Tervehdys Mestari
Tervehdys Dafa-harjoittajat
Olen Darren, 48-vuotias Dafa-harjoittaja Turkista.
Tänä vuonna meillä järjestettiin Istanbulissa, Turkissa, kolmas Lähi-idän Fa-konferenssi 18. syyskuuta 2016. Itse asiassa en ollut ajatellut kirjoittaa kokemuskertomusta, mutta niistä vastuussa oleva koordinaattori sanoi meille, että kultivointikokemuksen kirjoittaminen on jokaisen harjoittajan vastuulla. Niinpä päätin kirjoittaa sen, vaikka minulla ei ollut ideaa siitä, mitä kirjoittaa.
Eräänä päivänä oikeamielisten ajatusten lähettämisen jälkeen aloin itkeä, kun muistin sen päivän, jolloin aloitin harjoittamisen. Yllätyksekseni tajusin myös, että Lähi-idän Fa-konferenssin päivä 18. syyskuuta 2007 oli juuri se päivä, jolloin olin aloittanut kultivoinnin. Tasan 9 vuotta sitten olin saanut Fa'n. Ymmärsin, että minun tosiaankin piti kirjoittaa, palata menneisyyteeni ja muistaa, että saatuani Fa'n, olin voittanut pelon erästä henkilöä kohtaan.
Minulla oli erittäin vaikea lapsuus. Kun olin noin 5-vuotias, eräs henkilö, jota kutsun henkilö A:ksi, asui kanssamme samassa talossa ja kohteli minua hyvin huonosti. Äitini kuitenkin katsoi sitä sormien läpi. Muutamaa vuotta myöhemmin tämä henkilö sitten muutti pois, mutta hänen pahoinpitelynsä oli syvästi vaikuttanut minuun, ja olin aina kauhuissani nähdessäni hänet. Sydämeni löi kiivaasti. Olin hyvin nuori enkä voinut puhua tästä äidillenikään, koska en halunnut järkyttää häntä. Opin pitämään kaiken sisälläni. Ajoittain itkin itseni uneen, ja näin oli kulunut monta vuotta. Kysyin usein itseltäni, miksi tämä henkilö saattoi olla niin kauhea, mutta vastausta ei ollut. Kaikkein vaikeinta oli, että äitini piti henkilö A:sta erittäin paljon, suojeli ja oli suvaitsevainen häntä kohtaan. Huolimatta siitä, että olin todella pitänyt tätä tilannetta hyvin vaikeana, en sanonut sanaakaan siitä kenellekään moneen vuoteen. Katkeruus seurasi minua kunnes sain Fa'n.
18. syyskuuta 2007 oli päivä, jolloin kaikki kääntyi ympäri, ja ymmärsin kaiken. Se oli aivan kuin ihme. Kaikki se hämmennys, joka minulla oli ollut niin monta vuotta, pyyhkiytyi saatuani Fa'n. Olin 39-vuotias ja oli kuin olisin herännyt unesta. Opiskelin Fa'ta tauotta. Olin todella hämmästynyt, ja kaikki oli minulle selvää. Yhtäkkiä kaikkiin kysymyksiin, jotka halusin tietää elämästä, oli vastattu. Tuntui siltä kuin olisin syntynyt uudestaan. Samalla tuntui myös erittäin raskaalta, kun kaikki oli nousemassa pintaan. Oli todella tuskallista kohdata tosiasiat, jotka olin tukahduttanut. Mutta yhtäkkiä ymmärsin, miksi olin nuorena kärsinyt niin paljon tämän henkilön takia. Maksoin velkaani. Ehkä olin aiheuttanut enemmän kärsimystä hänelle aiemmassa elämässäni.
Mestari sanoo Zhuan Falunissa, luento neljä: ”Kun harjoitatte kultivointia ja joudutte ongelmiin jonkun kanssa, tai kun joku kohtelee teitä huonosti, kyse voi olla kahdesta tapauksesta. Ensimmäinen on se, että olette kenties kohdelleet muita huonosti edellisessä elämässänne. Teistä voi tuntua epäoikeudenmukaiselta: ”Kuinka hän voi kohdella minua näin?!” Miksi sitten itse kohtelitte häntä sillä tavoin? Saatatte väittää, ettette silloin tienneet sitä ja ettei tällä elämällä ole mitään tekemistä sen elämän kanssa. Asian laita ei ole näin. Toinenkin tapaus on olemassa. Ristiriidoissa on kyse karman muuntamisesta, joten niitä kohdatessamme meidän asenteemme pitäisi olla hyvin jalomielinen sen sijaan, että käyttäytyisimme kuin tavalliset ihmiset.”
