Kiinalaisen filosofian viisi elementtiä ja niiden vuorovaikutus (Parnassus / CC BY-SA 3.0) |
”Kolme klassista merkkiä”
"Kolme kiinalaista klassista merkkiä" tai "San Zi Jing" on tunnetuin klassinen kiinalainen oppikirja lapsille. Wang Yinlian (1223‒1296) kirjoitti teoksen Song-dynastian aikana, ja kiinalaiset lapset ovat opetelleet sen ulkoa sukupolvien ajan. Aina 1800-luvulle asti San Zi Jing oli ensimmäisin kirja, jota jokaisen lapsen tuli opiskella.
Kulttuurivallankumouksen jälkeen kolme merkkiklassikkoa kiellettiin, ja vähitellen ne painuivat unholaan. Tässä otamme tärkeät klassikot uudelleen esille, jotta voisimme oppia niiden viisauksista nykyajan päivittäisessä elämässämme.
Tekstin rytmiset, lyhyet ja yksinkertaiset kolmimerkkiset jakeet on helppo lukea ja muistaa. Tämä auttoi lapsia oppimaan yleiset merkit, kielioppirakenteet, kiinalaisen historian opetuksia ja ennen kaikkea sitä, kuinka heidän tulisi käyttäytyä.
Viisi elementtiä
"San Zi Jing" -ominaisuudet ovat viisi elementtiä ja niiden keskeiset käsitykset perinteisistä luonnollisista ominaisuuksista ja muutoksista, joita tapahtuu maapallollamme.
Puhumme keväästä ja kesästä, puhumme syksystä ja talvesta.
Nämä neljä vuodenaikaa seuraavat toisiaan lakkaamatta.
Puhumme pohjoisesta ja etelästä, puhumme idästä ja lännestä.
Nämä neljä ilmansuuntaa vastaavat keskipistettä.
Puhumme vedestä, tulesta, puusta, metallista ja maasta.
Nämä viisi elementtiä ovat peräisin numerologiasta.
Puhumme hyväntahtoisuudesta ja oikeamielisyydestä, säädyllisyydestä, viisaudesta ja rehellisyydestä.
Näitä viittä hyvettä ei saa koskaan korvata kompromissilla.
Historian suurimmat fyysikot, kuten Stephen Hawking ja Albert Einstein omistivat elämänsä etsimällä yhtenäisyyttä, "teoriaa kaikesta". Tämä on Pyhä Graalin malja, joka selittää kaiken maailmankaikkeudesta ‒ ihmisaivojen toiminnan, vuoristojen ja merien muodostumisen sekä planeettojen ja tähtien syntymän ja kuoleman.
Mielenkiintoista on, että tuhansia vuosia sitten muinaisilla kiinalaisilla oli jo oma "teoriansa kaikesta" ‒ viisi elementtiä, abstrakti teoria, joka perustuu kiinalaisen numerologian sääntöihin I-Chingiin ja muutosten kirjaan.
Teoria perustuu siihen, että viisi elementtiä: metalli, puu, vesi, tuli ja maa, muodostavat kaiken universumissamme.
Pintapuolisesti katsoen se vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta, mutta ”viiden elementin teoria” sisältää useita monimutkaisia ja abstrakteja kerroksia, mikä tekee siitä monipuolisen, niin että sitä voidaan soveltaa yhtä hyvin kaikkeen elämässä. Perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä, musiikista, ruokakulttuurista, geomantiasta (ennustustaito hiekasta tai maasta) ja arkkitehtuurista aina filosofiaaan saakka. Tämä kaikenkattava teoria harmonisoi kiinalaisen kulttuurin.
Puutaulu viiden elementin jumalille kiinaksi ja mantšuksi taivaallisessa temppelissä Pekingissä. (Vmenkov / CC-BY SA 3.0) |
Taide ja arkkitehtuuri
Kuten Dan Brownin romaanissa, viiden elementin symboliikka on kaikkialla läsnä oleva kiinalaisessa taiteessa ja arkkitehtuurissa. Se on kuitenkin näkymätöntä tottumattomalle silmälle. Kun ymmärtää symbolit, jotka ovat yhdistyneinä toisiin elementteihin, se on selkeämpää.
