Turun Sanomien artikkelissa 3. heinäkuuta kerrotaan, kuinka muutama vuosi sitten hongkongilainen Kitty Chan selvisi säikähdyksellä hallitusta arvostelevasta mielenosoituksesta Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä.
Hänet vangittiin ja karkotettiin Hongkongiin. ”Kiinalaiset mielenosoittajat suljettiin työleireihin”, kertoi järkyttynyt Chan Hongkongin televisiolle.
Pekingissä Chan ja muita mielenosoittajia vaati vangittujen Falun Gongin harjoittajien vapauttamista.
Noin 20 000 Falun Gongia harjoittavaa kiinalaista on teljetty nk. työleireihin. Vankeja "uudelleenkoulutetaan", ja heillä on erilaisia työtehtäviä. Kiinassa on noin 300 työleiriä, joissa on vajaat 300 000 ihmistä.
Oikeudenkäynnit tarpeettomia
Työleirit ovat tärkeä ratas Kiinan rangaistusjärjestelmässä. Niihin lähetetään ilman oikeudenkäyntejä tai asianajajan tapaamista.
Vankeja voidaan pitää leireissä korkeintaan neljä vuotta. Useimmat ovat narkomaaneja, prostituoituja tai vähäpätöisiin rikoksiin syyllistyneitä nuoria.
Kommunistinen puolue on jo kauan käyttänyt leirejä päästäkseen eroon kansalaisista, joita se pitää vihollisinaan.
- Puolueen kannalta leirit ovat käteviä. Toisinajattelijoita tai uskonnollisia aktivisteja voidaan nopeasti vaientaa, ja heitä ei tarvitse haastaa oikeuteen ennen sulkemista lukkojen taakse, professori Chen Xingliang Pekingin yliopistosta toteaa.
Chen ja muutamat arvostetut akateemikot ja juristit kehottavat hallitusta sulkemaan työleirit. Heidän mukaansa Kiina ei voi ratifioida allekirjoittamiaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia niin kauan kuin ihmisiä suljetaan leireihin ilman oikeudenkäyntejä.
Ihmisoikeusjärjestöt epäilevät, ettei puolue luovu järjestelmästä, eikä olisi pystynyt toteuttamaan ensimmäistä laajaa Falun Gongin vastaista kampanjaansa ilman leirejä.
- Ennen Falun Gongin kieltämistä poliisi pidätti tuhansia. Heidät suljettiin työleireihin, vaikka he eivät millään tavalla rikkoneet voimassa olevia lakeja, New Yorkissa toimivan Human Rights in China -järjestön johtaja Liu Qing sanoo.
Kosmeettisia muutoksia
Järjestelmä on kommunistisen Kiinan ensimmäisen johtajan Mao Tse-tungin valtakauden jäänne. Mao ryhtyi perustamaan työleirejä vuonna 1957, kun hän katsoi tarvitsevansa entistä tehokkaampia keinoja pitääkseen kansalaisia kuuliaisina.
Järjestelmä on vahvistanut poliisin asemaa ja heikentänyt ihmisten oikeusturvaa entisestään. Poliisi voi päättää siitä, vedetäänkö rikoksesta epäilty oikeuteen vai suljetaanko hänet työleiriin.
Hallitus on muuttamassa järjestelmää mm. siten, että poliisin pidättämät henkilöt voivat vaatia asianajajan ennen leirille lähettämistä. Valitettaessa poliisin päätöksestä asia siirtyy tuomioistuimeen.
Asiantuntijat pitävät muutoksia riittämättöminä. Hongkongin suurimman yliopiston tutkija Fu Hualing olettaa, ettei pidätettyjen asema juurikaan parane.
- Poliisi on yhä kaikkivoipainen. Pidätetyt eivät uskalla pitää puoliaan pelätessään poliisin kostoa, Fu sanoo.
Kaksi vuotta työleirissä 1980-luvulla istunut ihmisoikeusaktivisti Liu Qing on samaa mieltä.
- Hallitus yrittää huiputtaa kansainvälistä yhteisöä. Kiinalaisten oikeusturva on olematonta niin kauan kuin leirit ovat olemassa, hän toteaa.
Lähde: Turun sanomat 3.7.2005
* * *
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.
lisää ...