Aluksi en voinut lopettaa itkemistä ja vakuuttamasta itseäni siitä, että mitään ei ollut tehtävissä sille, että tämä henkilö kohteli minua huonosti, koska olin itse myös kohdellut häntä huonosti aikaisemmassa elämässäni. Yritin näin ratkaista ongelmaa, mutta en silti voinut lopettaa itkemistä. Lopulta sain rohkeutta ja puhuin tästä ensimmäistä kertaa toiselle harjoittajalle ja oloni tuntui paljon paremmalta. Nyt tiesin, että minulla oli tämä kokemus, jotta pystyisin kehittämään myötätuntoa. Se oli pitkä prosessi ja kesti lähes 8 vuotta.
Aloitettuani kultivoinnin näin tämän henkilön usein, mutta sen jälkeen, kun karma oli vähitellen eliminoitu välillämme, aloin tavata häntä yhä harvemmin. Myöhemmin, kun ymmärsin ihmisten pelastamisen tärkeyden, halusin pelastaa myös hänet.
Kultivointini alkuvuosina halusin kovasti saada Istanbuliin arvostetun, kansainvälisen näyttelyn The Art of Zhen‒Shan‒Ren (Totuudenmukaisuus-Myötätunto-Kärsivällisyys). Vaikka en maalaa itse, olen jo ennen kultivointiani ollut aina kiinnostunut hyvistä maalauksista. Näyttely on ollut esillä eri kaupungeissa Turkissa, mutta ei vielä Istanbulissa. Puhuttuamme harjoittajien kesken totesimme, että tarvitsemme näyttelyhallin. Tuolloin minulla ei ollut tarpeeksi rohkeutta. Olin aina odottanut, että toiset ottivat ensimmäisen askeleen, ja ajattelin, että auttaisin heitä taustalla joka tapauksessa. Ajattelin, että en pysty tekemään asiaa itse ja tämän näyttelyn järjestäminen tuntui mahdottomalta. Sitten eräänä päivänä tajusin, että lähellä taloani oli hyvä näyttelyhalli ja tiesin, että siellä kävi ylemmän luokan ihmisiä. Keräsin kaiken rohkeuteni ja päätin mennä sinne. Pääsin heti puhumaan vastuussa olevan henkilön kanssa. Näytin Internetistä hänelle kuvia ja uutisia Falun Dafasta ja The Art of Zhen-Shan-Ren -taidenäyttelystä, joka oli ollut esillä eri kaupungeissa Turkissa. Hän katsoi sivuja, halusi allekirjoittaa vetoomuksen ja sanoi, että minulle tullaan soittamaan, jos näyttely hyväksytään tai ei. Olin hyvin innoissani ja lähdettyäni mielialani oli hyvin rauhallinen. Ymmärsin, että mikään ei ole mahdotonta, tarvitaan vain rohkeutta tehdä se.
Jonkin ajan kuluttua he vastasivat minulle puhelimitse: "Pienellä maksulla voitte pitää näyttelyä viikon." Olin shokissa, koska se oli niin helppoa enkä ollut voinut edes kuvitella sitä aikaisemmin. Ensimmäisen näyttelymme valmistelun oli hoitanut toinen harjoittaja. Opin häneltä paljon asioita. Hän lähetti minulle jokaisen maalauksen tarinan ja kehotti minua opettelemaan ne. Meillä ei ollut mitään kokemusta, mutta ajattelin, että meillä on puhdas sydän ja tästä syystä saimme hyvää ja positiivista palautteita kävijöiltä. Järjestimme Zhen-Shan-Ren -taidenäyttelyn useita kertoja siinä hallissa.
