Kuinka Kiinan kommunistipuolue vainoaa Falun Gongin harjoittajia "zero-out” -kampanjassa

Minghuin verkkosivuilta saatujen tietojen mukaan Kiinan kommunistipuolue (KKP) käynnisti valtakunnallisen ”zero-out” (poistaa kokonaan) -kampanjan” vuoden 2020 alussa koronasulun päätyttyä. Kampanjan tarkoituksena oli tehostaa käynnissä olevaa Falun Gongin vainoa pakottamalla kaikki hallituksen mustalla listalla olevat harjoittajat luopumaan vakaumuksestaan.

Poliittisten ja oikeudellisten asioiden komitea, oikeuslaitoksen ulkopuolinen virasto, joka valvoo yleistä turvallisuutta ja oikeusjärjestelmää, on vastuussa häirintäkampanjan järjestämisestä, ja paikallinen poliisi, yhteisön virkamiehet ja valtion työntekijät toteuttavat yksityiskohdat. KKP:n viranomaiset lupasivat usein harjoittajille, että heti kun he allekirjoittaisivat lausunnon, jossa lupaavat luopua vakaumuksestaan Falun Gongiin tai ilmiantavat muita harjoittajia, heidät poistettaisiin hallituksen mustalta listalta.

Elokuussa 2020, kun vainot lisääntyivät Jitongin läänissä Jilinin maakunnassa, KKP alkoi pakottaa virkamiehiä osallistumaan häirintään. Vainon kesto ja vainottujen harjoittajien määrä tekivät tästä operaatiosta yhden viime vuosien pahimmista.

Erään harjoittajan aviomies kuoli aivoverenvuotoon oltuaan jatkuvan uhan alla. Paikallisviranomaiset eivät lopettaneet harjoittajan häirintää edes hänen aviomiehensä kuoleman jälkeen.

Eräs miespuolinen Falun Gongin harjoittaja kuoli muutama kuukausi joukkopidätyksen jälkeen joulukuussa 2020.

KKP:n virkamiesten harjoittajiin kohdistama vaino noudattaa yleensä seuraavaa kaavaa:

1. Toistuvia kokouksia operaatioiden suunnittelemiseksi ja pelon ilmapiirin luomiseksi.

2. Harjoittajien harhaanjohtaminen ja uskottelu, että yhteisön virkamiehet ja poliisit haluavat heidän parastaan.

3. Jos teeskentely ei onnistu, viranomaiset uhkaavat viedä harjoittajien toimeentulon.

4. Jos harjoittajat kieltäytyvät antamasta periksi, viranomaiset uhkaavat viedä perheen toimeentulon, jotta perheet painostaisivat tai suostuttelisivat harjoittajia luopumaan vakaumuksestaan.

5. Harjoittajien vieminen aivopesukeskuksiin ja heidän kiduttamisensa.

6. Jos mikään ei tehoa, he pakottavat harjoittajat allekirjoittamaan merkityksettömiä asiakirjoja ja harhauttavat heitä vähitellen allekirjoittamaan lausuntoja, joissa he lupaavat luopua Falun Gongista.

Yitongin läänin viranomaisten käyttämät suunnitelmat ja toimenpiteet paikallisten harjoittajien vainoamiseksi on kuvattu seuraavassa.


1. Ennakointi

Yitongin läänin viranomaiset tutkivat harjoittajia, heidän perheitään ja työtilanteitaan huolellisesti ennen kuin he tekevät suunnitelman, kuinka vainota heitä. Joskus viranomaiset antoivat harjoittajien puolisoille, lapsille, sisaruksille ja työnantajille tehtäväksi painostaa harjoittajia luopumaan vakaumuksestaan.

Esimerkiksi viranomaiset uhkasivat estää erään harjoittajan lapsenlasta hakemasta yliopistoon, jos harjoittaja kieltäytyi allekirjoittamasta lausuntoa. Toisen harjoittajan pojanpoika haki yliopistoon viime vuonna, ja virkamies oli sanonut, että lapsella oli onnea: "Hän ei pystyisi tekemään niin tänä vuonna."

Harjoittajan aviomies irtisanottiin työstään, eikä hän voinut palata takaisin, ellei hän pakottanut vaimoaan allekirjoittamaan lausuntoa.

Kaupungin ulkopuolella asuvia harjoittajia vainottiin myös. Viranomaiset joko soittivat puheluita häiritäkseen harjoittajia tai pakottivat sukulaisia antamaan heidät ilmi.