Kiinan keisarillinen palatsi, Kielletty kaupunki, on rakennettu vihreän, keltaisen ja punaisen täyteläisillä värisävyillä. Mutta näitä värejä ei valittu pelkästään esteettisistä syistä, vaan ne edustavat elementtejä: puu, maa ja tuli sekä niihin liittyviä hyödyllisiä ominaisuuksia.
Kielletyn kaupungin punaiset muurit kertovat tulielementin hyvinvoinnista ja juhlallisuudesta. Keltaiset katot symboloivat maa-elementtiä, ja maan katsotaan edustavan maailmankaikkeuden keskusta. Maapallon keltainen väri siis symboloi keisarin vallan keskeistä valta-asemaa. Samoin keisarin perinteisessä kaavussa on myös keltainen keisarillinen vivahde.
Mutta kaupungin kaikki katot eivät ole keltaisia. Prinssien palatseissa katot on tehty vihreistä laatoista, jotka edustavat puu-elementtiä. Koska puu symboloi kasvua ja elinvoimaa, se on sopiva symboli kasvaville nuorille.
Keisarillisissa kirjastoissa on epätavallisen mustan sävy, väri, jota jotkut pitävät pahaenteisenä. Mutta musta liittyy vesi-elementtiin, ja symboli suojaa kirjaston helposti syttyvää puukattoa. Vesi-elementti edustaa myös talvea ja varastointia.
Ruoka ja lääketiede
Viisi elementtiä ovat myös kiinalaisen keittiön ja perinteisen lääketieteen ydin, jolla halutaan saavuttaa makujen ja energian harmonia ja tasapaino kehossa. Jokainen elementti on kytketty makuun, elintärkeä elimistölle ja energiaominaisuuksille.
Esimerkiksi metalli liittyy pistäviin, voimakasmausteisiin (tulisiin) makuihin ja keuhkoihin, ja sillä on kuivattava ominaisuus. Miksi kuuma ja voimakasmausteinen lihapata tuntuu niin hyvältä kylmänä ja sateisena aikana? Teorian mukaan voimakkaasti maustetussa ruoassa on runsaasti metallielementtiä, joka vastavaikuttaa ilmastoon ominaisuuksillaan kuivattaa ja ajaa pois kylmyys. Yrtit, kuten inkivääri, valkosipuli, sipuli ja sinappi vähentävät keuhkoahtaumaa, stimuloivat verenkiertoa ja lisäävät ruokahalua ‒ täydellisiä kylmälle ja sateiselle säälle.
Kun on kuuma ja kuiva kausi, kaipaamme makeita ja viilentäviä ruokia. Aasialaiset syövät mielellään mungopapukeittoa, ohralientä, grågelé/lövgelé (itäaasialainen jälkiruoka) tai chin chow’ta ja tau hauta, joka on eräänlaista tofuhyytelöä. Tämä johtuu siitä, että näillä elintarvikkeilla on maan kosteat, makeat ominaisuudet ja veden jäähdytysominaisuudet, jotka torjuvat kuumaa ja kuivattavaa säätä.
Aidossa kiinalaisessa keittiössä pyritään saavuttamaan täydellinen tasapaino elintarvikkeiden ja makujen kanssa, jotka edistävät elinvoimaa ja pitkäikäisyyttä. Esimerkiksi pehmeät höyrytetyt kampasimpukat, joissa on suolaisia ja viilentäviä ominaisuuksia, sopivat täydellisesti valkosipulia, inkivääriä ja kevätsipulia sisältävän mausteen kanssa, ja sillä on lämmittävä maku metalli-elementistä.
Perinteisellä kiinalaisella lääketieteellä on sama lähtökohta. Se korostaa, että taudin oireet ja merkit heijastavat epätasapainoa kehon elimissä ja niiden energioissa, joista kukin voidaan liittää viiden elementtijärjestelmän eri osiin.
