77-vuotiaan Dafa-harjoittajan kultivointikokemus Pekingistä

Harjoitettuani Dafan kultivointia 21 vuotta, en huomannut pelkästään terveyteni paranevan, vaan olin tullut myös paljon paremmaksi henkilöksi noudattamalla periaatteita Totuudenmukaisuus, Laupeus ja Kärsivällisyys. Sanomalla, että olen syvästi kiitollinen Mestari Li'lle on laimea ilmaisu.

Erityisesti olen suunnattoman kiitollinen siitä, että Mestari pelasti minut kahdesti suuresta vaarasta. Mennään vuoteen 1996, kun minuun iskeytyi lentävä kuorma-autonrengas, en edes tuntenut mitään, ja tiesin, että Mestari kantoi tuskaani. Palataan vuoteen 2010, kun törmäsin pyörälläni moottoripyörään. Kasvoni vuotivat verta ja turposivat, mutta paranin täysin vain kymmenessä päivässä.

Olin saanut Dafasta niin paljon hyötyä, että en ollut lainkaan hämmästynyt, kun Kiinan kommunistinen puolue ( KKP ) aloitti hyökkäyksensä heinäkuussa 1999. Tiesin vain, että on tehtävä vielä paremmin vahvistaakseen harjoitusmenetelmän mahtavuutta. Olin kerran pidätettynä, kun tein Dafa-harjoituksiani julkisesti, mutta oikeamielisillä ajatuksilla pääsin pidätyskeskuksesta samana päivänä.

Minulla oli kuitenkin vaikeuksia puhua ihmisille suoraan vainon tosiasioista. Pelkäsin pidätystä, mutta kiitos Mestarin vahvistuksen, tein läpimurron vuonna 2007. Ensimmäistä kertaa koskaan, selvitin tosiasiat vieraalle ihmiselle ja sain hänet hylkäämään puolueen, poliisipartion valvovien silmien alla.

Siitä lähtien jatkoin ponnistelujani totuudenselventämiseksi kasvokkain. Ollessani kotikaupungissani vuosien 2007 ja 2011 välillä, kävin kaikissa naapurikylissä ja puhuin lukuisten ihmisten kanssa perusteettomasta vainosta. Pystyin auttamaan monet heistä hylkäämään KKP ja sen alajärjestöt.

Nyt asun samassa kaupungissa kuin serkkuni, joka myös harjoittaa Falun Gongia, ja he kannustavat toisiaan tehdäkseen paremmin meiltä vaadittuja kolmea asiaa. Vaikka olenkin jo 77-vuotias, en pelkää oppia uutta teknologiaa voidakseni tehdä enemmän ja laadukkaampaa totuudenselvennysmateriaalia. Minulla on vain yksi toive - pelastaa niin monta ihmistä kuin mahdollista.

Seuraavassa kokemuskertomukseni

Olin onnekas saadessani osallistua Mestarin 6. Fa-opetuksen seminaariin

Muistan selvästi, että se oli 4. tammikuuta 1993 jolloin osallistuin Mestarin 6. Fa-opetusseminaariin Pekingin ydinvoimalainstrumenttitehtaan auditoriossa.

Tuolloin poikani joutui sairaalaan peräsuolisyövän vuoksi, ja minulla itselläni oli kaikenlaisia terveysongelmia. Olin aina hakenut hoitoja, joten en heti kiinnostunut kollegani kertoessa, että Mestari hoitaa sairauksia seminaarin lopussa.

Oli toinen seminaaripäivä, kun menin sisään, mutta olin koukussa kuultuani vain yhden luennon. Tulin näkemään, että Falun Gong ei ollut mitään tavallista Qigongia, vaan Buddha-opin kultivointiharjoitus.

Palattuani kotiin sinä yönä, heitin pois kaikki muut Qigong-kirjat, ja minusta tuli Dafa-harjoittaja.

Vaikka minulla oli sydäntä kultivointiin, en ollut kovin ahkera ennen kuin vasta muutamaa vuotta myöhemmin, kun törmäsin vahingossa pelastajaani ja Mestariini.

En tuntenut lentävän kuorma-autonrenkaan iskun jälkeen mitään

Eräänä iltana elokuussa 1996 talutin pyörääni risteykseen, kun näin jotain mustaa lentävän ohitseni. Pysähdyin ja huomasin raskaan esineen iskeytyvän seinään tien vieressä, ja vierivän sitten pois.