2. Pelon ilmapiirin luominen

Virkamiehet pitivät useita kokouksia, joissa suunniteltiin vainoa. Poliisin lisäksi 6-10-viraston edustajat, poliittisten ja oikeudellisten asioiden valiokunnan jäsenet sekä muut oikeusjärjestelmän ulkopuolella olevat julkiset toimihenkilöt pakotettiin osallistumaan kokouksiin. Sadat harjoittajat asetettiin mustalle listalle. Harjoittajien sukulaiset, jotka työskentelevät hallituksessa tai valtion yrityksissä, saivat tehtäväkseen pakottaa harjoittajat allekirjoittamaan lausunnon, jossa he lupaisivat luopua vakaumuksestaan Falun Gongiin. Muussa tapauksessa heidän työpaikkansa tai tuleva ylennys olisi vaakalaudalla.

Poliittisten ja oikeudellisten asioiden valiokunnan jäsenet käskivät paikallista poliisia ja KKP:n jäseniä kiertämään ovelta ovelle ja pyytämään harjoittajia allekirjoittamaan lausunnon. Jos harjoittajat kieltäytyisivät, heidät vangittaisiin, vuokrattujen viljelysmaiden sopimus peruttaisiin tai heidän lapsensa eivät pystyisi jatkamaan opintojaan, liittymään armeijaan tai hankkimaan työpaikkaa.

Ainakin 200–300 harjoittajaa Yitongin läänissä pakotettiin allekirjoittamaan lausunto. Perheenjäsenet mukaan lukien viranomaiset vainosivat vähintään tuhatta ihmistä läänin alueella.

Jokainen Falun Gongin harjoittaja joutui vainotuksi läänin alueella jossain vaiheessa. Virkamiehet joko laittoivat liikkeelle paljon viranomaisia häiritäkseen harjoittajia, tai toimivat salaa ja käyttivät petollisia keinoja vainotakseen harjoittajia. Joulukuun puolivälissä 2020 Yitongin läänissä mobilisoitiin kymmeniä poliiseja häiritsemään harjoittajia Majiatunin kylässä. Ne, jotka kieltäytyivät allekirjoittamasta lausuntoa, vietiin suoraan aivopesukeskukseen.

Erään harjoittajan perhe sai puhelun, jossa heille kerrottiin, että heidän vesiputkensa oli haljennut. Myöhemmin poliisi tuli paikalle, ja koska harjoittaja uskoi hänen olevan vesiyhtiöstä, hän päästi poliisin sisään kotiinsa.


3. ”Ystävät” ryhtyivät KKP:n agenteiksi

Joidenkin harjoittajien sukulaisilla on oikeusjärjestelmässä ystäviä. Nämä ystävät voivat paljastaa niin kutsuttua sisäpiiritietoa sukulaisille ja kertoa, miten huono tilanne oli ja kuinka vakavia seuraukset olisivat, jos harjoittajat kieltäytyisivät allekirjoittamasta lausuntoa. Koska luottamuksellinen tieto tuli ystävältä tai läheiseltä, joka yritti auttaa, se kuulosti harjoittajista uskottavalta ja aiheutti pelkoa. Tämä loi paljon paineita harjoittajille ja heidän perheilleen.

Totuus on, että sisäpiiritieto oli todennäköisesti tarkoituksellinen huijaus harjoittajille. Nämä ns. ystävät voivat yleensä olla mukavia, mutta kun KKP antaa heille käskyn, he tekevät mitä tahansa tavoitteen saavuttamiseksi.


4. Tekopyhyys ja petos

Häirinnän suorittivat yleensä yhteisön virkamiehet tai paikallinen poliisi ja joskus myös työnantajat. He joko soittivat harjoittajille, menivät harjoittajien koteihin tai käskivät ilmoittautua poliisiasemalle. He kertoivat harjoittajille haluavansa vilpittömästi auttaa heitä poistamaan nimensä KKP:n mustalta listalta ja lupasivat, etteivät he koskaan enää häiritsisi heitä, jos he allekirjoittaisivat lausunnon. He puhuivat joskus harjoittajien perheille ja huijasivat heidät allekirjoittamaan lausunnon harjoittajien puolesta. Perheet ovat olleet peloissaan ja jatkuvan paineen alla 22 vuotta kestäneen vainon ajan. Jotkut heistä eivät ehkä ymmärtäneet KKP:n petollista luonnetta ja lankesivat ansaan.

