Vaikeudet tyttäreni kanssa auttoivat löytämään kiintymykseni

Falun Gongin vainon alettua heinäkuussa 1999 olen ollut vangittuna yhteensä kymmenen vuotta vakaumuksestani Falun Dafaan, ja minua on vainottu vakavasti. Kun ihmiset alkoivat tehdä rikosilmoituksia Kiinan entistä kommunistipuolueen (KKP) johtajaa Jiang Zeminiä vastaan vainon aloittamisesta, tein itsekin välittömästi kantelun häntä vastaan.

Pian sain kuitit rikosilmoituksistani korkeimmalta kansan tuomioistuimelta ja syyttäjältä. Tuolloin rikosilmoituksia oli tehty lähes 5000.

Sitten saimme kuulla, että rikosilmoituksia alettiin hylätä, ja että Dafa-harjoittajia häirittiin ja pidätettiin viranomaisten toimesta.

Tyttäreni oli raivoissaan

Sain eräänä päivänä puhelun vanhimmalta tyttäreltäni, joka työskentelee poliisiosastolla. Hän huusi minulle: "Minkälaisiin vaikeuksiin oletkaan saattanut itsesi? "Odotahan vain!", ja hän lopetti puhelun. Tiesin, että hän viittasi tekemääni rikosilmoitukseen Jiangista.

Tytär oli täynnä hallitsematonta raivoa saapuessaan asuntooni töiden päätyttyä. Hän huusi minulle: "Eikö sinulla ole parempaa tekemistä? Täytyykö sinun hankkiutua vaikeuksiin... "

Hän katsoi minua kuin olisin hänen pahin vihollisensa ja heitti minua kaikella, minkä sai käsiinsä, jopa saksilla, jotka tekivät haavan käteeni. Tämä oli häneltä täysin epänormaalia käytöstä.

Kun pyysin häntä lopettamaan, hän tarttui käteeni ja veti minut ovelle. "Mene, äläkä tule takaisin!", hän huusi.

Yritin puhua hänelle järkeä, että tämä oli minun asuntoni. Hän vastasi: "Voi olla, mutta et voi enää asua täällä!" Sitten hän työnsi minut ulos ovesta.

Tapahtuneen ymmärtäminen

Olin syvästi loukkaantunut tyttäreni käytöksestä, ja kyyneleet nousivat silmiini. En koskaan itkenyt, kun vanginvartijat kiroilivat minulle ja löivät minua, mutta joutuminen oman tyttärensä kiusaamaksi ja potkittavaksi ulos omasta kodista, oli liian rankkaa.

Seisoin asuntoni ulkopuolella jonkin aikaa rauhoittuakseni. Sitten lähdin poikani asunnolle, koska hän oli vaimoineen matkoilla. Aloin pohtia tapahtunutta. Asiat olivat tapahtuneet liian nopeasti.

Mikään Dafa-harjoittajalle tapahtunut ei ole sattumaa, joten ajattelin sitä jonkin aikaa.

Nykyinen asuntoni annettiin minulle, kun sain siirron edellisestä. Se on valoisa, tilava ja erittäin mukava. Monet vieraani kehuivat paikkaa. Nyt tyttäreni oli potkaissut minut ulos. Johtuiko se siitä, että olin tullut liian kiintyneeksi paikkaan?

Sanoin Mestarille mielessäni: "Olen Dafa-harjoittaja. En tuonut asuntoa mukanani syntyessäni, enkä ota sitä mukaani kuollessani. Se on vain väliaikainen asunto. Päästän siitä irti."

Vanhin tyttäremme on aina ollut hyvä minulle, varsinkin niinä vuosina, jolloin minut vangittiin ja minua vainottiin. Joten, mistä äkillinen muutos? Oliko se todella siksi, että tein rikosilmoituksen Jiang Zeministä?

