Saksalainen sanomalehti: Hiljainen protesti kidutusta ja vainoa vastaan

”Totuudenmukaisuus, laupeus ja kärsivällisyys ovat korvaamattomia arvoja” –teksti luki saksalaisen Utz-Reiner Römerin paidassa, jota hän piti päällään Kiinan matkallaan

CHAM – ”Totuudenmukaisuus – Laupeus – Kärsivällisyys” –arvot lukivat Falkensteinerilaisen Utz-Reiner Römerin t-paidassa, hänen matkustellessaan Kiinassa kolmen viikon ajan. Eurooppalaiselle kyseisessä t-paidassa ei ole mitään erikoista, mutta Kiinassa sanoilla on poliittinen viesti. Totuudenmukaisuus, laupeus, kärsivällisyys –periaatteita pidetään Kiinassa Falun Gongin arvoina. Menetelmän harjoittajia on vainottu, pidätetty ja kidutettu Kiinassa jo vuosien ajan, ja yli kolme tuhatta heistä on murhattu, sanoo Römer ihmisoikeuspäivän lehdistötilaisuudessa.

Min Teng-Schwägerl kuvaa Falun Gongia Buddhismiin perustuvana meditaatio-harjoituksena, jonka harjoittajat keskittyvät kehon ja mielen kehittämiseen. ”Ihmisten tulisi käyttäytyä kohteliaasti ja noudattaa korkeaa moraalia”, sanoi Chamista kotoisin oleva Falun Gongin harjoittaja. Falun Gong -menetelmä tuotiin julkisuuteen 1992.

Kuusi vuotta sitten Kiinan kommunistipuolue (KKP) luokitteli Falun Gongin kultiksi, ja alkoi vainota sen harjoittajia. ”Tärvelkää liikkeen maine, ja tuhotkaa harjoittajat taloudellisesti ja fyysisesti.( Jiang Zeminin määräys Falun Gongin hävittämiseksi), sanoi Römer. Siitä eteenpäin KKP ei välittänyt Falun Gongin harjoittajien ihmisoikeuksista tässä 1,3 biljoonan ihmisen maassa. ”Falun Gong on KKP:lle kuin pyhä vesi paholaiselle”, vertaa Römer.

Siviilipoliisit runtelevat Falun Gongin harjoittajaa Taivaallisen rauhan aukiolla

Römer halusi tiedottaa Falun Gongista Kiinan matkallaan. Hallituksen kontrolloimassa mediassa Falun Gong on leimattu vaaralliseksi kultiksi, joka yllyttää seuraajiaan polttoitsemurhiin. Römer otti mukaansa ”Falun Gongin tositarina” –CD:itä ja antoi muille turisteille informaatiota Falun Gongista ja Kiinan tilanteesta. T-paitaan ystävällisesti reagoineille kiinalaisille Römer antoi tietoa ”Sound of Hope” –lyhytaaltoradiosta, jonka lähetyksiä voi vastaanottaa Kiinassakin.

Matkan aikana Römer yritti tutustua kiinalaisin mahdollisimman paljon. Hän väitteli Saksan tiedekunnan opiskelijoiden kanssa Shanghain yliopistolla ja kertoi matkaoppaalle totuuden "polttomurhasta” ja ihmisoikeuksien ala-arvoisesta tilasta maassa. Matkaopas oli varoittanut häntä matkan alussa, että hän voisi joutua ongelmiin Falun Gong –logolla varustetun t-paidan takia. ”Joku kysyi minulta keskustelun lopussa, ”onko[ihmisoikeus] tilanne todella näin huono?””, Röner muistelee.

Yleisesti ottaen ihmisten reaktiot t-paitaan olivat erittäin positiiviset. ”Monet kiinalaiset hymyilivät minulle, vilkuttivat, tai halusivat ottaa valokuvan kanssani”, Römer sanoo. Hän ei joutunut ongelmiin paidan takia. Römer myöntää kuitenkin olleensa hieman varovaisempi turvallisuudestaan Taivaallisen rauhan aukiolla, missä hän vaihtoi toisen paidan päälle, ottaen huomioon, että KKP hyökkäsi Tankein rauhanomaista mielenosoitusta pitävien opiskelijoiden päälle 1989.

Römer oli kuitenkin enemmän huolissaan matkojensa ”yhdistämisestä humanitaariseen avustukseen”. Siksi hän käytti aikansa jakamalla vaatteita Marocossa, viemällä matkalaukullisen lääkkeitä Afganistaniin , ja toimittamalla niitä myös Tiibetiin. Seuraavana vuonna hän suunnittelee matkustavansa Kuubaan. ”Asukaslukuun nähden missään muualla maassa ei pidätetä toimittajia niin paljon kuin Kuubassa.” , selventää Römer. Ollessaan kyseisilä matkoilla Utz-Reiner Römer ei piittaa omasta turvallisuudestaan. ”Ne jotka aina pelkäävät oman turvallisuutensa puolesta, eivät motivoidu mistään”, on hänen mottonsa. Eikö vaaran uhmaaminen ihmisoikeuksien tukemiseksi olekin sen arvoista? Ihmisoikeudet täytyy tunnustaa maailmanlaajuisesti. ”Ilman huomiota ihmisoikeuksiin, tällä maailmalla ei ole tulevaisuutta.”

Kansainvälinen ihmisoikeuspäivä pidetään aina 10. joulukuuta. Ihmisoikeuspäivän vietto sai alkunsa 10. joulukuuta 1948 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen toimesta. Ihmisoikeusjärjestöt kuten Amnesty ja ISHR, kiinnittävät maailman ihmisoikeustilanteeseen erityisen kriittisesti huomiota tuona päivänä, ja keskittyvät noihin maihin, joita pidetään maailman pahimpina ihmisoikeusrikkojina.