivaan alla. Kun hän matkusti Keltaista jokea pitkin hän saapui Pohjois-Kiinan merelle. Hän katsoi itään eikä voinut nähdä pohjoisen meren itärajaa. Hän nöyristyi Pohjois-Kiinan meren edessä ja huokasi: ”Olin liian ylpeä”, hän sanoi. ”Ajattelin olevani kaikkia suurempi. Olen nyt nähnyt laajuutesi. Ymmärrän, että olen ollut tietämätön. En olisi ymmärtänyt sitä jos en olisi matkustanut tänne.”
Jumala, joka hallitsi Pohjois-Kiinan merta, sanoi kuitenkin nöyrästi: ” Taivaan ja maan välillä en ole mitään muuta kuin pieni hiukkanen keskellä äärettömiä maita. Seitsemän mertakaan eivät ole mitään muuta kuin pieni pölyn hiukkanen maailmankaikkeudessa. Olen kaukana äärettömästä.”
Kertomus sai aikaan kiinalaisen ilmaisun ”äärettömän valtameren nöyryyttämä”, jota käytetään kuvaamaan ihmistä, jonka hänen omat rajoitetut voimansa ovat nöyryyttäneet.
http://www.pureinsight.org/pi/articles/2005/7/18/3154.html
* * *
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.
lisää ...