Atlantic Monthly -lehden verkkosivuilla on palsta nimeltään "Mikä oli suurin hengellinen valintasi?" Siinä pyydetään lukijoita jakamaan henkilökohtaisia tarinoita ja pohdintoja aiheesta. Kanadalainen biologi kertoi, kuinka hän sai harvinaisen sairauden, tutustui Falun Gongiin ja koki henkisen heräämisen.
Alla ote hänen kertomuksestaan, joka julkaistiin The Atlantic Monthlyn sivuilla:
Päädyin kulkemaan henkistä polkua odottamattomalla tavalla.
Vartuin katolilaisena, tosin vain sen hyvin pinnallisessa merkityksessä. Yritin olla kunnon katolilainen; toimin ensin alttaripoikana, mutta koska myöhemmin koin kirkon olevan hyvin tekopyhä (menemättä yksityiskohtiin), julistin teini-iässä ylpeästi olevani agnostikko. Näin uskonnon vaikutusvaltaisten ihmisten välineenä hallita ihmismassoja.
Päätin, että tiede olisi tarpeeksi hyvä elämänkatsomus, paradigma. Harrastin taolaista taiji'ta hieman, mutta puhtaasti rentoutumisen vuoksi.
Opiskelin tullakseni biologiksi, erityisenä kiinnostuksen kohteena ekologia, evoluutio ja luonnonsuojelu. Kuvittelin tulevani professoriksi. Asiat sujuivatkin hyvin, ja sain onnekseni runsaasti tutkimusapurahaa. Loin erinomaiset suhteet alallani oleviin, laitoin alulle suuria yhteistyöhankkeita ja löysin ihanteellisia työsarkoja. Se, mikä todella kiinnosti minua, oli ei-darvinistinen evoluutiomalli. Väitöskirjaopintojani varten tutkin eri liskolajeja Madagaskarilla.
Palatessani takaisin tutkimusmatkalta, aloin tuntea itseni heikoksi ja apeaksi, ja jonkin ajan kuluttua kykyni tehdä yksinkertaisia asioita heikkeni asteittain. Työskentely laboratoriossa tuli vähitellen työläämmäksi ja vaikeammaksi. Luulin ensin olevani uupunut työstä, mutta kunnon yöunetkaan eivät enää auttaneet.
Eräänä päivänä, kun juoksin ehtiäkseni vihreisiin valoihin, jalkani lakkasivat toimimasta kunnolla, ja pystyin hädin tuskin pääsemään toiselle puolelle katua. Tämän jälkeen kirjauduin sisään yliopistosairaalaan.
Minulla todettiin Guillain–Barrén oireyhtymä. Immuunijärjestelmäni hyökkäsi ääreishermostoani vastaan, ja vähitellen aloin menettää kehoni hallinnan. Saatuani harvinaisen, neurologisen sairauden luokseni lähetettiin lääkäriharjoittelijoita ja erikoistuvia lääkäreitä tekemään minusta diagnooseja. Tilani ei tullut paremmaksi tai huonommaksi, eikä mitään hoitokeinoa ollut tiedossa. Päivänä, jolloin tulin sisään sairaalaan, sain myös selville, että minulla oli loismadon aiheuttama infektio ja myöhemmin mononukleoosi.
Seurasi kuusi rankkaa kuukautta. Katselin, kuinka urani kuihtui kasaan. Akateemiset suhteet, joita olin luonut, haihtuivat, enkä voinut enää opettaa tehokkaasti, ja jo valmiiksi vaikea seurustelusuhde kärsi edelleen.
Palasin kotikaupunkiini, jossa äitini rohkaisi minua kokeilemaan "vaihtoehtoisia hoitoja". Yritin, mutta yhdelläkään niistä ei ollut vaikutusta, joten palasin takaisin yliopistokaupunkiini. Siellä, savuisessa kahvilassa, tapasin vanhan tuttavani, joka oli tutkinut itämaisia tieteenaloja. Hän antoi minulle DVD:n sanoen, että se, mitä se sisälsi, oli auttanut häntä toipumaan kroonisesta väsymysoireyhtymästä, joka hänellä oli ollut joitakin vuosia sitten.
En koskaan unohda sitä, kun katselin videon ensimmäistä kertaa. Siinä esiteltiin kiinalainen Falun Gong -harjoitusmenetelmä, jonka juuret ovat buddhalaisissa periaatteissa. Se tunnetaan myös nimellä Falun Dafa. Jäljiteltyäni rauhallisia harjoitusliikkeitä puoli tuntia aloin tuntea oloni paremmaksi pitkästä aikaa. Se oli todella sanoinkuvaamaton tunne. Aivan kuin sydämeni, kehoni ja mieleni olisivat soineet.
