Kultivointikokemus “Zhen Shan Ren” -taidenäyttelystä

Olen kotoisin Latviasta. Meillä oli Zhen Shan Ren -taidenäyttely huhtikuussa Riikassa. Näyttelyn valmistelut kestivät muutaman kuukauden, mutta en osallistunut sen järjestelyihin alussa. Juuri ennen näyttelyä tunsin voimakkaan halun auttaa.

Koska en asu Riikassa, ajattelin että ainoa tapa, jolla voin auttaa, on tiedottaa kotikaupunkini ihmisiä näyttelystä. Minulla oli tällainen ajatus mielessäni ja menin Riikaan osallistuakseni ryhmäopiskeluun, ja sanoin koordinaattorille haluavani auttaa jollakin tavalla. Fa-opiskelun jälkeen koordinaattori antoi listan tehtävistä, jotka pitäisi tehdä ennen näyttelyä.

Puheluiden soittaminen yrityksiin oli yksi tehtävistä. Koordinaattorin mielestä tämä oli tehtävä, jonka saatoin tehdä, sillä puheluita voi soittaa mistä tahansa päin Latviaa. Mutta se ei ollut sitä, mitä odotin, joten kieltäydyin ensin. Toinen harjoittaja otti tämän tehtävän. Ajateltuani asiaa uudelleen havaitsin, että xinxingissäni oli jotakin vialla. Kysyin itseltäni miksi en halunnut tehdä yhteistyötä. Olen aina pitänyt yhteistyötä harjoittajien välillä hyvin tärkeänä.

Mestarimme painottaa sitä luennossa ”Dafa-opetuslasten on opiskeltava Fa’ta”: ”Kuten ymmärrätte, mitä tulee moniin projekteihin, joita Dafa-opetuslapset ovat panneet alulle vastustaakseen vainoa, selventääkseen totuutta ja pelastaakseen tuntevia olentoja, se, mikä on tärkeintä, on että Dafa-opetuslapset työskentelevät hyvin yhdessä, ja että ainoastaan kun ihmiset työskentelevät hyvin yhdessä, tulevat asiat sujumaan hyvin.”

Olin jo luonut päässäni idean siitä mitä voisin tehdä, ja se esti minua hyväksymästä joitakin muita ehdotuksia. Lisäksi en ollut koskaan tehnyt sellaista työtä aikaisemmin – puhelinsoittojen tekeminen oli minulle jotakin uutta ja tuntematonta. Kuitenkin tämä on täsmälleen se, mikä tekee siitä erinomaisen mahdollisuuden kohota. Menin tehtävän ottaneen harjoittajan luokse ja tarjosin apuani.

Ensimmäinen askel oli löytää Internetistä Riikan alueen suurimpien yritysten yhteystiedot.

Seuraava askel oli soittaa puheluita. Sovimme, että minä soittaisin listan alussa oleville yrityksille ja toinen harjoittaja aloittaisi listan lopusta.

Lähetettyämme oikeamielisiä ajatuksia aloimme soittaa puheluita. Soitin ensimmäisen puhelun ja kerroin kansainvälisestä taidenäyttelystä, joka on tulossa Riikaan, ja pyysin voinko lähettää heille asiasta tietoa, koska yrityksen työntekijät saattaisivat olla kiinnostuneita näyttelyn näkemisestä. Jo ennen kuin olin saanut sanottua sen mitä halusin, olin saanut myönteisen ja positiivisen vastauksen.

Olin yllättynyt kuinka helposti se kävi. Olin iloisella mielellä ja soitin seuraavan puhelun. Se ei sujunut enää niin helposti. Minulle sanottiin, että yleensä he laskuttavat tällaisen sähköpostin lähettämisestä työntekijöille levitettäväksi. Oli kuitenkin ok, että lähettäisin sen heille ja he harkitsisivat lähettäisivätkö he sen eteenpäin kaikille työntekijöilleen.

Soitin kolmannen puhelun, ja minut torjuttiin. Se sai minut ymmärtämään, että minun pitää lähettää oikeamielisiä ajatuksia ennen puhelua tuhotakseni kaikki tekijät, jotka estivät ihmisiä saamasta tietää näyttelystä. Oma itseni on oltava puhdas kaikista pahoista asioista, jotta sydämeni olisi rauhallinen ennen jokaista soittamaani puhelua.

Soittaessani puheluita minulla oli mahdollisuus huomata monia inhimillisiä tunteita ja halujani – iloa kun asiat sujuivat hyvin, halun vakuuttaa, vastahakoisuutta saada torjunta, tuloksen tavoittelu, halun saada arvostusta, halun kilpailla, itseluottamuksen puute, itsekkyys ja pelko siitä mitä toiset ajattelevat minusta.

Iltapäivällä toinen harjoittaja soitti minulle. Hän kysyi minulta, miten minulla sujui puhelinsoittojen kanssa, ja mihin yrityksiin olin soittanut. Hänen oli tärkeää tietää, sillä muuten voisi käydä niin, että alkaisimme soittaa niihin yrityksiin joihin oli jo soitettu. Kävi ilmi, että hän oli soittanut paljon useampiin yrityksiin kuin minä. Olin yllättynyt, koska luulin työskenteleväni tarpeeksi nopeasti. Nyt halu kilpailla ja voittaa tulivat esiin. Kiirehdin soittamaan puheluita ja käytin vain vähän aikaa oikeamielisten ajatusten lähettämiseen ja itseni puhdistamiseen. Koska olin kiireinen eikä sydämeni ollut rauhallinen, sain pian kieltävän vastauksen. Ymmärsin, että minun pitäisi lopettaa puheluiden soittaminen siltä päivältä, koska en voinut rauhoittaa mieltäni ja sydäntäni.

Tärkein johtopäätös tästä kokemuksesta oli, että jokaisen puhelun jälkeen saatoin havaita joitakin kiintymyksiä. Ja sitten, ennen jokaista seuraavaa puhelua, löytämäni kiintymykset voitiin poistaa puhdistaessani itseäni lähettämällä oikeamielisiä ajatuksia. Sillä tavalla kohoamisen prosessi oli nopea.

Ennen kuin aloin soittaa puheluita, minulla ei ollut itseluottamusta, ja huolehdin siitä, mitä ihmiset ajattelisivat minusta. Nyt ajattelen jo eri tavalla. Jos puhelinsoittojani tarvitaan jatkossa avuksi Dafa-projekteihin, teen sen varmasti. Jos osallistumme projektiin, meidän täytyy pystyä tekemään yhteistyötä ja olla koordinoitavana. Jos koordinoimme hyvin, Dafan voima tulee olemaan suuri ja minkä tahansa tekemämme Dafa-projektin tulos tulee varmasti olemaan hyvä.

Pidemmän aikaa, noin puolen vuoden ajan, olin tehnyt tunnin kestävää meditaatiota hyvin harvoin. En pystynyt sitä tekemään. Näyttelyn ansiosta kaikki muuttui. Kun tulin kotiin oltuani Riikassa kaksi päivää auttamassa näyttelyn kanssa aloin tehdä tunnin mittaista meditaatiota säännöllisesti. Merkittävä kohoaminen tapahtui, ja se kaikki tapahtui ”Zhen Shan Renin taiteen” taidenäyttelyn ansiosta.