Ruotsi: Foorumi Kiinan ihmisoikeuksista pidettiin Lundin kaupungissa

Facebook Logo LinkedIn Logo Twitter Logo Email Logo Pinterest Logo

Toukokuun 8. 2004 ryhmä puhujia saapui Lundiin, kuuluisaan ruotsalaiseen yliopistokaupunkiin Amnesty Internationalin Lund-osaston ja ruotsalaisen YK-yhdistyksien Yhdistyneen Unionin kutsumana. Lund oli toinen pysäkki heidän Pohjois-Euroopan reitillään missä he ottivat osaa puheiden foorumiin jonka kokouspaikan Skånen Sosiaalifoorumi oli järjestänyt. Ryhmä koostui Aasian tutkimusyhdistyksen toimeenpanevasta johtajasta Erping Zhangista, maineikkaasta kanadalaisesta lakimiehestä, hra Clive Ansleystä, Laogai tutkimussäätiön toimeenpanevasta johtajasta hra Harry Wu'sta ja Jane Dai'sta joka oli tullut neljävuotiaan tyttärensä Fadu Chenin kanssa. Jane Dai menetti miehensä julman Falun Gongin harjoittajien vainon vuoksi Kiinassa. Heidän puheidensa teemat olivat: Kiinan ihmisoikeuksien tilanne, erityisesti sananvapaus Kiinassa, uudelleenkoulutus-työn-kautta systeemi (RETL = Re-Education-through-Labour) ja pakkotyön ekonomia, Kiinan laillinen systeemi, Kiinan massiivinen julma Falun Gongin harjoittajien vaino ja kollektiivinen muiden uskojen tukahduttaminen, jne. Lundin kaupungin pormestari, hra Larry Andow, otti henkilökohtaisesti osaa kokoukseen ja piti avauspuheen. Syvälliset analyysit, joita puhujat kertoivat Kiinan ihmisoikeuksien ongelmista, yhdistäen rva Dain elävän kertomuksen hänen henkilökohtaisista kokemuksistaan julmassa vainossa, teki puheiden foorumin vaikuttavaksi tapahtumaksi Lundin kaupungin ihmisille ja jonka saattoi tuntea jälkeenpäinkin.

Lundin kaupungin pormestari oli hyvin huolissaan Kiinan ihmisoikeuksista. Hän oli varannut aikaa kiirehtiäkseen foorumiin pitämään avauspuheen. Hän sanoi, "Foshan kaupunki Guangzhoun maakunnassa on Lundin kaupungin sisarkaupunki minkä vuoksi meillä on paljon tekemistä Kiinan kanssa. Viime vuosina monet Kiinan lakiopiskelijoista tulivat opiskelemaan Lundiin. Keskusteluissani heidän kanssaan kritisoin usein Kiinan ihmisoikeuksien asioita. Olin hyvin pahoillani ihmisoikeuksien vainosta Kiinassa. Monta kertaa kysyin kiinalaisilta vierailtani kaksi kysymystä jotka olivat minulle epäselviä ja joita en tule koskaan hyväksymään: Miksi vainotaan Falun Gongia? Miksi niiden henkilöiden perheenjäsenien, jotka saivat kuolemanrangaistuksen, pitää maksaa ammukset? En ole kuitenkaan saanut vielä vastausta. Tämäntapaisia asioita ei hyväksytä koskaan missään yhteiskunnassa."

Maineikas kanadalainen lakimies ja sinologi hra Clive Ainsley puhui Kiinan laillisesta systeemistä työkokemuksiensa perusteella Kiinan lakipiireissä. Hän mainitsi: "Kiinan hallitus sanoi että Kiinan ihmisoikeustilanne on parantunut ja Kiina parantelee niitä jatkuvasti. Onko tämä totta? Kiinan hallitus lähettää lakiopiskelijoita opiskelemaan ulkomaille ja näyttää siltä kuin Kiina todella edistyisi. Itse asiassa tämä ei ole totta. Kiinassa ihmisoikeuksien katsotaan olevan politiikkaa. Maassa, jossa ei ole ihmisoikeuksia, hallitus ei voi suojata etujasi. Kiina ei ole maa missä laki päättää vaan on maa jossa ihminen määrää. Jos Kiinan perustavaa laatua olevia ongelmia ei ratkaista, nekin joilla on filosofian tohtorin arvo laissa Oxfordin yliopistosta eivät voi tehdä mitään tärkeää Kiinassa. Kiina kommunistipuolueen kontrolli tunkeutuu kaikkialle läpi koko lakisysteemin ja Jiang Zemin antaa jopa ohjeita Kiinan ylimmälle oikeudelle puhelimitse kuinka pitää tuomita joitakin tapauksia. Kiinassa tuomioistuimet antavat tuomioita politiikan perusteella, ei oikeuden perusteella. Hra Clive Ainsley päätti suurenmoisen kolmenkymmenen minuutin puheensa sanoen, "Kiinan tuomioistuimet eivät ole tuomioistuimia."

