Perinteisessä kiinalaisessa kulttuurissa kunnioitetaan aina opettajaa siitä, että hän jakaa tietonsa ja näkemyksensä. ”Kaikki viisaat kuninkaat ja pyhät hallitsijat kunnioittavat opettajia ja vaalivat Taoa (tietä)” (teoksesta Book of the Later Han, joka dokumentoi eri kirjoittajien laatimia tiettyjä vuosia Han-dynastian historiasta).
Näin on erityisesti kultivointiyhteisössä. Nöyryyden ja vaatimattomuuden osoittaminen tuo siunauksia jumalalliselta, kun taas opettajien ja perinteiden kunnioittamatta jättäminen voi johtaa kielteisiin seurauksiin.
Seuraavassa kaksi esimerkkiä
Sakyamuni ja hänen opetuslapsensa
Buddha Sakyamunin monista opetuslapsista Maudgalyayanaa pidettiin yliluonnollisilta voimiltaan etevimpänä. Kerran kuunnellessaan Sakyamunin luentoa Maudgalyayana näki, että myös muissa ulottuvuuksissa olevat olennot kuuntelivat luentoa. Pyhästä kohtauksesta vaikuttuneena hän halusi tietää, kuinka kaukana olivat nämä taivaankappaleet, joiden olennot pystyivät kuulemaan Sakyamunin luentoja.
Maudgalyayanan sielu jätti hänen ruumiinsa ja nousi korkeampiin ulottuvuuksiin. Jokaisessa ulottuvuudessa, johon hän astui, hän saattoi kuulla Sakyamunin luennoivan. Hän jatkoi kohoamistaan yhä korkeammalle ja korkeammalle. Samaan aikaan Sakyamuni oli tietoinen siitä, mitä Maudgalyayana teki.
Kun Maudgalyayana saapui paratiisiin nimeltä Bright Banner, hän huomasi, että kaikki olennot siellä olivat hyvin kookkaita. Yksi niistä näki pienen Maudgalyayanan ja huomautti: ”Mistä tuli tämä hyönteinen, joka kävelee kulhollamme?” Paratiisin Dharma-kuningas sanoi, että tämä oli Sakyamunin oppilas, joka pelasti ihmisiä Saha-maailmassa.
Juuri silloin Sakyamuni käytti jumalallisia voimiaan käskien muuttamaan Maudgalyayanan kehon. Sakyamunin vahvistamana Maudgalyayana muuttui yhtäkkiä valtavan suureksi ja säteili valoa. Valossa näkyi lukemattomia lootuskukkia, ja Sakyamunin nähtiin luennoivan jokaisella lootuksen terälehdellä. Nähtyään tämän kohtauksen tämän paratiisin jumalalliset olennot liittivät kämmenensä yhteen osoittaakseen kunnioitusta.
Näytettyään yliluonnolliset kykynsä Maudgalyayana sanoi tulleensa kaukaisesta paikasta, mutta ei tiennyt, miten palata. Hän toivoi, että Dharma-kuningas auttaisi häntä pääsemään takaisin. Dharma-kuningas vastasi, että Maudgalyayanan kyvyilläkään tämä ei pystyisi palaamaan yhden kalpan (miljardien vuosien) aikana. "Mutta on olemassa salaisuus – älä koskaan unohda juuriasi. Pidä mestarisi sydämessäsi ja lausu vilpittömästi mestarisi nimeä, Buddha Sakyamunin nimeä, niin pystyt palaamaan."
Maudgalyayana noudatti neuvoa ja lausui vilpittömästi Sakyamunin nimeä. Sakyamuni toi hänet hetkessä takaisin Saha-maailmaan jatkamaan kultivointiaan.
Mestarin unohtamisen seuraukset
Kiinalaisessa tarinassa "Investiture of the Gods" Huang Tianhua jättää taolaisen mestarinsa auttaakseen Jiang Ziyaa taistelemaan korruptoitunutta Shang-dynastiaa vastaan. Tällöin he kohtaavat Demonisuvun neljä kenraalia. Viiden elementin teorian mukaan Huang on näiden neljän kenraalin vihollinen. Pian taistelun alettua neljä kenraalia kuitenkin tappaa Huangin.
Onneksi Huangin mestari pystyi pelastamaan hänet yliluonnollisilla kyvyillään ja selitti Huangille, miksi tämä epäonnistui. ”Lähdettyäsi mestarin luota aloit syödä lihaa – tämä on yksi synti; lisäksi hylkäsit taolaisen vaatetuksen ja pukeuduit maallikon vaatteisiin, mikä on toinen synti.”
Taolaiset ovat yleensä kasvissyöjiä. Pian mestarinsa jättämisen jälkeen Huang alkoi kuitenkin syödä lihaa ja lakkasi pukeutumasta taolaisiin kaapuihin ja pukeutui sen sijaan kuin korkea virkamies. Jiang Ziya muistutti häntä: "Olet taolainen, joten miksi vaihdoit vaatteitasi. Vaikka olen kansleri, en uskalla unohtaa mestariani."
Kun ihminen unohtaa, mistä hän on tullut, hän on kuin joki ilman lähdettä tai puu ilman juuria. Epäonnistuminen on siis väistämätöntä. Se pätee erityisesti henkisellä polulla oleviin. Ilman mestarinsa tukea ihminen on hyvin heikko. Näin Huang menetti voimansa ja jopa henkensä.
Samanlaisia seurauksia voi olla myös tavallisten ihmisten elämässä. Perinteisessä kiinalaisessa kulttuurissa uskotaan yleisesti, että hyvien tekojen tekeminen kerryttää hyvettä, kun taas pahojen tekojen tekeminen kerryttää karmaa. Hyve voi muuttua rikkaudeksi, menestykseksi ja vauraudeksi, kun taas karma voi johtaa erilaisiin vaikeuksiin tai vastoinkäymisiin elämässä.
Siksi vaatimattomuuden ja nöyryyden säilyttäminen sekä hyvänä ihmisenä oleminen voi johtaa parempaan tulevaisuuteen.
Lähde: https://en.minghui.org/html/articles/2025/8/9/229282.html
* * *
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.