Äitienpäivä ilman äitiä

Äitipäivän lähestyessä liikutuin syvästi nähdessäni neilikkakimppuja ja ruusuja New Yorkin kaduilla. Sydämessäni oli kaunis muisto äidistäni Dong Baoxinista. Olisin mielelläni halunnut ostaa kimpun ja antaa sen hänelle, mutta hän on kaukana, taivaassa.

Äitienpäivää vietetään kaikkialla maailmassa. Minulle siitä on tullut tyhjyyden ja surun päivä. Äitini kuoli vuonna 2004, koska hän harjoitti Falun Dafaa. Falun Dafa on mielen ja kehon kultivointiharjoitus, joka perustuu totuudenmukaisuuden, myötätunnon ja kärsivällisyyden periaatteisiin. Falun Dafan harjoittaminen on ollut kiellettyä Kiinassa vuodesta 1999 lähtien.

Nyt 17 vuotta hänen poismenonsa jälkeen sanoin hänelle: ”Äiti, älä ole huolissasi. Olen Tyynenmeren toisella puolella vapaassa maailmassa. Voin harjoittaa vapaasti Falun Dafaa ilman huolta pidätyksestä. Suoritan tehtävääni jakaen useammille ihmisille tietoa Dafan kauneudesta ja siihen liittyvästä vainosta.”

Katumus

Kun äitini kuoli, elin paossa välttääkseni pidätystä Kiinan kommunistisen puolueen (KKP) toimesta, koska olin jakanut tietoa Falun Dafasta ihmisille. Johtuen perheenjäseniä koskevasta tarkasta puhelinvalvonnasta en voinut ottaa yhteyttä äitiini enkä tiennyt näin ollen mitään hänen tilanteestaan. Olen pahoillani siitä, etten voinut puhua hänen kanssaan hänen elämänsä loppuvaiheessa.

Kun palasin takaisin kotiseudulleni Dalianiin (kaupunki Liaoningin maakunnassa) järkytyin kuultuani äitini kuolleen muutama kuukausi aikaisemmin.

Vanhempi sisareni sanoi minulle: ”Sisar, äiti on ollut poissa muutaman kuukauden. Olit piilossa tuolloin, emmekä voineet tavoittaa sinua. Myöhemmin isä pelkäsi, että tulisit liian surulliseksi, eikä halunnut kertoa sinulle.”

"Äiti näytti rauhalliselta lähtiessään", sisareni sanoi yrittäen lohduttaa minua. Siitä huolimatta en saattanut lakata vuodattamasta kyyneliä.

Siunauksia Falun Dafalta

Äitini aloitti Falun Dafan harjoittamisen toukokuussa 1999. Hän oli kärsinyt monista sairauksista. Fyysinen kärsimys teki hänestä ärtyisän, mikä vaikeutti suhdettamme.

Yrittäessään päästä kivuista eroon äitini kokeili monia qigong-harjoituksia, mutta yhdestäkään niistä ei ollut apua. Diabetes paheni, jolloin hänestä tuli lähes työkyvytön. Hänen elämänsä oli onnetonta, kunnes hän löysi Dafan.

Äitini vaali tätä harvinaista mahdollisuutta kultivoida Falun Dafan mukaan. Hän teki Falun Dafa -harjoituksia ja luki vilpittömästi Zhuan Falunia (Falun Dafan pääteos) joka päivä. Hän vaati itseään noudattamaan totuudenmukaisuuden, myötätunnon ja kärsivällisyyden periaatteita parantaakseen luonnettaan.

Kolmen viikon harjoittamisen jälkeen rohkaisimme äitiämme menemään perusteelliseen fyysiseen tutkimukseen sairaalaan. Ihmeellisesti hänen diabeteksensa oli poissa, ja hänen sydänsairautensa oli myös helpottanut.

Aloitettuaan Falun Dafan harjoittamisen hän ei enää menettänyt malttiaan mistään. Hän ei enää nuhdellut ihmisiä eikä heitellyt esineitä purkaakseen kiukkuaan. Hänestä tuli lempeä, huomaavainen ja iloinen. Perheemme kauan kaipaama onnellisuus palasi.

Isäni oli erittäin onnellinen äidissä tapahtuneista suurista muutoksista. Hän oli ollut kärsivällinen sairasta äitiäni kohtaan, mutta myös hyvin masentunut noiden vuosien aikana.

Siskolleni ja minulle äiti ei ollut enää se "tyranni”, josta yritimme aina pysyä erossa lapsuudessamme. Yllätykseksemme hänestä tuli oikea äiti.

Onnelliset ajat ovat kuitenkin aina kovin lyhyitä. Kun KKP aloitti Falun Dafan vainoamisen 20. heinäkuuta 1999, monet harjoittajien perheet hajotettiin ja tuhottiin. Menetimme saavutetun onnen. Vaino rikkoi ja tuhosi perheemme.

Vaino Wujiabaon pakkotyöleirillä

Vuonna 2001 sisareni ja minä tuotimme ja levitimme Dafa-informaatiomateriaalia Dalianissa. Meidät molemmat ja äitimme pidätettiin. Äiti vietiin Wujiabaon pakkotyöleirille, jossa hänet pakotettiin läpikäymään tiukka aivopesu, koska hän ei suostunut luopumaan vakaumuksestaan Falun Dafaan.

