Kultivointia työympäristössä

Olen Dafa-kultivoija ja myös Suomen koordinaattori. Kultivointini aikana olen ymmärtänyt monia asioita kaatumalla ja nousemalla (uudelleen) ylös. Koordinaattorin tehtävässä kultivointi on todellinen karaisu- ja kypsymisprosessi. Heti alussa minun piti oppia tekemään asioita Dafan mukaan huomioiden muut ihmiset. Se aiheutti jonkin verran pelkoa siitä, osaanko toimia oikeiden periaatteiden mukaan, ja miten opastaa harjoittajia tekemään yhteistyötä ja sitoutumaan yhteisiin projekteihin.

Tehtävässäni olin toisinaan epävarma, kun harjoittajilla oli monia (erilaisia) mielipiteitä enkä aina löytänyt oikeita ratkaisuja. En osannut tukea harjoittajia kulkemaan omaa polkuaan ja löytämään omaa tehtäväänsä Dafa opetuslapsena. Minulle oli hidasta murtautua vanhojen tapojen ja tottumuksien läpi (muuttaa vanhoja käsityksiä). Vasta sitten sain rohkeutta toimia oikein ja tehdä paremmin, kun olin löytänyt itseni uudelleen ja enemmän sellaisena mitä oikeasti haluan olla.

Yhteistyössä suomalaisten harjoittajien kanssa laadimme erilaisia kirjeitä ja tiedotteita politiikoille, medialle ja muille tahoille. Koordinaattorina olin vastuussa kirjeiden ja tiedotteiden sisällöstä ja lähetin ne sitten toisille harjoittajille tarkistettavaksi. Alussa oli hyvin vaikeaa ottaa vastaan palautetta toisilta harjoittajilta ja erityisesti sitä, mitä he olivat muuttaneet tekstissäni. Joskus tuntui hyvin murskaavalta ja ylitsepääsemättömältä hyväksyä toisten korjauksia. Näissä tilanteissa häiriöt olivat valtavan suuria ja monesti tuntui, että niissä vanhat voimat yrittivät saada minua putoamaan ja luopumaan koko tehtävästä. Kun sitten ajattelin mukana olevien harjoittajien työpanosta ja heidän käyttämäänsä aikaa kyseiseen projektiin, niin ymmärsin, että en mitenkään voi lopettaa, vaan on jatkettava eteenpäin. Opiskelin Fa´ta enemmän ja sain sitä kautta ymmärryksen päästä yli kyseisistä kiintymyksistäni, joita kohtasin yhteistyössä tässä projektissa. Suurimmat kiintymykset liittyivät omaan isoon egoon ja kasvojen menettämisen pelkoon.

Ymmärsin, että projektissa mukana olevat harjoittajat myös kultivoivat, ja jos en halua kultivoida, niin minulla olisi lisää ongelmia edessäpäin. Toisinaan kaikki sujui oikein hyvin ja saimme kirjeet nopeasti eteenpäin. Yhteistyöhön liittyvät prosessit olivat hyödyllisiä, ja niiden aikana opin tekemään paremmin yhteistyötä, ja opin muun muassa kirjoittamiseen liittyviä taitoja.

Erään kerran, kun meillä oli Shen Yun esityksestä mainos erään Euroopan kaupungin Suomiseuran kuukausilehdessä, huomasimme viime hetkellä, että mainoksessa oli väärä päivämäärä esitykselle. Lehti oli juuri menossa painoon ja tiesimme, että on toimittava nopeasti päivämäärän korjaamiseksi.

Työskentelimme vain tämän päämäärän saavuttamiseksi. Olimme kaikki hyvin oikeamielisiä. Harjoittaja, joka tekee muutokset mainokseemme, on usein vaikeasti tavoitettava ja kiireinen. Tavoitimme hänet tällä kertaa heti ja hänellä oli mahdollisuus tehdä muutokset. Saimme muutettua mainoksemme päivämäärän oikeaksi. Tämä oli meille hyvä kokemus siitä kuinka asiat toimivat kun meillä on puhdas sydän, ilman mitään inhimillistä.

Työpaikan nuorten lempeä palaute ohjasi minua kultivoinnissani

Olen lapsesta asti tuntenut vetoa toimipaikkoihin, joissa on kehitysvammaisia ja autistisia lapsia tai nuoria. Muuttaessani Helsinkiin kymmenen vuotta sitten ja etsiessäni opetusalan töitä eräs tällainen työpaikka oli aivan kotini läheisyydessä. Mielessäni pyöri monia asioita kuten; olenko mukavuudenhaluinen jos työpaikka olisi näin lähellä kotiani. Olin myös vähän epävarma kun minulla ei ollut erityiskoulutusta näiden nuorten ja kehitysvammaisten kanssa työskentelyyn. Työhaastattelussa kerroin esimiehelleni harjoittavani Falun Dafa -harjoitusmenetelmää. Hän sanoi sen olevan hyvänä etuna tässä työssä, joten sain työpaikan erityisnuorten koulutuksessa.

