"Näkijättären ennustus"

Ennustus Pohjois-Euroopasta

”Näkijättären ennustus” on tunnettu pohjoiseurooppalainen runo. Kuten toisetkin samantapaiset huomattavat runot, on mahdotonta tietää niiden alkuperää. Ihmiset uskovat yleisesti, että se on kirjoitettu viikinki-ajalla, ennen kuin kristinusko tuli Pohjois-Eurooppaan, vaikkakin se on voitu kirjoittaa aikaisemminkin. Se kertoo tarinan maailmankaikkeuden synnystä, tuhosta ja jälleenrakentamisesta. Runo alkaa kertomuksella maailmankaikkeuden luomisesta, joka on huomattavassa määrin samanlainen kuin kiinalainen satu Pan Gu -nimisestä jättiläisestä, joka loi taivaan ja maan. Alussa oli sekasorto, sitten ilmestyivät jumalat ja jättiläiset seuranaan ihmiset ja kaikki asiat maan päällä. Sitten runo kuvailee tulevaisuutta, Ragnarök, ja kaikkien jumalten loppua. Ennustuksen mukaan kaikki jumalat tulevat kohtaaman ennakolta määrätyn tuhon, ja suuren kamppailun oikeauskoisten ja pahojen voimien välillä maailmankaikkeudessa, joka päättyy täydelliseen tuhoon. Vanavedessä tulee valtaisa jumala, joka antaa kaikille viimeisen tuomion. Uusi maailma luodaan ja kaikki jumalat, myöskin ne, jotka kuolivat kamppailussa jälleensyntyvät. Sen jälkeen seuraa täydellinen rauha ja autuus ja ne onnekkaat ihmiset, jotka onnistuivat jäämään henkiin, tulevat siirtymään uuteen tulevaisuuteen.

Valittuja osia runosta¹ seuraa tässä:

3. Aikojen alussa
Ymir eli,
ei hiekkaa, ei vettä,
ei viileää merta,
ei maata ollut,
ei taivasta yllä;
oli suunnaton kita,
ei kasvanut ruoho.

4.Kunnes Borrin pojat
kohottivat pohjan,
he jotka Midgardrin,
mahtavan, loivat;
kivikamaraan paistoi
etelästä päivä,
ja maasta versoi
vihreä laukka.

5. Kuun kumppani, aurinko,
etelästä
hipoi oikealla kädellään
taivaan reunaa;
aurinko ei tiennyt
asuntonsa saleja,
tähdet eivät
tietäneet sijaansa,
kuu ei mahtinsa
määrää tiennyt.

53. Hän näkee, miten kohoaa
toisen kerran
maa, iäti vihreä,
merestä esiin;
kosket kuohuvat,
kotka lentää,
tunturilta
se pyytää kalaa.

54. Aasat kokoontuvat
Idavöllrille,
he haastelevat siellä
maan hirmuisesta vyöstä
ja muistavat mahtavan
menneisyyden
ja Mahtijumalan
muinaiset riimut.

55. He löytävät jälleen
lautapelin levyt
ruohon keskeltä,
kultaiset, kauniit,
ajassa ammoin
omistamansa.

56. Kylvämättä
kasvavat pellot,
paha parantuu kaikki,
Baldr palaa;
Hroptrin saleissa asuvat
Hödr ja Baldr,
sodanjumalat oivat –
joko tiedätte vai ette?

57. Hoenir heittää
hyvät uhrilastut,
ja veljesten pojat
vallitsevat laajaa
Tuulten kotia –
joko tiedätte vai ette?

58. Hän näkee salin,
soreamman kuin päivä,
se on kullalla katettu
ja kohoaa Gimlessä.
Nuhteettomat ihmiset
asuvat siellä,
ja heillä on aina
osanaan onni.

59. Mahtaja nousee
mahtiin ja voimaan,
tuo väkevä yllä,
joka ohjaa kaiken.

60. Nyt lähestyy lentäen
tumma lohikäärme,
pimeästä vuoresta
se välkehtien lentää,
höyhentensä kätkössä
kantaa ruumiita,
Nidhöggr.
Nyt näkijätär poistuu.