Seuraavaksi Aasian tutkimusyhdistyksen toimeenpaneva johtaja Erping Zhang antoi ohjelmapuheen "Median vapaus Kiinassa." Hän otti Falun Gongin vainon esimerkiksi kuvaamaan Kiinan hallituksen kontrollia sanan- ja uskonvapaudesta. Hän sanoi: "Miksi Kiinan hallitus on herkkä tiedotusvapaudelle?" Sen vuoksi, että he tietävät että jos Kiina olisi lisännyt informaationsa läpinäkyvyyttä, Kiina ei olisi se mitä se on nyt. Kaksi vuotta sitten Kiinan hallitus otti suuren tulipalon eräässä Internetkahvilassa tekosyyksi sulkemaan 2000 internetkahvilaa Pekingissä. Pian sen jälkeen kaikki internetkahvilat ympäri maan suljettiin myös. Estääkseen ihmisiltä pääsyn internetille Kiinan hallitus varasi 80 biljoonaa yuania "Kultaisen suojakilpi" projektin tukemiseen tarkkaillakseen täydellisesti mitä kansalaiset painavat tietokoneen näppäimistöillä. Verkkosivuihin, jotka saarrettiin täysin, kuului Falun Gongin verkkosivut ja joidenkin kuuluisien länsimaisen median verkkosivut kuten BBC, Wall Street Journal, Amerikan ääni (Voice of America) jne. Mitä tulee Internetvapauden taisteluun, Falun Gongin harjoittajat Kiinassa ovat tehneet huomattavan teon. He ovat murtautuneet internetsaarron läpi levittääkseen tietoa maan ulkopuolelle julmasta vainosta Kiinassa.

Laogain tutkimussäätiön toimeenpanevan johtajan Harry Wun puheen teema oli "Uudelleenkoulutus työn kautta (RETL = Re-Education-through-Labour)" systeemi Kiinassa. Oman 19 vuoden pakkotyöleirien kokemuksiensa perusteella hän paljasti laittoman systeemin, jota Kiina käyttää hallitsemaan maan ihmisiä ja lisäämään sen taloudellista tuottoa. Hän sanoi: "Kävin kerran joissakin keskitysleireissä, kuten sellaisessa, joka on Auswitchissa, jne. Nähtyäni massiiviset kaasukammiot, joita käytettiin tuhoamaan juutalaisia, tunsin että Hitlerin älykkyysosamäärä (I.Q) oli matalampi kuin autoritaarisen kiinalaisen hallituksen virkamiehen, koska Hitler halusi yksinkertaisesti käyttää Saksan kehittynyttä tiedettä ja teknologiaa tuhotakseen väkivalloin ihmisruumiita. Kiinan hallitus sen sijaan on luonut ja toteuttanut massiivisempia ja tehokkaimpia tappokoneita, esimerkiksi Kiinan uudelleenkoulutus-työn-kautta (RETL) systeemin. RETL systeemi tuhoaa ihmiset henkisesti, pakottaa heidät muuttamaan ajatustapaansa ja muuntaa heidät kuuliaisiksi roboteiksi. Joten se on todella kauhistuttavaa. Tämä laiton menetelmä tuottaa alituisesti kaksi asiaa: yksi on muunnettuja ihmisiä ja toinen on taloudellisia tuotteita. Tuotteet, joita tehdään pakkotyöleireillä, ovat tulleet osaksi Kiinan taloutta. Tällä hetkellä Falun Gongin harjoittajat, katolilaiset, toisinajattelijat ja jopa hekin, jotka kirjoittavat artikkeleita ilmaistakseen tyytymättömyytensä Kiinan hallitukselle internetistä, ovat maalitauluja uudelleenkoulutukseen pakkotyöleireillä." Hän kritisoi erityisesti koulutusohjelmaa, jonka Ruotsin hallitus on tuonut esiin ja jonka Roul Wallenberg- instituutti on rahoittanut kiinalaisille tuomareille, syyttäjille ja muille ihmisille lakipiireissä. Hän lisäsi: "Ette ehkä tunne Kiinan käytännöllistä tilannetta ja olette ehkä liian kilttejä. Tämä koulutusohjelma on kuitenkin samanlainen näkymä kuin että haluat muuttaa lihaa syövän tiikerin kasviksia syövään eläimeen, joten se on hyödytön yritys."