Nämä nuoret, joiden parissa työskentelin, olivat häkellyttäviä, vaikka he eivät osanneet puhua, eikä heillä ollut kykyä tehdä päivittäisiä toimiaan ilman avustamista, he näkivät meidän sisimpäämme. He ymmärsivät meidän puheemme ja kaikki siinä olevat äänensävyt ja tunteemme. Lisäksi useat heistä olivat yhteydessä näkymättömään maailmaan. He olivat aitoja ihmisiä, vilpittömiä ja avoimia. Minua hieman jännitti ja pelotti kun he katsoivat lävitseni enkä voinut piilottaa mitään. Minun piti nopeasti oppia uusia käytännön asioita, kuinka puhua heille, miten ohjata heitä fyysisesti oikealla tavalla.

Työskennellessäni heidän kanssaan en voinut ajatella muita asioita, oli keskityttävä täydellisesti siihen mitä olin tekemässä. Jos en keskittynyt tekemiseeni, hekään eivät tehneet yhteistyötä kanssani vaan aivan muita asioita, ja yleensä tämä muu tekeminen oli jotakin negatiivista. En voinut selitellä mitään tai sanoa että palataan asiaan myöhemmin. Jos yritin selitellä, niin he näkivät minulla olevan xinxing-ongelman, yrittäessäni salata maineen menettämisen pelkoani. Vaikka heiltä puuttui sanallinen ilmaisu, he pystyivät käyttämään kehon kieltä; ilmeitä, eleitä, heiluttamaan päätään tai alkoivat käyttäytyä huonosti esimerkiksi heitellen esineitä tai eivät suostuneet yhteistyöhön kanssani. Jos minä en pysähtynyt ja katsonut itseeni missä tein väärin, tai olin epäjohdonmukainen, tilanne ei muuttunut. Olimme juuttuneena siihen tilanteeseen. Minun oli muututtava.

Toisinaan he saattoivat nauraa minulle sydämensä pohjasta, kun olin pyytänyt heitä tekemään jotakin. Aluksi olin hämilläni, enkä tiennyt mistä on kysymys. Mietin olenko harjoittajana tehnyt jotain väärin. Minun piti katsoa taaksepäin, miettiä, mitä olin sanonut ja millä tavalla.

Pysähdyttyäni huomasin, kuinka hermostunut olin ollut ja miten äänensävyni oli ollut vihainen. Ymmärsin, että minun on rauhoituttava ja saatava itseni tasapainoon ja äänensävyni on ilmennettävä harjoittajan laupeutta. Kun minä muutuin, he olivat valmiita toteuttamaan pyyntöni. Yhä useammin ajattelin, että olette hyvin arvokkaita, kun autatte minua näkemään kiintymykseni ja autatte minua pääsemään niistä eroon ja teette sen vielä niin lempeällä tavalla. En tiennyt työpaikkaan tullessani, minkälainen sisäinen työskentely minussa alkoi. Opin nopeammin muistamaan ja toteuttamaan käytännössä Falun Dafan periaatteita totuudenmukaisuutta, laupeutta ja kärsivällisyyttä. Olin kiitollinen työpaikastani.

Oppilaitoksemme yksikön johtaja sai myös tietää, että harjoitan Falun Dafaa ja hän totesi, että hyvä kun sinulla on muutakin kuin vain tämä työ. Sain hyvin järjestettyä vapaapäiviä konferenssimatkoja varten, koska he ymmärsivät ihmisoikeustyön tärkeyden. Sain antaa uusille työntekijöille esitteitä ja esitellä menetelmää hyvinvointipäivillä koko oppilaitoksen työntekijöille. Oman yksikköni työntekijöille sain näyttää Free China -dokumenttielokuvan.

Nämä nuoret opiskelijat palauttivat omalla toiminnallaan minussa olevan herkkyyden ja aloin havainnoida asioita ja ympäristöä uudella tavalla. Olin kadottanut tämän kyvyn materiaalisen elämän tukahduttamana.