Useita ihmisiä tuli luokseni, ja kysyivät vointiani. Olin hämmästynyt, koska en ollut tuntenut mitään. He eivät voineet uskoa sitä. "Mutta me näimme renkaan irtoavan kuorma-autosta ja osuvan sinuun. Myös pyöräsi on vaurioitunut. Kuinka et tuntenut mitään?"

Nuori mies kysyi: "Rouva, uskotko Buddhaan? Näyttää siltä, että sinulla on jonkun mahtavan suojelus!"

Myönsin, että Dafa-harjoittajana minulla oli Mestarini suoja.

Kun rekkakuski ilmestyi paikalle, katsojat kiirehtivät häntä: "Renkaasi osui naiseen. Vie hänet äkkiä sairaalaan!"

Hän oli peloissaan, mutta vakuutin hänelle: "Ei hätää. Harjoitan Falun Gongia ja minulla on Mestarin suoja, voit lähteä.”

Hän tarjosi minulle maksua, mutta kieltäydyin päättäväisesti. Lopulta hän ihmetteli uskomatonta onneaan: "Olen onnekas tavatessani niin hyvän ihmisen kuin sinä tänään!"

Sivulliset olivat kaikki samaa mieltä. "Totta, niin hyviä ihmisiä on vaikea löytää nykyään!"

Seuraavana päivänä tein aamuharjoituksia, kun tunsin jotain kieppuvan vatsani oikealla puolella. Tarkistin asian palatessani kotiin. Huomasin violetin kuhmun siinä kohtaa, johon rengas oli osunut minuun, mutta se ei ollut ollenkaan kipeä.

Tämän tapauksen jälkeen tiesin kaiken, mitä Mestari sanoi, olevan todella totta! Mestari on Valtias Buddha! Tunsin itseni onnekkaaksi, koska olin löytänyt Mestarin!

Sen jälkeen tulin paljon ahkerammaksi kultivoinnissani. Kävin ryhmäharjoituksissa joka aamu ja puristin jokaisesta hetkestä aikaa opiskella Fa'ta. Pian minusta tuntui kuin olisin muuttunut täysin eri henkilöksi.

Toivuin kymmenessä päivässä moottoripyöräkolarista

Lähestyessäni risteystä pyörälläni eräänä iltana syyskuussa 2010 törmäsin moottoripyörään, jota kuljetti nuori perhe.

Kosketin kasvojani ja tunsi verenvuotoa. Huusin välittömästi: "Mestari, pelasta minut! Falun Dafa on hyvä! Totuudenmukaisuus, Laupeus ja Kärsivällisyys on hyvä!"

Aviopari tarjoutuivat viemään minut sairaalaan, mutta kieltäydyin. Vakuutin heille olevani kunnossa Mestarini suojeluksessa.

Jostain syystä vaimo katseli minua silmät suurina. Hän ei voinut hillitä uteliaisuuttaan, ja kysyi: "Rouva, tämä on todella outoa. Näen mustelmien katoavan kasvoistanne. Violetti väri on poistunut, turvotus on laskenut, ja verenvuoto on tyrehtynyt. Mitä sinä huusit, kun törmäsimme sinuun?"

Vastasin: "Minulla on hengenpelastussalaisuus. Koska kohtalo on tuonut meidät yhteen, haluan kertoa teille mikä se on."

Koko perhe oli innokas tietämään. "Olkaa hyvä, ja kertokaa meille!"

Sanoin heille: "Aina kun olet vaarassa, muista sanoa "Falun Dafa on hyvä! Totuudenmukaisuus, Laupeus ja Kärsivällisyys on hyvä."

Aviopari ja heidän kuusivuotias lapsensa huusivat heti: "Falun Dafa on hyvä! Totuudenmukaisuus, Laupeus ja Kärsivällisyys on hyvä!"

Serkkuni, joka oli mukana pyöräretkellä, istahti kanssani alas, ja puhuimme perheelle häikäilemättömästä Falun Gongin vainosta ja neuvoimme heitä katkaisemaan siteet puolueeseen ja sen jäsenorganisaatioihin. Epäröimättä he hylkäsivät puolueen käyttäen heidän oikeita nimiään. He ottivat myös mielellään vastaan antamamme totuudenselvennysmateriaalin.

He kiittivät minua, mutta muistutin heille, että heidän pitäisi sen sijaan kiittää Mestaria.

Sydämeni oli täynnä iloa nähdessäni nuoren perheen pelastuvan.