On monia eri versioita ja käännöksiä, mutta kaikissa on kuitenkin samat ajatukset. Käännökset heijastavat kääntäjien eri tulkintoja. Kaikki kuitenkin ymmärsivät runon merkityksen, joka luultavasti oli kirjailijan tarkoitus, koska ennustukset kirjoitetaan tällaisella tyylillä. Kirjailijan tarkoituksena ei ollut tehdä runoa vaikeaselkoiseksi, mutta ennustuksien tarkoituksena ei ole paljastaa liikaa, muuten se tulee rikkomaan kaikki illuusiot maailmankaikkeudesta. Toinen mahdollinen syy runon vaikeaan tulkittavuuteen voi olla se, miten kirjailija itse tulkitsee omat näkynsä. Ennustusten takana olivat jumalat jotka halusivat tuoda esiin oman sanomansa. Tietyillä ihmisillä oli lupa olla yhdyssiteenä toisten ulottuvuuksien kanssa ja toimia puolestapuhujina jumalien ja ihmiskunnan välillä. Jumalat antoivat heidän nähdä menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Näyt heijastivat asioita, jotka tapahtuivat tai tulevat tapahtumaan toisissa ulottuvuuksissa. Jos eri ihmisille näytetään sama näky, niin he voivat silti tulkita sen eri tavalla. Ennen kuin nämä asiat tapahtuvat todellisuudessa ihmisten maailmassa, niin ihmiset pystyvät sen ymmärtämään vain kuvaannollisesti. Samankaltaisia ennustuksia on olemassa monissa kulttuureissa eri puolilla maailmaa. Juutalais-kristillinen perinne esimerkiksi puhuu ”lopullisesta tuomiosta”. Maya ja Hopi-kansalla on myöskin samantapaisia ”myyttejä”. Ainoa ero sen sijaan on, että he eivät kutsu sitä ”lopulliseksi tuomioksi”, vaan puhdistautumisajaksi. Kaikki tällaiset ennustukset kertovat nykyajasta. Maailmankaikkeuden kehitys kulkee eri kiertojaksoissa ja sillä on erilaisia aineenvaihdunnallisia kausia, kuten elävä keho joka on hyvinvoiva ja hyvin järjestäytynyt kun kaikki lika ja kaikki epäpuhtaus on poistettu. Runossa, jossa viitataan jumalien kärsimyksiin katastrofeissa, muistuttaa minua Ming-dynastian ennustuksesta. Tässä alempana seuraa keskustelu ensimmäisen keisarin Zhu Yuanzhangin ja kuuluisan ennustajan Liu Bowen välillä.

Keisari: Mitä sinulla on sanottavaa Taosta tässä ajanjaksossa?
Liu: Fa’n viimeisessä rappeutumisvaiheessa tulevat tuhannet suuret valaistuneet astumaan alas ihmismaailmaan ja sadat Buddhat tulevat tekemään samoin. Taivas täynnä Taoja, kuolemattomia ja Bodhisattvoja jne. Heille käy vaikeaksi paeta tätä tulevaa katastrofia. Vain tulevaisuuden Buddha astuu alas levittämään Fa’ta tässä lopullisessa ajanjaksossa. Kaikki Buddhat ja Taot taivaassa, taikka ihmisten maailmassa voidaan vain pelastaa jos heillä on ollut onnea olla sidottuina Fa’han ”kultaisella langalla”, muuten heidän Hedelmätasonsa tullaan katkaisemaan. Tämän rappiotilan jälkeen tulee Matreya estämään yli 81 katastrofia.

Näiden ennustuksien välillä on huomattavia samankaltaisuuksia. Tulemme keskustelemaan Liun ennustuksista tarkemmin tulevissa artikkeleissa. Joidenkin ihmisten mielestä on liian kaukaa haettua liittää eri kulttuureiden ennustuksia toisiinsa. Tosiasiassa se ei ole ollenkaan kaukaa haettua. Menneisyydessä ennustus viittasi pääasiassa omaan kansanryhmään, ja se on voimassa vielä tänäkin päivänä koko maailmassa. Koska uudenaikaiset kuljetus- ja tiedotusvälineet ovat lyhentäneet välimatkoja maailmassa pisteestä toiseen esim. päivittäisessä elämässä Amerikassa päivittäiseen elämään Kiinassa. Jos vanha ennustus Kiinasta kuuluu kiinalaisille, niin siitä varmasti seuraa, että se tulee koskemaan ihmisiä Kiinan rajojen ulkopuolella. Eri kulttuurien vanhoilla ennustuksilla on yhteisiä piirteitä niille tapauksille, joita esiintyy maailmassa nykyään. Miksi näin on, on jotain jota ihmisten pitäisi vakavasti miettiä.

¹Suomennos on otettu Aale Tynnin kirjoittamasta kirjasta ”Eddan jumalrunot”

Käännetty ruotsista: http://se.clearharmony.net/articles/200204/1363.html