Kohtalonsuhteet ja paluuni ahkerammaksi harjoittajaksi

Olemme olleet keväästä lähtien yhdessä Helsingin tunnetuimmista turistikohteista, Sibeliuksen puistossa, selventämässä tosiasioita kiinalaisille ja länsimaisille turisteille. Tiesimme, että ennätysmäärä kiinalaisia turisteja tulee pikavisiitille Suomeen ja monet heistä jatkavat eteenpäin muihin Euroopan maihin. Tänä vuonna on myös tunnetun suomalaisen säveltäjän Jean Sibeliuksen 150 -vuotisjuhlavuosi, jonka vuoksi tässä puistossa käy paljon turisteja. Olemme olleet myös aikaisempina kesinä tässä turistikohteessa. Viime vuonna kävin puistossa vain silloin, kun se oli soveliasta itselleni. Katsoessani taaksepäin huomasin kuinka olin tullut enemmän tavalliseksi ihmiseksi, ajatellen omaa mukavuuttani ja olin laiskistunut Dafa työssä. En mennyt Sibeliuksen puistoon tekemään harjoituksia koska ajattelin, että matkoihin menee paljon aikaa ja joskus ilma ei ollut niin hyvä. Minulla oli myös usein kaikenlaisia tekosyitä sille, etten menisi puistoon tekemään harjoituksia. Näitä tekosyitä olivat esimerkiksi kaupassa käyminen ja siivoaminen. Toisinaan en saanut toteutettua kumpaakaan tekosyytä. Olin katsonut pitkän aikaa ulospäin ja ajelehtinut virran mukana. Tänä keväänä minussa tapahtui herääminen ja olen päässyt siihen samaan tilaan mistä Mestari on usein viime aikoina maininnut, että kuka tahansa pystyy ”kultivoimaan sillä sydämellä, joka hänellä kerran oli” saavuttaa taatusti täydellistymisen.

Kiinalaiset harjoittajat olivat toivoneet, että länsimaiset harjoittajat tekisivät harjoituksia siinä turistipaikassa. Kiinalaiset turistit tulevat melko aikaisin aamulla, ja minulle on sopinut hyvin, että menen silloin Sibeliuksen puistoon tekemään harjoituksia. Toisinaan on ollut haasteellista, kun ilma ei aina ole ollut aurinkoinen vaan sateinen ja kolea. Sain oppia kiinalaisilta, että turistit silti tulevat oli ilma minkälainen hyvänsä. Sadekaan ei estä heitä tulemasta. Näin on todella tapahtunut.

Kun teen harjoituksia puistossa, usein viidennen harjoituksen aikana jalkoihini koskee todella paljon, kipu on välillä sietämätöntä, mutta en voi ottaa jalkoja vapaaksi kun tiedän mitä se on (karmaa). Kotona harjoittaessani en juurikaan tuntenut kipua ja oli helppo istua. Huomasin, että puistossa olen kurinalaisempi, kotona saatan liikuttaa kehoa hieman kun jalkoihin sattuu. Lisäksi puistossa mieleni on ollut paljon puhtaampi, kun tuuli on pyyhkinyt pois turhat ajatukset. Joitakin kertoja kolmannessa harjoituksessa olen tuntenut itseni todella kookkaaksi, pitkäksi ja voimakkaaksi. Toisinaan olen ollut yksin puistossa tekemässä harjoituksia ja saanut kokea erityisen tunnelman kun kiinalaisia turisteja on joka puolella ympärilläni. On saattanut olla aivan hiljaista, ikään kuin me olisimme siinä ympäristössä kohtalonsuhteen ohjaamina.

Kiinalaiset turistit ovat yllättyneitä nähdessään Falun Dafa banderollimme ja länsimaisia harjoittajia tekemässä harjoitusliikkeitä. Lisäksi on kiinankielisiä lehtiä ja muuta materiaalia Falun Gongista ja vainosta.

Joskus nuori kiinalainen henkilö estää vanhempaa henkilöä katsomasta meidän materiaaleja ja toisinaan tapahtuu päinvastoin. Silloin en voi mielessänikään tuomita heitä vaan toivoa heille uutta tilaisuutta kohdata tämän asian. Iäkkäämmät kiinalaiset turistit ovat kiinnostuneita tietämään mitä Kiinassa oikeasti tapahtuu. En ymmärrä kiinan kieltä enkä tiedä mitä he puhuvat toisilleen, mutta heillä on selvästi mielipiteitä asiasta. Nuoret, jotka eivät tiedä kiinan todellista historiaa, ovat ihmeissään, kun he lukevat banderollejamme Taivaallisen Rauhan aukion verilöylystä ja Falun Gongin vainosta.

Saimme tietää, että Sanghain Sanghai China International travel service co., LTD antaa turisteille lapun, jossa heitä kielletään ottamasta meidän materiaaleja ja kielletään kuuntelemasta mitä me haluamme sanoa. Tietenkin tämä häiritsee ja saa jotkut turistit pelokkaiksi. Kiinalaiset harjoittajat ovat keksineet ratkaisun. Heillä on mukana kannettava äänilaite, josta kiinalaiset turistit voivat kuunnella kiinankielistä äänitettä, mitä Kiinassa todella tapahtuu tällä hetkellä. Me suomalaiset emme ole aina olleet yksimielisiä äänilaitteen äänen voimakkuuden käytöstä siellä. En itsekään ymmärtänyt aikaisemmin äänen voimakkaampaa käyttöä, vasta kun nyt olen säännöllisesti käynyt puistossa ja nähnyt miten se toimii ja miten kiinalaiset turistit reagoivat siihen. Sibeliuksen puistossa he voivat huomaamattomasti kuunnella kauempana nauhoitetta siitä, mitä Kiinassa tapahtuu tällä hetkellä, jolloin opaskaan ei painosta heitä. Olen nähnyt tilanteita, joissa kaksi sanaa kiinalaiselta harjoittajalta kiinalaiselle turistille riittää ja hän muuttaa mielensä, haluaa erota puolueesta ja sen jälkeen hän muuttuu silmin nähden.