Kun kaksi sukulaistani, jotka eivät ole harjoittajia, tulivat käymään luonani seuraavana aamuna, he eivät voineet uskoa, että olin hylännyt rekkakuskin tarjouksen mennä sairaalaan. "No, jos se olisi ollut joku muu, hän olisi kirjautunut sairaalaan ja käyttänyt tuhansia yuaneja varmistaakseen, että kaikki oli kunnossa."

Sanoin heille, että harjoittajana en vain voinut tehdä sitä. Vakuutin heille olevani kunnossa muutamassa päivässä.

Serkkuni oli luonani vuorokauden ympäri, opiskelimme Fa'ta, teimme harjoituksia, ja lähettmme oikeamielisiä ajatuksia. Minulle hän oli taivaan lahja Mestarilta. Pyysimme Mestaria auttamaan minua parantumaan niin, että kasvoihini ei jäisi arpia. Loppujen lopuksi, en halunnut aiheuttaa vahinkoa kuvalle Dafa opetuslapsesta.

Vajaassa viikossa turvotus oli laskenut, ja kasvoni parantuneet ilman arpia.

Sukulaiseni (ei-harjoittajia) olivat ymmällään nopeasta paranemisestani ja ymmärsivät vihdoin, miksi olin niin päättäväinen kultivoinnissani. Aiemmin, vaikka kuinka yritin, he kieltäytyivät luopumasta puolueesta. Nyt he olivat täysin vakuuttuneet Dafan voimasta, ja he eivät ainoastaan lupuneet puolueesta, he myös lakkasivat viittaamasta Mestariin epäkunnioittavasti.

Tuntui kuin olisin hyötynyt neljällä tavalla tämän tapauksen kautta. Olin kieltänyt vanhojen voimien järjestelyt tappaa minut ja estää minua vahvistamasta Fa'ta, ja olin parantanut xinxingiäni ja pelastanut enemmän ihmisiä.

Minut pidätettiin, mutta vapautettiin samana päivänä

Nähdessäni TV:n kuvamateriaalia Tiananmenin aukion itsemurhapoltosta 23. tammikuuta 2001 tiesin heti sen olevan farssi. Siinä oli aivan liian monta epäilyttävää elementtiä.

Ajattelin mielessäni näyttää ihmisille, miten hyvä Dafa on.

Aloin tehdä mieheni kanssa harjoituksia pihalla aivan kerrostalomme läheisyydessä. Neljä muuta harjoittajaa naapurista liittyi pian mukaan.

Teimme aamuharjoituksia tällä tavalla noin puoli vuotta, kunnes vartija varoitti meitä 28. kesäkuuta: "Älkää tehkö sitä enää täällä. Kuulin poliisin siepanneen harjoittajia tänään."

Laukaisin takaisin: "Siinä ei ole mitään väärää, että teemme harjoituksia täällä joka aamu." Hän myönsi: "No, en tarkoita hankaluuksia sinulle, mutta nyt poliisi on huomioinut sen enkä halua menettää työtäni vuoksesi."

Muistin yhtäkkiä, mitä Mestari opetti meille Zhuan Falunissa:

"Jos olet aina myötätuntoinen ja ystävällinen muille, jos aina ajattelet muita ihmisiä, kun teet asioita, ja kun sinulla on ongelmia muiden ihmisten kanssa, ajattele ensin, voisiko se aiheuttaa heille haittaa, silloin sinulla ei ole mitään ongelmaa. Joten, kun kultivoit sinun tulisi noudattaa korkeita ja jopa korkeampia standardeja."

Ehdotin naapuruston harjoittajille, että he menisivät kotiin ja harjoittaisivat itsekseen, mutta mieheni ja minä päätimme siirtyä taloyhtiömme ulkopuolelle. Yksi harjoittajia pyysi saada liittyä mukaan, ja niin me kolme aloimme tehdä harjoituksia uudessa paikassa.

Musiikkisoitin pysähtyi yhtäkkiä, kun olimme melkein neljännen harjoituksen lopussa. Avasin silmäni ja näin poliisin edessämme. Kuullessaan, että harjoitimme Falun Gongia, poliisi määräsi meidät luovuttamaan kaikki Dafa-kirjamme.

Ei ollut mitenkään oikein, jos olisin antanut hänen koskea Mestarin kuvaan kodissani, joten sanoin hänelle matkalla kerrostaloomme: "Et voi mennä asuntooni. Sinun täytyy odottaa täällä, muuten en aio antaa sinulle kirjojani."

Hän suostui odottamaan ulkopuolella ja antoi minun hakea kirjani.

Meidät kolme vietiin poliisiasemalle ennen siirtoa vankileirille. Käytyään läpi paperityöt, meidät vietiin sairaalaan lääkärintarkastukseen.