Aivopesuistunnoissa äitiäni kidutettiin monin eri tavoin, mikä aiheutti suurta vahinkoa hänen terveydelleen.

Valvottaminen

Yksi yleisimmistä kidutusmenetelmistä on valvottaminen. Kaksi vankia tarkkaili äitiäni jatkuvasti ja piti huolen siitä, ettei äitini voinut nukkua eikä edes sulkea silmiään. Vangit tökkivät häntä hammastikuilla, jos hän sulki silmänsä.

Fyysinen pahoinpitely

Äitiäni pahoinpideltiin fyysisesti useita tunteja päivittäin. Kidutusmenetelmässä, jota kutsutaan ”lentokoneella lennättämiseksi”, vartijat painoivat hänen päänsä alas, vetivät hänen kätensä ylös sivuille ja työnsivät hänet seinää vasten. Häntä herjattiin ja lyötiin, jos hänen asentonsa ei tyydyttänyt kiduttajia.

Kuvituskuva kidutuksesta: “lentokoneella lennättäminen”

Kidutuksen seurauksena äitini laihtui huomattavasti, ja hänen tilansa heikkeni.

Ruuan myrkyttäminen

Kaikesta fyysisestä kidutuksesta huolimatta äitini pysyi lujasti vakaumuksessaan. Hän kieltäytyi herjaamasta Dafaa ja Mestari Li´tä, Falun Dafan perustajaa. Lyhtyjuhlan aikana (kiinalaisen uudenvuoden loma-ajan viimeinen päivä) vartijat tarjosivat hänelle kanaa juhlan kunniaksi. Mutta kun äitini oli syönyt sitä, hän alkoi oksentaa voimakkaasti, hänelle tuli hengitysvaikeuksia, ja hänen pupillinsa laajenivat, kunnes hän pyörtyi. Vaikka hänet vietiin sairaalaan vatsahuuhteluun, hän oli edelleen hengenvaarassa.

Kun äitini oli kuolemaisillaan, hänet vapautettiin lääketieteelliseen ehdonalaiseen isäni maksettua takuumaksun.

Lisää kärsimystä

Äitini jatkoi Dafan harjoittamista kotona ja toipui pian. Sitten hän meni Pekingiin paikallisten harjoittajatovereidensa kanssa vetoamaan Falun Dafan harjoittamisen puolesta. Tiananmenin aukiolla äitini piti Dafa-julistetta päänsä päällä ja huusi äänekkäästi ympärillä oleville ihmisille: ”Falun Dafa on hyvä”.

Äitini ja muut harjoittajat pidätettiin Tiananmenin aukiolla tuona päivänä. Hän kieltäytyi kertomasta poliisille osoitettaan ja aloitti syömälakon protestina laittomasta pidätyksestään. Heikon fyysisen kuntonsa vuoksi hänet vapautettiin samana iltana.

Myöhemmin sisareni ja minut pidätettiin useita kertoja vakaumuksemme vuoksi. Kun suoritimme kahden vuoden tuomiotamme pahamaineisella Masanjian työleirillä, äitini oli huolissaan turvallisuudestamme, ja hänen terveytensä huononi henkisen paineen alla.

Samaan aikaan paikallinen poliisi ahdisteli äitiä usein pakottaen hänet elämään poissa kotoa vainon välttämiseksi. Kaikki tämä stressi vaikeutti hänen terveytensä palautumista.

Kun minun oli sisareni kanssa määrä vapautua, äitimme lähti hakemaan meitä vankilasta toivoa täynnä. Hän joutui kuitenkin kohtaamaan synkän todellisuuden, koska meitä ei vapautettu tuona päivänä. Vankeustuomiotani pidennettiin neljällä kuukaudella ja sisareni tuomiota kuudella kuukaudella. Tämä oli iso isku äidillemme.

Kun sisareni lopulta vapautettiin, äitimme oli jo vuoteenomana. Minut vapautettiin vankilasta samoihin aikoihin, mutta paikallinen poliisi ahdisteli minua usein. En voinut muuta kuin jättää äitini ja piiloutua välttääkseni häirinnän. Ero teki äidistäni hyvin surullisen ja hän sairastui vakavasti.

Äitini kuollessa olin kaukana tietämättä mitään siitä, että minulle lähin ihminen maailmassa oli jättänyt minut ikuisesti.

Toiveeni

Kuten oma äitini, monet hyväsydämiset äidit on tapettu, koska he uskoivat Dafaan.

Olen perheestämme ainoa eloonjäänyt, kun sisareni Yang Chunling ja isäni Yang Zonghui kuolivat vuonna 2014.

Toiveeni on, että voisin pyyhkiä pölyn äitini hautakiveltä ja jättää neilikkakimpun hänen haudalleen Qingming-juhlan aikaan. Mutta tämä on vain unelma, koska vaino jatkuu edelleen Kiinassa.

Tänä äitienpäivänä toivon äitini olevan onnellinen taivaassa ikuisesti. Toivon, että kaikki maailman lapset saisivat nauttia äidin rakkaudesta, ja jokainen äiti saisi juhlia tätä lämmintä ja kaunista päivää perheensä kanssa!

Englanniksi: https://en.minghui.org/html/articles/2021/5/17/193152.html