Useita vuosia sitten, kun olin vasta valmistunut lääkäriksi, tarjosin palvelujani suurelle sairaalalle. Aluksi kiertelin ympäriinsä eri osastoilla. Eräänä päivänä kun olin yksikössä jossa suoritettiin urologisia leikkauksia, työnjohtaja kysyi minulta uskaltaisinko huolehtia yhdestä ruumiista teloituspaikalla. Vastasin myöntävästi ja hän lähetti minut sinne muutaman muun kanssa. Hän pyysi, että en kertoisi siitä mitään kenellekään.
Sinä aamuna oli märkää ja sumuista ja ajoimme useita tunteja ennen kuin pysähdyimme avoimen teltan luo teloituspaikalla. Maassa oli viivoja ja numeroita. Merkittyjä paikkoja oli noin kymmenen. Poliisi oli jo paikalla.
Pysäköimme automme pienen matkan päähän teloituspaikasta. Jonkin ajan kuluttua saapui useita ambulansseja viereemme, seisoimme rivissä ja odotimme. Kuljettaja oli ollut mukana aikaisemmin ja hän osoitti autoja sanoen: ”Tämä kuuluu sairaalaan no 310 Pekingissä, rekisteritunnukset oli peitetty, ja ne muut ovat...”
Auringonsäteet tulivat esiin ja kaikki oli valtavan hiljaista. Vangit, joiden kädet ja jalat olivat sidottu, kannettiin merkityille paikoille. Komennuskunta teloitti vangit ampumalla takaraivoon. Muutamat työntekijät vahvistivat kuoleman ja ottivat heistä kuvan; ne jotka eivät kuolleet heti, ammuttiin uudelleen.
Kun vankien kuolema oli vahvistettu, juoksimme esiin. Näin verilammikon ja aivoja maassa. Veri ei hyytynyt. Joku oli kertonut minulle, että vankeihin ruiskutettiin maksaentsyymiä ennen teloitusta jotta veri ei hyytyisi sisäelimiin. Jouduin nostamaan oikeaa jalkaa. Poistin köyden jalasta joka oli virtsasta märkä, vanki oli virtsannut päälleen. Laskimme ”yksi, kaksi, kolme!” kun heitimme ruumiin leikkauspöydälle erikoisvalmisteisessa autossamme. Kaksi leikkausasuissa olevaa istui omilla puolillaan poistaakseen munuaiset. Toinen heistä leikkasi vaatteet pois ruumiilta ja toinen merkkasi alueen ruumiin palleaan. En nähnyt muuta. Munuaisten poisto kesti vain pari minuuttia. Kun munuaiset oli poistettu, ne laitettiin erityiseen nesteeseen ja pakastettiin. Useimmat ruumiit joilta oli poistettu sisäelimiä, laitettiin roskasäkkiin ja poltettavaksi. Vankien omaiset näkivät vain tuhkan. Pari ruumista vietiin pois ja sanottiin, että ne tuotaisiin takaisin kun iho oli poistettu. Ihoa käytettäisiin palovammapotilaiden ihosiirrännäisiin. Sairaala maksoi tuomioistuimelle 3000 – 4000 yuania jokaisesta ruumiista.
Kun palasimme takaisin, kaksi potilasta odotti leikkauspöydällä saadakseen munuaisen. He olivat maksaneet munuaisesta noin 1000 000 yuania.
Kuluneiden vuosien aikana en ollut ymmärtänyt, että olisin osallistunut mihinkään rikolliseen. Kun luin Internetistä clearwisdom/minghuin web-sivuilta hirvittävistä rikoksista Sujiatunin keskitysleirillä, tunsin itseni syylliseksi koska olin itse osallistunut johonkin niin hirvittävään ja kuitenkin olin tunteeton kaiken tapahtuneen edessä.
Haluaisin tässä julkisesti pyytää anteeksi vangeilta ja varoittaa maailman ihmisiä: ihmisten ajatukset ovat vääristyneet Kiinan kommunistipuolueen johtamisen aikana. Toivon, että ihmiset Kiinan ulkopuolella heräisivät välittömästi ymmärtämään, että näitä rikoksia tapahtuu keskellä kirkasta päivää Kiinassa ja että he todella näkisivät KKP:n pahan luonteen.
Englanniksi: http://clearwisdom.net/emh/articles/2006/3/19/70957.html
Kiinaksi: http://www.minghui.org/mh/articles/2006/3/16/122992.html
* * *
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.
lisää ...