Jotkut harjoittajien perheet uskoivat valheisiin ja allekirjoittivat lausuntoja Falun Gongia harjoittavan sukulaisensa puolesta. Yhtä harjoittajaa häiritään edelleen eri virkamiesten toimesta. Erään naispuolisen harjoittajan poika allekirjoitti äitiään koskevan lausunnon ja tuhosi kaikki äidin Falun Gong -kirjat. Pian KKP:n virkamiehet alkoivat kuitenkin vaatia äitiä käymään aivopesuistunnoissa. Hänen poikansa huusi heille: "Lupasitte, että ette koskaan tulisi takaisin ja siinä te olette! Äitini diabetes uusiutui (koska hän lopetti harjoittamisen). Nyt olette vastuussa hänen hoidostaan!" KKP:n virkamiehet perääntyivät.


5. Toimeentulo uhattuna

Jos teeskentely ja huijaus epäonnistuivat, KKP:n virkamiehet ryhtyivät rajoittamaan harjoittajien toimeentuloa. Kaikkia harjoittajiin liittyviä asioita, kuten heidän tai heidän perheidensä työpaikkoja, koulutusmahdollisuuksia, eläkkeitä, elintasoa ja vuokrattuja viljelysmaita, käytettäisiin neuvotteluvälineinä. Virkamiehet uhkasivat peruuttaa erään harjoittajan eläkkeen sekä erään toisen harjoittajan maasopimuksen.


6. Toistuva häirintä henkisen paineen luomiseksi

Jos kaikki edellä mainitut yritykset epäonnistuivat, viranomaiset alkoivat toistuvasti soittaa puheluita harjoittajille ja heidän perheilleen painostaakseen heitä. Tämän tarkoituksena oli, että perheet alkaisivat paineen alla kääntyä Falun Gongia harjoittavaa sukulaistaan vastaan.

Erään harjoittajan aviomies päätti toistuvan häirinnän jälkeen mennä poliisiasemalle allekirjoittamaan lausunnon Falun Gongia harjoittavan vaimonsa puolesta. Tytär esti myöhemmin isänsä aikeen.


7. Muut perheenjäsenet

Harjoittajien puolisot kärsivät usein eniten KKP:n häirinnästä. Myöhemmin häirintä laajeni koskemaan myös harjoittajien lapsia, isovanhempia, sisaruksia ja lapsenlapsia. Viranomaiset uhkasivat vaikeuttaa harjoittajien lasten työuraa julkisissa virastoissa sekä lastenlasten tulevaa kouluun pääsyä tai mahdollisuuksia päästä sotilasuralle. Tämä aiheutti vihaa ja riitaa perheiden sisällä.

Paikallinen poliisi uhkasi kieltää erään harjoittajan pojanpoikaa osallistumasta yliopiston pääsykokeeseen tänä vuonna. Poliisi uhkasi myös viedä hänet ja hänen miehensä eläkkeen ja tuhota hänen poikansa työuran. Lopulta harjoittajan poika nousi äitiään vastaan, ja hänen aviomiehensä löi häntä pakottaen hänet allekirjoittamaan lausunnon.

Eräs toinen harjoittaja muutti kaupungista pois välttääkseen vainoa. Hänen poikansa ja tyttärensä löysivät hänet ja halusivat hänen allekirjoittavan lausunnon. Kun hän kieltäytyi, miniä uhkasi ottaa avioeron hänen pojastaan ja viedä lapsen mukanaan kieltäen häntä koskaan näkemästä pojanpoikaansa.


8. Väkivaltaiset pidätykset ja kiristys

Jos mikään viranomaisten toimista ei onnistunut, he käyttivät kohtuutonta poliisivoimaa pidättämään harjoittajia.

Kiristys ja pahoinpitely ovat yleisiä pidätysten aikana ja niiden jälkeen. Eräs Falun Gongin harjoittaja kieltäytyi luopumasta vakaumuksestaan aivopesukeskuksessa. Yitongin piirikunnan sisäisen turvallisuuden toimiston esimies Wang Jiuqing löi häntä useita kertoja kasvoihin ja sanoi: ”Haasta minut oikeuteen, tällä tavalla olen oikeutettu palkkioon!"


Englanniksi: https://en.minghui.org/html/articles/2021/5/1/192125.html

Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.