Tyttäreni käytöksen ymmärtäminen ja omien kiintymyksieni tunnistaminen

Uskon, että Jiangin haastaminen oli oikein ja perusteltua. Jos muut ihmiset ajattelevat, että tekoni ei ollut oikein, voisin helposti päästää siitä irti, mutta kun tämä tuli omalta tyttäreltäni, koin sen todella vaikeaksi.

Tajusin, että tämä oli kiintymykseni sentimentaalisuuteen, josta minun täytyy päästää irti, mutta en vain voinut.

Raskain sydämin päätin matkustaa toisen tyttäreni luo, joka asui Shandongin maakunnassa ja lupasin itselleni, etten koskaan palaisi takaisin.

Kerroin tyttärelleni, mitä oli tapahtunut, ja hän soitti heti sisarelleen.

"Miten voit kohdella äitiämme tällä tavoin?", hän sanoi.

Vanhin tyttäreni itki ja selitti, kuinka hän oli aina suojellut minua vakaumukseni vuoksi, mutta Jiang Zeminin haastaminen KKP:n ollessa yhä vallassa, on vaikeuksien kerjäämistä!

Kun kuulin hänen sanansa, rauhoittelin itseäni ja katsoin sisäänpäin.

Vanhin tyttäreni ja minä asumme samassa rakennuksessa. Hän työskentelee paikallisella poliisilaitoksella ja on ollut lähettämässä harjoittajia pakkotyöleireille.

Hän tietää, että Falun Dafa on hyvä ja on jopa huomauttanut, että hyvä terveyteni on tuonut hänelle paljon säästöä lääkekustannuksiin ikääntyvän äidin hoidossa. Mutta hän kuitenkin pelkää, että minua vainotaan jatkossakin, jos pysyisin vakaumuksessani, ja että se vaikeuttaisi hänen työtään.

Hän auttoi remontoimaan uutta asuntoa, mutta en halunnut muuttaa sinne, koska olin huolissani siitä, että hän häiritsisi Dafa-työtäni.

Joka tapauksessa, kun sitten muutin asuntooni, olin erittäin onnellinen ja tyytyväinen. Tyttäreni oli tehnyt hienon remontin, joka teki koko paikasta valoisan ja avaran.

Aloin selkeästi nähdä monet kiintymykseni. Olin kiintynyt elintilaani. Olin myös kiintynyt tunteellisuuteen, mikä liittyi tyttäreeni, joten pahat voimat käyttivät häntä kiroamaan minulle ja lyömään minua.

En myöskään ollut harjoittanut "totuudenmukaisuutta". Jotta välttäisin ristiriidat ja konfliktit tyttäreni kanssa ja säilyttäisin rauhallisen ja sopusointuisen elämän, olin turvautunut elämään valheessa ja vääryydessä. Tarkoituksella en koskaan kertonut hänelle osallistumisestani ja yhteydenpidostani muihin harjoittajiin.

Kun haastoin Jiang Zeminin, en ilmoittanut hänelle asiasta suoraan.

Olen kiireinen päivittäin selventäessäni tosiasioita ihmisille, mutta en ole tehnyt sitä läheisilleni.

Ymmärsin, että ainoa tapa saada ihmiset nauttimaan Dafan siunauksista, on jakaa heidän kanssaan totuus Dafasta ja vainon taustalla olevista tosiasioista, jotta he voisivat tehdä omat päätöksensä pysyä Dafassa ja valita valoisa tulevaisuus itselleen.

Ei ollut ihme, että viimeaikaisissa konflikteissa tyttäreni aina syytti minua itsekkyydestä. Sillä tunteen alkulähde on itsekkyydessä.

Mestari sanoi:

"Jos tästä tunteellisuudesta ei ole luovuttu, ei voi harjoittaa kultivointia. Jos olet vapaa tunteellisuudesta, kukaan ei voi vaikuttaa sinuun. Inhimillinen mieli ei voi heiluttaa sinua. Se, mikä tulee sen tilalle, on hyväntahtoisuus, joka on jotain jalompaa." (Zhuan Falun)

Rauhoittumalla voi edetä kultivoinnissaan

Lopulta pystyin rauhoittamaan mieleni ja opiskelemaan Fa’ta hyvin, ja kykenin siivoamaan pois käsitykset tunteellisuudesta ja itsekkyydestä. Saatoin nyt tarkastella omaa tytärtäni kuin ulkopuolista tuntevaa olentoa ja antaa aidon myötätunnon tulla esiin.

