Talviaamuisen ryhmäharjoituksen aikaan on yhä hyvin pimeää. Kun saavuin harjoituspaikallemme, näin nuoren miehen hahmon. Hän venytteli jäseniään samalla tervehtien paikalle saapuvia harjoittajia. Olin hämmästynyt kun hän käveli minua kohti. Hän vaikutti vammautuneelta, hänen kehonsa näytti käpertyneeltä ja hän liikkui hitaasti ja vaikeasti. En ajatellut, että hän oli tullut oppimaan harjoituksia.
Kysyin kuinka hän oli kuullut Falun Gongista. Hän sanoi ohittavansa harjoituspaikan usein. Aloitin näyttämällä liikkeitä hänelle, ja pikkuhiljaa opetin hänelle hitaasti kaikki liikkeet.
Hänen liikkeensä olivat hyvin hitaita ja hän ei voinut tehdä kaikkia harjoituksia kovin tarkasti. Hän kysyi pitikö Falun Gongissa saavuttaa rauhallisuus harjoituksen aikana. Kun sain tietää, että muihin verrattuna hänen vammautuneisuutensa teki hänelle vaikeammaksi saavuttaa rauhallisuus, liikutuin. Tämä saa hänet tavoittelemaan rauhallisuutta muita enemmän, mutta hänen täytyy nähdä vielä enemmän vaivaa. Ensimmäisen harjoituksen lopussa kysyin haluaisiko hän harjoittaa ensimmäisen harjoituksen uudestaan vai mentäisiinkö eteenpäin. Hän kertoi minulle, että hänen on hyvin vaikea muistaa mitä oli juuri oppinut. Hän totesi: ”Tehdään se vielä muutaman kerran. Kehoni kyllä muistaa.”
Tulimme hyvin toimeen keskenämme. Hän oppi kokonaan ensimmäisen harjoituksen ja muisti sen. Lopussa huomasin kuinka hänen liikkeensä olivat parantuneet paljon myötätuntoisen energiakentän piirissä. Sitten näytin toisen harjoituksen. Hän pystyi pitämään käsiään samassa asennossa muutaman minuutin. Kun harjoitukset olivat päättymässä, taivas oli täysin kirkas. Kättelimme ja ilmapiiri oli hyvin onnellinen ja rauhallinen.
Mies kertoi olevansa rentoutunut ja tulevansa uudestaan oppimaan liikkeitä.
* * *
Here is the article in English language:
http://en.clearharmony.net/articles/a24469-article.html
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.
lisää ...