Ensin ajattelin itsekseni, että hrjoittajina meillä ei ollut sairauksia lainkaan. Eikä ollut yllättävää,että kaikki arvot olivat normaalit.

Sitten tajusin, emme saa antaa poliisin pidättää meitä, joten ajattelin mielessäni, että sydänkäyrä (EKG) on poikkeava. Meillä kaikilla kolmella olikin todella poikkeava EKG.

Vankileiri kieltäytyi hyväksymästä meitä perustuen tuloksiin. Tiesimme, että Mestari suojeli meitä. Sinä päivänä oli hyvin kuuma (+38 astetta) ja poliisien virkapuvut olivat hiestä märkänä. Silti me kolme muuta emme hikoilleet ollenkaan.

Palasimme kotiin noin kymmenen aikaan illalla.

Koska poliisi ei antanut minulle takaisin Dafa-kirjojani ja musiikkisoitinta, päätin mennä poliisiasemalle muutamaa päivää myöhemmin, ja pyytää niiden palauttamista.

Perheeni oli huolissaan turvallisuudestani, mutta minulla oli mielessäni Mestarin runo:
Dafa on mukanasi kaikkialla,
Zhen Shan Ren on juurtunut mieleen;
Mahtava arhat kävelee maan päällä
Jumalat ja demonit tuntevat kunnioittavaa pelkoa (Hong Yin)

Sinä päivänä satoi kaatamalla, ja virkamiehet olivat yllättyneitä nähdessään minut. Kun he kuulivat, miksi olin siellä, he sanoivat, että kirjat olivat poliisilla joka pidätti minut.

Poliisi tuli asemalle vasta kuudelta illalla, mutta hän lähti nopeasti, ilman että keskusteli asiastani. Hän palasi uudestaan noin tuntia myöhemmin ja oli ihmeissään nähdessään, että olin vielä odottamassa häntä.

Tein selväksi hänelle, että en lähde ennen kuin saan kirjani takaisin. Hän huokaisi: "Uskomatonta, että uskallat tulla tänne vaatimaan kirjojasi takaisin! Olet onnekas! En ole toimittanut niitä vielä esimiehelleni."

Hän antoi takaisin Dafa-kirjani ja musiikkisoittimen ja muistutti minua, että harjoittaisin vain kotona.

Katsoin poliisia, kiitos kaikesta viisaudesta ja rohkeudesta, jonka Mestari antoi minulle. Olen todella kokenut, mitä Mestari sanoo "Mestari-Operuslapsi lupauksessa:

"Kun opetuslapsilla on runsaasti oikeamielisiä ajatuksia Mestarilla on voima kääntää vuorovesi takaisin" ( Hong Yin II )

Opiskelija hylkäsi puolueen poliisipartioiden läheisyydessä

Pekingissä oli niin paljon siviilipukuisia poliiseja, että pelkäsin aina puhua ihmisille suoraan vainosta. Sain murrettua pelkoni vasta tammikuussa 2007.

Eräänä päivänä menin bussilla Zhongshanin puistoon jakamaan vainosta kertovaa materiaalia ja lähettämään oikeamielisiä ajatuksia, kun tunsin yhtäkkiä oloni huonoksi ja poistuin bussista ennen määränpäätä.

Istuin penkille lähettääkseni oikeamielisiä ajatuksia ja pian oloni parani. Samalla penkillä istuva nuori nainen oli hyvin uteliaaksi ja kysyi: "Aluksi et näyttänyt olevan kunnossa, mutta nyt olet, näin lyhyessä ajassa, näytätte voivan hyvin. Miten se on mahdollista?"

Sanoin hänelle, että se oli ihme, mutta ennen kuin pystyin selittämään miten se tapahtui, poliisiauto oli aivan edessämme. Useita virka- ja siviilipukuisia poliiseja hyppäsi ulos autosta ja alkoi partioida alueella.

En luovuttanut, ja puhuin naisen kanssa ikään kuin virkamehiä ei olisikaan.

Selitin hänelle, miksi hallitus käynnisti Falun Gongin vainon ja miten puolueen hylkääminen toisi ihmisille hyvää onnea. Hän oli hyvin kiinnostunut, mutta oli huolissaan partioivista poliiseista.

Vakuutin hänelle: "Ei hätää, vain hyvät ihmiset voivat kuulla meitä, ja pahat ihmiset eivät kuulisi sanaakaan."