Amnesty Internetin Lund-osaston työskentelevän ryhmän delegaatti raportoi työstään, jossa he auttavat Falun Gongin harjoittajia sekä myös Tiibetin Buddhalaisia. Rva Karin Warlin kertoi viimeisintä tietoa koskien Falun Gongin harjoittajaa Yu Changquingia, joka oli ennen professori. Hän sanoi: ?Professori Yu Changquing vangittiin heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1999. Vuonna 2002, naurettavan oikeudenkäynnin kautta, Kiinan viranomaiset tuomitsivat hänet seitsemäksitoista vuodeksi vankeuteen syytteellä että hän oli sekaantunut laittomiin toimintoihin. Mutta ne niin kutsutut laittomat toiminnat viittaavat tosiasiaan, että hän oli ollut osallisena Falun Gongin kirjojen julkaisemisessa. Kuten me kaikki tiedämme, virallinen tiedonanto Falun Gongin laittomuudesta oli kesäkuun 22 päivä. Enne sitä Falun Gong oli vielä laillinen. Mutta professori Yu vangittiin heinäkuun alussa. Kaikki mikä tapahtui hänelle oli todella järjetöntä. Tällä hetkellä tämä iäkäs mies seitsemissäkymmenissä on yhä vankilassa. Hänen terveytensä on huono joten yritämme pelastaa hänet. Sellaista vainoa Falun Gongin harjoittajia vastaan ei voi hyväksyä mitenkään.

Keskustelujen juontaja esitteli sen jälkeen tämän foorumin viimeisen puhujan, rva Jane Dain ja hänen tyttärensä, jotka ovat todistajia Falun Gongin harjoittajien vainosta ja Jane Dai menetti miehensä vainossa. Kun tämä nuori äiti käveli hitaasti korokkeelle käsi kädessä tyttärensä Fadun ja miehensä Cheng Chengyongin kuvan kanssa, monien osanottajien silmät olivat täynnä kyyneleitä. Jane Dai selosti kuinka koko hänen perheensä oli hyötynyt Falun Gongin harjoittamisesta ja kuinka hänen miehensä tapettiin kun hän vetosi viranomaisiin Pekingissä puolustaakseen uskoaan. Rva Dai puhkesi kyyneliin ja kuuntelijat surivat avoimesti hänen kanssaan. Jane Dai ei kuitenkaan lamaantunut perheensä tragediasta. Sen jälkeen, kun hänen miehensä murhattiin, hän on matkustanut ympäri koko maailmaa tyttärensä kanssa, vaatien Falun Gongin harjoittajien vainon lopettamista. Herättääkseen maailman hyväntahtoisuuden ja välttääkseen useampien lasten kivun kärsimykset isiensä menettämisestä kuten Fadu, sekä myös lopettaakseen vainon, Jane ja hänen tyttärensä ovat matkustaneet yli neljäänkymmeneen maahan. Lopuksi hän vetosi kaikkiin ihmisiin foorumissa, "Kiinassa on tuhansia ja tuhansia perheitä kuten minun ja tuhansia ja tuhansia lapsia kuten Fadu. Mutta muut eivät ota heitä huomioon eikä heillä ole paikkaa missä vedota oikeuden puolesta. He eivät kykene elämään normaalia elämää kuten muut lapset. Toivon että kykenet ojentamaan heille auttavan kätesi ja lopettamaan vainon kokonaan."


Tämän foorumin vaikutus ihmisiin Lundissa oli hyvin voimakas. He sanoivat että he tiesivät, että ihmisoikeuksien ongelmat ja julma vaino Falun Gongia vastaan Kiinassa olivat vakavat, mutta he eivät tienneet, että ne olivat niin vakavia kuin puhujat paljastivat ja että he kertoisivat muille ihmisille tilanteesta.

Foorumin jälkeen puhujia haastatteli reportteri Sydsverige Dagbladet'ista

* * *

Here is the article in English language:
http://en.clearharmony.net/articles/a19621-article.html

Facebook Logo LinkedIn Logo Twitter Logo Email Logo Pinterest Logo

Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.