Joitakin lieviä häiriötapauksia oli alkukeväästä oppaiden ja harjoittajien välillä sekä joidenkin paikalla käyneiden suomalaisten kanssa. Olemme myös itse aiheuttaneet joitakin huonoja tilanteita silloin kun kiistelemme kiinalaisten turistien kanssa tai juoksemme heidän peräänsä. Olemme pyrkineet ratkaisemaan tilanteet turistien kanssa nopeasti selventämällä tosiasiat heille, jotka ovat halunneet soittaa poliisille ja ajaa meidät pois. Näissä tilanteissa halusin kertoa kiinalaisille harjoittajille oikeuksistamme demokraattisessa maassa, että meillä on todella sananvapaus ja me voimme vapaasti olla sovituissa paikoissa. Näiden häiriötapahtumien jälkeen näin joinakin päivinä kun siviiliasuisia poliiseja kävi ottamassa valokuvia meistä ja toiminnastamme. Erään kerran poliisi tuli virka-asussaan ja harjoittajat hieman hätääntyivät. Sanoin kiinalaisille, jatkamme toimintaamme, poliisi tulee luoksemme jos hänellä on jotakin asiaa meille. Poliisi meni ohitsemme eikä kysynyt mitään. Olen myös nähnyt miten herkästi oppaat välittömästi häiriintyvät jos me toimimme huonolla tavalla turisteja kohtaan.

Tällä hetkellä tilanne on hyvin harmoninen. Turistioppaat tervehtivät ja vilkuttavat meille, jotkut kertovat turistiryhmälleen miksi olemme siellä. Monet heistä ovat tutustuneet materiaaleihimme ja nähneet, että meistä ei ole mitään haittaa heille.

Olemme pyrkineet tekemään asiat paremmin ja paremmin ja saamaan annettua turisteille tietoa menetelmästä ja vainosta. Meillä on rajoitettu määrä eri maiden esitteitä, joten kiinalaisten ideasta halusimme tehdä banderollin, jossa on kymmenellä kielellä tiedote turisteille siitä; Miksi olemme puistossa? Mitä kiinassa tapahtuu tällä hetkellä?

Teimme yhteistyössä tekstin ja pyysimme kyseisten maiden harjoittajia kääntämään sen oman maansa kielelle. Saimme erään Euroopan maan harjoittajalta kielteisen vastauksen, että teksti ei ole hyvä, eikä hän halua kääntää sitä. Seuraavana päivänä saimme kaksi kieltävää vastausta lisää. Ajattelin, että siinä on jotakin väärin, kun harjoittajat eivät halua kääntää sitä oman maansa kielelle. Halusin katsoa sisäänpäin ja saada ymmärrystä mikä meidän puutteemme on. Sisäänpäin katsomisen jälkeen seuraavana aamuna ymmärsin, että tekstissä tuomme liikaa esille itseämme, emmekä vahvista Fa`ta. Suomalaiset harjoittajat kokoontuivat keskustelemaan asiasta. Olin lähettänyt harjoittajalle, joka oli vastuussa banderollin toteutuksesta, oman mielipiteeni tekstin sisällöstä. Hänen mielestään teksti oli ok ja hän oli saanut hyväksyvän vastauksen joiltakin ihmisiltä, jotka olivat lukeneet sen. Pidimme vielä sonant-kokouksen keskustellaksemme tekstin sisällöstä. Keskustelun tuloksena poistimme tekstistä joitakin itseämme esiin tuovia lauseita, mutta emme lisänneet siihen tietoa Falun Dafan menetelmästä, jota minä olisin halunnut. Toteutuksesta vastaava harjoittaja myönsi tämän puutteen, mutta ei ollut halukas tekemään tekstiin lisää muutoksia, joten se painatettiin niillä tiedoilla.

Toivon, että pystyn entistä paremmin toimimaan maamme koordinaattorina ja että voisimme yhdessä edistyä ja kultivoida nopeammin ja paremmin siinä määrin, että Jumalat katsoisivat meihin luottavaisin mielin ja saisimme Shen Yun esityksen Suomeen.

Kiitos kaikille
Kiitos Mestarille