Suhteemme äitinä ja tyttärenä on ennalta määrätty. Minun velvollisuuteni on auttaa häntä.

Olin päättänyt ratkaista kaikki epäkohdat vanhemman tyttäreni ja itseni välillä. Kun palasin kotiin ja olin kasvotusten hänen kanssaan, huomasin sydämessäni olevan vielä joitakin pahoja asioita, joista en ollut päästänyt irti. En voinut unohtaa sitä, kuinka hän oli kironnut minulle ja katsonut vihaisesti.

Mestari sai minut tuntemaan tämän aineen olemassaolon niin, että voisin poistaa sen kokonaan.

Pakotin itseni katsomaan tytärtäni silmiin puhuessani hänelle ja pitämään hymyn kasvoillani, vaikka se ei ollut ihan aitoa. Autoin häntä kotitöissä, kun hän oli kiireinen. Sitten, kun hän oli vastaanottavainen, puhuin hänelle Dafasta.

Vähitellen sydämeni keveni, ja käyttäytymiseni oli luonnollisempaa. Lakkasin ajattelemasta negatiivisesti hänen työstään ja asenteestaan Dafaa kohtaan. Aloin vakaasti uskoa siihen, että Dafan armollisesta voimasta johtuen pahat voimat eivät saisi otetta kummastakaan meistä.

Kun tyttäreni huomasi, että minulla oli New Tang Dynasty TV, hän huudahti hämmästyneenä: "Vau, Falun Dafanne on jotain. Teillä on jopa TV-asema!"

Oikaisin häntä: "Tämä ei ole Falun Dafan TV-asema. Se on yksi projekteistamme ihmisten auttamiseksi saada tietää tosiasiat."

Sitten näytin hänelle tietokoneeni, tulostimeni ja Dafa-materiaalit, joita olin tekemässä. Sanoin: "Nuoremman veljesi ja sisaresi suhtautuminen Falun Dafaan on aina ollut positiivinen. Vain sinusta olen eniten huolissani. Tiedät, että Falun Dafa on hyvä, mutta kun olet kiihtynyt, sanot sellaisia asioita, jotka ovat epäkunnioittavia Mestaria ja Dafaa kohtaan. Teet suurta syntiä Dafalle. Kuinka voisit sovittaa sen?

Hän kysyi kyyneleet silmissään: "Mitä minun pitäisi tehdä?"

Sanoin: "Voit aloittaa pyytämällä anteeksi Mestarilta."

Tyttäreni meni Mestarin kuvan eteen, kumarsi syvään ja sanoi: "Mestari, olin väärässä. Anna anteeksi."

Ehdotin, että hän tekisi juhlallisen ilmoituksen Minghuin verkkosivustolle peruakseen kaiken epäkunnioittavan, mitä hän oli sanonut Mestarista ja mitä hän oli tehnyt Dafa-harjoittajia vastaan.

Hän teki sen viipymättä ja käytti oikeaa nimeään. "Vaikka minut tunnistettaisiin, en pelkää", hän sanoi.

Olin ollut niin toiveikas ja innokas, että vanhin tyttäreni uskoisi Dafaan. Kun se vihdoin tapahtui, olin täynnä onnellisuutta ja kiitollisuutta.

Kiitän Mestaria ja Dafaa tyttäreni auttamisesta ja siitä, että se sai minut lopultakin ymmärtämään, että ihmisten auttaminen saamaan tietää tosiasiat tapahtuu vain oman kultivoinnin kautta.

Englanniksi: http://en.minghui.org/html/articles/2017/4/22/162926.html