Kolme syytä perusteettomaan Falun Gongin vainoon

Kiina-analyytikot ja -asiantuntijat ovat esittäneet kolme pääasiallista syytä perusteettomalle Falun Gongin vainolle:

1. Harjoituksen suosio:
Falun Gong esiteltiin julkisuudessa ensimmäisen kerran 13. toukokuuta 1992. Kiinan hallituksen oman tutkimuksen mukaan vuoden 1998 lopussa 70-100 miljoonaa ihmistä oli alkanut harjoittamaan Falun Gongia. Siitä oli tullut ”suurin vapaaehtoinen organisaatio Kiinassa, jopa suurempi kuin kommunistipuolue”. (USA:n uutiset ja raportit maailmalta, helmikuu 1999) Falun Gongin harjoittajien lukumäärä ylitti Kiinan kommunistipuolueen jäsenmäärän.

2. Puolueen virkamiehet käyttävät Falun Gongia syntipukkina poliittisiin tarkoituksiinsa:
Taloudellisen ja teknisen kehityksen tullessa yhä tärkeämmäksi Kiinalle, aiheutti se poliittista levottomuutta monien hallituksen virkamiesten parissa, jotka olivat erikoistuneet poliittiseen propagandaan ja ideologiseen kamppailuun. Nämä virkamiehet näkivät Falun Gongissa ”keinon” saavuttaa poliittista valtaa. Tähän tarkoitukseen Falun Gongista tehtiin syntipukki. Vuodesta 1996 lähtien hallitusjohtoinen media levitti propagandaa panetellakseen Falun Gongia ja sen perustajaa. Se lisäsi samalla poliisin toimintaa ja sitä myötä väkivallan käyttöä. (esim. Tianjin 23. huhtikuuta 1999.) Falun Gongin vainon kehitys ja tehostaminen tapahtui kolmen tai neljän vuoden aikana

3. Totalitaarinen vainoharhaisuus:
Kiinan kommunistipuolueen pääsihteeri Jiang Zemin epäili, että Falun Gongia johdettiin Kiinan hallituksen sisältä. Hän käyttää vainoa osoittaakseen poliittista valtaansa. Huhtikuun 25. päivä 1999 yli kymmenentuhatta Falun Gong harjoittajaa piti rauhallisen mielenilmaisun Kiinan valitustoimiston luona Zhongnanhaissa vedotakseen keskushallitukseen. Mielenilmaisun syynä oli Tianjinissa kaksi päivää aikaisemmin tapahtuneet poliisien laittomat pidätykset ja väkivalta Falun Gongin harjoittajia kohtaan. Kiinan pääministeri Zhu Rongji saapui henkilökohtaisesti keskushallinnon toimiston ulkopuolelle tavatakseen harjoittajat. Tilanne sai rauhallisen ratkaisun, kun pääministeri takasi harjoittajille suvaitsevaisemman ympäristön ilman häirintää. Tapauksen jälkeen Jiang Zemin vaati Zhu Rongjita selittämään toimintaansa ja myöntämään ”virheensä.” Jiang Zemin alkoi vainoharhaisuudessaan epäillä, että Falun Gongilla oli jotain yhteyksiä Kiinan kommunistihallinnon jäsenten kanssa ja että sitä johdettiin Kiinan hallituksen sisältä. Jiang kirjoitti dokumentin hallituksen virkamiehille, jossa hän epäili olevan poliittisen vihollisen Falun Gongin takana, eli Falun Gongia johtavan tekijän Kommunistipuolueen korkeimmassa johdossa.

Jiang käytti siis keinojaan "hävittää Falun Gongin” ja hän käynnisti vainon kyetäkseen jatkamaan vallassa.

CNN:n Kiina-analyytikko Willy Lam raportoi eräästä kommunistipuolueessa veteraanijäsenestä: ”Päästämällä irti Mao-tyylisen liikkeen (Falun Gongia vastaan), Jiang pakottaa puolueen vanhemmat jäsenet osoittamaan uskollisuutensa hänen linjalleen. Tämä vahvistaa Jiangin arvovaltaa ja saattaa antaa hänelle riittävästi valtaa, jotta hän voi ohjailla kommunistipuolueen 16. kokouksen tapahtumat”.

julkaistu: sunnuntaina 10. elokuuta 2003