Luin johdannon Falun Gongin opetuksista, vaikka monet viittaukset kiinalaiseen qigongiin ja kansanperinteeseen olivat aluksi vaikeita ymmärtää. Tiesin vain, että opetellessani näitä harjoituksia joka päivä, tunsin oloni paremmaksi. Jossain vaiheessa huomioin, että refleksini olivat palanneet (refleksien menetys yleinen oire Guillain–Barrén oireyhtymässä).
Kuukausia myöhemmin menin neurologiseen lääkärintarkastukseen. En koskaan unohda lääkärini sanoja: "Onnittelut. Sinä olet toipumassa taudista täydellisesti. Minulla ei ole tähän selitystä, mutta mitä ikinä teetkin, jatka sitä." Minä jatkoin.
Minulle alkoi kuitenkin tulla joitakin erikoisia sivuvaikutuksia: Noin viikon kuluttua aloittamisesta aloin inhota tupakan makua. En ollut koskaan polttanut mitenkään paljon, vaan ainoastaan sosiaalisissa tilanteissa. Jonkin aikaa myöhemmin koin saman alkoholin kanssa. Kummastakin näistä asioista on mainittu Zhuan Falunissa. Falun Gong kannustaa luopumaan epäterveellisistä riippuvuuksista ja kiintymyksistä. Olin lumoissani, koska ne eivät olleet asioita, joita olin todella odottanut tai välttämättä halunnut tapahtuvan.
Eräänä iltana meditoidessani koin sen, mikä todella asetti minut kulkemaan Falun Gongin osoittamaa polkua. Minulla oli kokemus siitä, kuinka koko elämä kulkee salamana silmieni editse. Olin lukenut tällaisista asioista, mutta sitä on todella vaikea kuvitella, kunnes sen kokee itse. Pohjimmiltaan näin lyhyitä kuvauksia elämästäni, askel askeleelta, varhaisesta iästäni alkaen. Se oli kuin katsoisi elokuvaa, luulisin, mutta samalla itse aika kului hyvin nopeasti. Pystyin näkemään suuren osan elämästäni muutamassa minuutissa.
Kuitenkin siinä oli jotakin outoa. Tunnistin selvästi, että se oli minun elämäni, mutta se ei näyttänyt siltä, miten olin muistanut sen - ei tarkalleen. Puolivälissä minulle valkeni: Se oli minun elämäni äitini silmin nähtynä. Mieleni järkyttyi, ja itkin useita tunteja.
Äidilläni ja minulla oli pulmallinen suhde. Rakastimme toisiamme ja halusimme suhteemme toimivan, mutta emme voineet olla samassa huoneessa yli 15 minuuttia. Tämän kokemuksen jälkeen todella ymmärsin häntä ensimmäistä kertaa. Ymmärsin myös, mistä hänen koettelemuksensa, tuskansa ja motivaationsa olivat peräisin.
Tiesin myös, miten korjata suhdettamme. Seuraavan kerran kotona ollessani pystyin korjaamaan suhdetta äitiini. En täydellisesti, tietenkään, mutta suhde muuttui aivan toisenlaiseksi: rakastavaksi ja kunnioittavaksi.
Tiesin silloin, että olin löytänyt jotain syvällistä. Luettuani Falun Gongin opetuksia ymmärsin, että kultivoinnin harjoittaminen oli jatkuva kiintymyksistä irtipäästämisen polku ja laajemman, suvaitsevaisemman ja myötätuntoisemman asenteen saavuttaminen tässä maailmassa. Kaikki tämä tuli silminnähtäväksi elämässäni. Aluksi parannuin fyysisesti ja nyt havaitsin pystyväni muuttamaan käyttäytymismallejani, joita minulla ei mielestäni ollut valtaa muuttaa. Tämän vuoksi päätin aloittaa kultivoinnin harjoittamisen.
On kiehtovaa, että monet asiat, joita olin kohdannut järjestäytyneessä uskonnossa, puuttuivat Falun Gongista. Rahan kerääminen? Se on kiellettyä ja yksi harvoista tiukoista säännöistä. Hierarkia? Sitä ei ole olemassa, mikä on hämmästyttävää. Omaa edistymistä voi arvioida vain opetuksiin ja itseensä nähden, ei muihin. Toisten ottaminen roolimalliksi ei ole vaihtoehto, eikä myöskään sääntöjen saneleminen muille, kuinka heidän pitäisi käyttäytyä.
Fa-opiskelun kautta näin itseni päivä päivältä totuudenmukaisempana, myötätuntoisempana ja kärsivällisempänä. (Totuudenmukaisuus, Myötätunto ja Kärsivällisyys ovat Falun Gongin pääperiaatteet.) Päädyin tähän tilanteeseen, koska lumouduin toivuttuani sairaudesta. Mutta se, mitä löysin matkan varrella, oli jotain paljon syvällisempää ‒ henkisen parantumisen, ja uskallan jopa sanoa, eräässä mielessä pelastuksen.
Englanniksi: http://en.minghui.org/html/articles/2016/10/5/159421.html
* * *
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.