Ymmärrykseni on, että tällaisissa projekteissa työskentelemällä voimme ymmärtää ihmisten pelastamisen tärkeyden, ja jokainen projekti tuo meille erilaisia käsityksiä, jotka auttavat meitä huomaamaan kiintymyksemme. Mutta vuosien varrella ymmärsin, että minulla on vahvoja siteitä Zhen‒Shan‒Ren -taidenäyttelyn maalauksiin edellisestä elämästäni. Myöhemmin järjestimme toisia näyttelyitä Istanbulissa. Mutta tämä ensimmäinen näyttely oli hyvin erityinen meille.
Olen hyvin kiitollinen Mestarillemme, koska Hänen avullaan kaikki, mikä oli minulle ennen mahdotonta, onnistui ja selkiytyi.
Mestari sanoo Zhuan Falunissa, luento yhdeksän: ”Sitä on vaikea kestää, mutta sen pystyy kestämään. Sitä on vaikea tehdä, mutta sen pystyy tekemään. Miksi ette kokeilisi sitä kotiin palattuanne?”
Ensimmäiseen The Art of Zhen‒Shan‒Ren -taidenäyttelyymme Istanbulissa kutsuin henkilö A:n perheineen, mutta vain hänen poikansa ja puolisonsa tulivat. Mutta henkilö A ei tullut. Olin hämmentynyt. Katsoin sisäänpäin ymmärtääkseni miksi hän ei tullut. Sanoin itselleni: "Ehkä en toivonut hänen pelastamistaan puhtaalla sydämellä. Halusin vain päästä eroon kiintymyksestäni pelkoon ja siksi olin kutsunut hänet.
Muutamaa vuotta myöhemmin saatuani selville, että äitini oli henkilö A:n talossa, menin kiireesti sinne. Tarkoitukseni oli pelastaa hänet, mutta hän ei ollut kotona. Tunsin surua ja hämmennystä jälleen kerran. En ymmärtänyt miksi hän ei ollut siellä. Katsoin sisäänpäin uudestaan ja tajusin, että en ollut vielä sydämeltäni riittävän puhdas pelastaakseni tätä henkilöä. Sen jälkeen luovutin ja päätin: “Annan asian olla!”
Kuluneiden vuosien aikana olen nähnyt hänet enää vain pari kertaa vuodessa. Jatkuvan Fa-opiskelun ja suurenmoisen Mestarimme avulla aloin päästä eroon pelon ja vihan kiintymyksistäni.
Muutama kuukausi sitten äitini järjesti suuren yhteisen kokoontumisen, ja yllätyksekseni tämä henkilö myös tuli perheineen. Tiesin, että tämä ei ollut sattuma. En tosiaankaan halunnut menettää tätä tilaisuutta. Kun kaikki olivat ruokasalissa, selvitin henkilö A:lle ja hänen perheelleen tosiasiat elinryöstöistä eläviltä Falun Gongin harjoittajilta Kiinassa ja kysyin, halusivatko he allekirjoittaa tukivetoomuksen. He kaikki allekirjoittivat sen. Tunsin sydämessäni syvää rauhaa, ja kyyneleet kirposivat silmiini. 8 vuoden vaikean kultivoinnin jälkeen tämä ongelma oli ratkaistu.
Kuljin tämän henkilön perässä, eikä hän koskaan ollut paikalla, mutta kun kultivoin itseäni yltääkseni vaaditulle tasolle, se vain tapahtui. Hän tuli luokseni! Tajusin myös, että meidän ei tarvitse niin kovasti yrittää vaan seurata luonnollista kulkua. Ei ole väliä sillä, kuinka vaikeita asiat ovat, elämässämme meidän pitäisi aina luottaa Mestariin ja luottaa Fa'han ehdoitta ja katsoa sisäänpäin.
Sain Fa'n 9 vuotta sitten 18. syyskuuta 2007, ja se on minulle kuin syntymäpäivä. Minulla on Dafan ja Mestarin antama uusi elämä. Tavalliset ihmiset haluavat syödä ja leikata kakkuja, vastaanottaa lahjoja ja nauttia syntymäpäivistään. Mutta minusta tuntuu, että olen hyvin onnekas ollessani kanssanne ja jakaessani tätä kokemusta. Ja jos tällä kokemuksella pystyn auttamaan teitä edes pikkuisen, edes hiekanjyvän verran, niin se on minun lahjani!
Mestari Hao! Falun Dafa Hao!
Kiitos Mestari! Kiitos harjoittajat!
* * *
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.