Miksi Falun Gongia vainotaan Kiinassa?

Vainon syyt aukeavat ymmärtämällä Kiinan kommunistisen puolueen historiaa. Puolue on pysynyt vallassa väkivaltakoneistonsa turvin. Valtakautensa aikana se on tukahduttanut monia itsenäisesti ajattelevia ihmisiä, jotka eivät ole uskoneet Puolueen viralliseen ideologiaan: ”taisteluun”, ateismiin, marxismi-leninismiin ja maolaisuuteen sekä dialektiseen materialismiin. Falun Gong ei ole poliittinen tai vallankumouksellinen liike, mutta se on ikivanhaa kulttuuriperintöä ”vanhasta” Kiinasta, jossa sen kaltaiset kultivointimenetelmät kuuluivat henkisen sivistyksen ytimeen.

Vaikka Puolue on käytännössä hylännyt kommunismin ja omaksunut kapitalistisia vaikutteita, se hallitsee maata yhä rautanyrkillä ja edellyttää kansalaisiltaan ehdotonta kuuliaisuutta. Vuodesta 1949 lähtien KKP on aiheuttanut lähes 80 miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Esimerkiksi ”suuren kulttuurivallankumouksen” aikana (1966―1976) kommunistit pyrkivät hävittämään kokonaan perinteisen kulttuurin, joka oli heidän mielestään ”taantumuksellista” ja ”taikauskoista”. Puolue tunnusti myöhemmin tämän aikakauden mielettömyyden, mutta vieritti vastuun muutaman syntipukin niskoille. Falun Gongin vaino on kuitenkin osoittanut, ettei KKP:n perimmäinen luonne ole muuttunut. Se on Puolueen julmin, laajin ja järjestelmällisin kampanja yhtä ihmisryhmää vastaan. Vaino täyttää kansanmurhan määritelmän. Monien asiantuntijoiden mukaan Kiinan kommunistinen hallinto on tällä vainokampanjallaan lyömässä arkkuunsa viimeistä naulaa.

Falun Gong valittiin Aasian terveysmessuilla vuonna 1993 parhaaksi qigong-menetelmäksi ja sai runsaasti tunnustusta myös valtiolta. Sen suosio kasvoi räjähdysmäisesti. Vuonna 1996 opettaja Li Hongzhi halusi erottaa Falun Dafa -tutkimusseuran Kiinan valtion ”qigong-tieteellisen tutkimuslaitoksen” alaisuudesta, koska laitos halusi hänen mukaansa tehdä menetelmästä kaupallista. Falun Gong menetti näin ollen valtiollisen suojansa. Kiinan hallitus teetti vuonna 1998 tutkimuksen, jonka mukaan Falun Gongin harjoittajia oli maassa 70―100 miljoonaa. Puolueen jäsenten lukumäärä oli noin 60 miljoonaa, ja heistäkin arviolta kolmasosa oli Falun Gongin harjoittajia. Monet korkeat virkamiehet ja armeijan upseerit olivat omaksuneet harjoituksen.

Kiinan entinen presidentti Jiang Zemin antoi heinäkuussa 1999 määräyksen hävittää Falun Gong kolmessa kuukaudessa. Tämä ei onnistunut, ja Jiang antoi ohjeet: ”Tärvelkää heidän maineensa, saattakaa heidät taloudellisesti vararikkoon ja tuhotkaa heidät fyysisesti.” Miljoonat ihmiset ovat tämän seurauksena menettäneet kokonaan ihmisoikeutensa.

Ankarasta propagandakampanjasta huolimatta vaino ei saanut laajaa kannatusta suurten kansanjoukkojen keskuudessa ennen tammikuuta 2001. Tällöin Kiinan keskustelevisio näytti kuvamateriaalia Taivaallisen rauhan aukiolta: viisi ihmistä, mukana 13-vuotias lapsi, valeli itsensä bensiinillä ja sytytti itsensä tuleen. He esiintyivät Falun Gongin harjoittajina. TV-kuvat polttoitsemurhasta ja palaneen lapsen haastattelu käänsivät useimmat Falun Gongia vastaan. Myöhemmin sekä kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt että harjoittajien tarkat analyysit tapauksen likaisista yksityiskohdista ovat vahvistaneet, että Kiinan hallitus lavasti tapahtuman saadakseen laajempaa kannatusta vainolle. Tämä osoittaa, kuinka pitkälle jotkut ovat valmiita menemään saavuttaakseen tavoitteensa. Katso video polttoitsemurhasta täältä.