Opiskeli kertoi olevansa toista vuotta lukiossa, ja oli liittynyt puolueeseen jokin aika sitten, mutta oli iloinen voidessaan hylätä puolueen keskustelumme jälkeen. Hän myös otti amuletin, jossa oli viesti totuudenselvennyksestä. Hän kiitti minua ennen kuin tiemme erosivat.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun puhuin vieraan henkilön kanssa, ja sain hänet ymmärtämään totuuden, ja se oli tapahtunut poliisin edessä! Tiesin, että Mestari oli tehnyt kaikki valmistelut minua varten ja oli tuonut jonkun, jolla oli ennalta määrätty kohtalonsuhde. Tämä kokemus vaikutti suuresti ja olin tyytyväinen päästessäni pelostani kasvokkain tapahtuvasta totuudenselventämisestä.

Tosiasioiden selventäminen kotikaupungissani

Vuoden 2007 jälkipuoliskolla paikallinen poliisi ja katukomitean ihmiset häiritsivät meitä kotona osana valmistautumista seuraavan vuoden kesäolympialaisiin. Tyttäreni lähetettiin työleirille, ja mieheni menehtyi.

Poikani, joka oli ainoa, joka ei harjoittanut perheessäni, pyysi minua muuttamaan pois kotoaan, koska hän ei halunnut olla osallisena, ja koska olin harjoittaja.

Päätin lähteä Pekingiin ja palata kotikaupunkiini maaseudulla.

Asuttuani Pekingissä yli 40 vuotta, olin tottunut nykyaikaisiin mukavuuksiin ja ilmastoituun huoneeseen. Talossa, jossa kolmas siskoni asui, ei ollut LVI-järjestelmää. Jouduin kestämään hyttysen puremia kuumina kesäpäivinä ja palelin talvella.

Nousin joka aamu klo 3.50 harjoittamaan ja lukemaan Dafa-kirjoja. Vähitellen en enää tuntenut itseäni yksinäiseksi ja sopeuduin pian uuteen ympäristöön.

Pidin mielessäni kultivoida hyvin ja pelastaa enemmän tuntevia olentoja.

Niistä noin kymmenestä harjoittajasta yli 40 kylän alueella, vain kolme osallistui aktiivisesti selventämään totuutta. Ne, joilla ei ollut paikkaa valmistaa totuudenselvennysmateriaalia, piti matkustaa lähimpään maakuntaan kerran kuukaudessa hakeakseen materiaalit.

Kylät ovat hajallaan, ja se vaati paljon aikaa ja materiaalia kattamaan ne kaikki. Itse kävin noutamassa materiaalit kahdesti kuukaudessa.

Sillä välin ehdotin paikalliselle koordinaattorille kaikkien yhteistä Fa-opiskelua. Olen myös kutsunut kauempana asuvia harjoittajia yhteiseen kokemustenjakamiseen tehdessään kolmea asiaa.

Yksi toisensa jälkeen paikalliset harjoittajat pääsivät pelostaan ja alkoivat pelastaa tuntevia olentoja. Neljä heistä jopa asensi satelliittiantennin vastaanottaakseen New Tang Dynasty TV:n ohjelmia. NTDTV on riippumaton TV- ja radioasema, joka lähettää sensuroimatonta uutisaineistoa ja ohjelmaa, joka kattaa myös Falun Gongin.

Neljän vuoden aikana, jotka olen asunut kotikaupungissani, kävin lähes kaikissa kylissä. Kokemukseni on, että niin kauan kuin minulla oli vahvoja oikeamielisiä ajatuksia, jokainen, joiden kanssa puhuin, oli iloinen saadessaan minulta materiaalia.

Ne, joita autoin hylkäämään puolueen ja sen alajärjestöt, olivat kaiken ikäisiä. Heitä oli kaikilta elämänaloilta, mukaan lukien valtion virkamiehiä, poliiseja, opettajia, opiskelijoita ja niin edelleen.

Nyt asun samassa kaupungissa kuin serkkuni, ja kannustamme toisiamme tekemään hyvin kolmea asiaa.

Koska siellä ei vielä ole materiaalin tuotantopaikkaa, olen yrittänyt selvittää, miten tehdä sitä itse. Pelastaakseni tuntevia olentoja, tulee oppia tekemään paremmin totuudenselvennysmateriaali.

Tässä vaiheessa tiedän jo miten lähettää ja ladata tietoja Internetistä. Vaikka siinä vielä on paljon opittavaa, olen varma, että voin tehdä sen.

Rohkaisen aina nuorempia harjoittajia: ”Jos minä voin oppia kuinka se tehdään, tekin voitte.”