Voidaan lisätä, että edellä mainittu on vain karkea yksinkertaistaminen kiinalaisesta keittiöstä ja lääketieteestä. Nämä ovat kehittyneet tuhansien vuosien aikana, ja nämä menetelmät ovat paljon monimutkaisempia ja hienostuneempia. Mutta kaikki lähtee perustavanlaatuisesta käsitteestä: "teoria kaikesta".
Konfutselaisuuden viisi hyvettä
Puhumme hyväntahtoisuudesta ja vanhurskaudesta, sopuisuudesta, viisaudesta ja rehellisyydestä.
Näitä viittä hyvettä ei saa koskaan tarkastella kompromissina.
Viiden elementin taustalla olevaa konfutselaisuuden periaatetta on käytetty myös kiinalaisessa filosofiassa, erityisesti konfutselaisuuden viidessä hyveessä.
Han-dynastian aikana, kaksi vuosisataa sen jälkeen, kun alkuperäinen konfutselaisuus ilmestyi ennen Qin-dynastian aikakautta, konfutselaisuus nostettiin viralliseksi ideologiaksi. Kuuluisan Dong Zhongshunin filosofiaan lisättiin yin- ja yang -teoria ja viisi elementtiä.
Dong uskoi, että nämä lait ohjasivat maailmankaikkeutta ja että myös ihmisen tulisi noudattaa niitä. Hän oli edelläkävijä käsitteelle, että nämä viisi elementtiä tai hyvettä vastasivat viiden elementin teoriaa seuraavasti:
Hyvyys ‒ puu sen kasvavan ja anteliaan luonteen vuoksi
Vanhurskaus ‒ metalli, sen vahvuuden ja kestävän voiman vuoksi
Soveliaisuus ‒ vesi, sen joustavan ja myötäilevän luonteen vuoksi
Viisaus ‒ tuli, sen valovoimaisuuden vuoksi
Rehellisyys ‒ maa, sen vakaan ja kiinteän luonteen vuoksi
Kuten viiden elementin harmoninen tasapaino, ihmisellä pitäisi olla kaikki viisi hyvettä perustavalla tasolla. Mutta yhteiskunnallisella tasolla Dong uskoi, että jokaisella yhteiskunnan kerrostumalla pitäisi olla erityinen arvojärjestys, jotta yhteiskunta toimisi parhaiten.
Esimerkiksi yläluokan henkilöiden olisi painotettava hyväntahtoisuutta, sopivuutta ja rehellisyyttä. Vallassa ollessaan hallitsijoilla pitäisi olla hyväntahtoisuutta sen varmistamiseksi, että yhteiskunnasta huolehdittiin.
Heikommassa asemassa oleville, kuten tavallisille ihmisille tai lapsille perheessä, pitäisi korostaa oikeudenmukaisuutta, viisautta ja rehellisyyttä. Viisaus tarkoittaa hyvää moraalia. Jos ei tiedetä mikä on oikein ja mikä väärin, niin ilman sitä ei voi olla hyveellinen henkilö. Moraalikoulutus tulisi olla etusijalla lasten ja nuorten keskuudessa.
Kaikilla tasoilla pitäisi kuitenkin korostaa rehellisyyttä. Dong Zhongshu ymmärsi, että rehellisyys on perusta muille neljälle hyveelle, ja että ilman luotettavuutta ja rehellisyyttä muut hyveet heikentyvät ja murentuvat.
Dong Zhongzhun filosofiset ajatukset kosmoksesta ja hallisemisesta ovat kuolemattomia hänen teoksessaan Chunqui fanlu ( "Luxuriant Dew of the Spring and Autumn Annals"), jonka hän kirjoitti yhdessä muiden kirjailijoiden kanssa. Hänen ajatuksensa ovat yleisesti hyväksyttyjä, ja niistä muodostui Kiinan hallinnon ortodoksinen filosofia useiksi sadoiksi vuosiksi.
* * *
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.