Esite, joka muutti nuoren sotilaan elämän

Kahdenkymmenen vuoden jälkeen Alexilla on edelleen Falun Dafa -esite, jonka hän kerran löysi. Hän piti sitä muistona hetkestä, jolloin hän sai ensimmäisen kerran tietää henkisestä harjoitusmenetelmästä.

Entisessä Neuvostoliitossa syntynyt Alex oli 17-vuotias, kun hän perheensä mukana lähti maasta ja muutti Israeliin. Hän liittyi armeijaan 19-vuotiaana, ja hänet määrättiin rajavartiolaitokseen. Kun hän oli partioimassa, hän huomasi maassa olevan esitteen. Se oli Falun Dafa -esite, ja vaikka reunat olivat palaneet, tiedot olivat luettavissa.

”Kun luin esitettä, tunsin lämpimän energia-aallon leviävän ympäri kehoani. Olin syvästi liikuttunut, koska löysin jotain, mitä olin etsinyt vuosia. Soitin esitteessä olevaan numeroon ja vierailin myöhemmin joidenkin harjoittajien luona Jerusalemissa lomalla ollessani.”

Kun Alex aloitti harjoitusten tekemisen, ne tuntuivat hänestä tutuilta – ikään kuin hän olisi tehnyt niitä aiemmin. Hän alkoi harjoittaa Falun Dafaa vuonna 2004 ollessaan nuori. Hän on harjoittanut Falun Dafaa 20 vuotta ja on nyt keski-ikäinen mies.

Alex, hänen vaimonsa ja heidän kaksi tytärtään

Alex osallistuu toimintaan esitelläkseen Falun Dafaa.

Lapsuuden pelon voittaminen

Alexin isä oli juutalainen liikemies ja työskenteli ahkerasti elättääkseen perheen. Poliisit murtautuivat heidän kotiinsa, kun Alex oli 9-vuotias. Yksi poliiseista osoitti aseella Alexia ja kysyi, missä hänen isänsä on. Hänen isänsä oli piiloutuneena taloon, mutta poliisit eivät löytäneet häntä ja lähtivät.

Tämä tapahtui silloisen myllerryksen aikana, kun Neuvostoliitto hajosi. Selviytyäkseen Alexin perhe pakeni 2000 kilometrin päähän toiseen maakuntaan. "Kun olin nuorena kokenut niin paljon traumoja, tunsin aina näkymätöntä pelkoa", Alex kertoi.

Entisessä Neuvostoliitossa läpikäymiensä lapsuudenkokemusten vuoksi Alex tunsi aina, että häntä valvottiin ja sensuroitiin, ikään kuin kaikkialla olisi silmiä tarkkailemassa ihmisiä. Tämä pelko sai hänet vaikenemaan ja välttämään mielipiteiden ilmaisua. Kun hän alkoi harjoittaa Falun Dafaa, hän vähitellen voitti tämän pelon.

Kun Alex oli armeijan komentajana, hänen johtamansa nuoret sotilaat olivat partioimassa ja ohittivat alueella hedelmätarhan. He alkoivat poimia appelsiineja. Jos hän ei olisi harjoittanut Falun Dafaa, hän olisi vain katsonut eikä sanonut mitään. Kultivoinnin harjoittajana hän tajusi, että oli väärin varastaa. Vaikka hän tiesi, että nuoret sotilaat nauraisivat hänelle, hän päätti päästää irti kasvojen menettämisen pelosta ja sanoi heille: "Jos jokin ei ole teidän, teidän ei pitäisi ottaa sitä." Sotilaat puhuivat hänen luonteestaan, kuinka hän ei ylittänyt rajoja tai rikkonut sääntöjä koko palvelusaikanaan.

Kun Alexin palvelusaika armeijassa oli ohi, hän lähti lomalle. Jerusalemin kaupungin hallitus järjesti suuren paraatin, ja Falun Dafan harjoittajat osallistuivat siihen. Alex puki ylleen keltaisen Falun Dafa -paidan ja käveli paraatissa.

Hän näki, että hänen sotilaansa olivat turvaamassa tapahtumaa. "Sanoin itselleni, ettei armeijassa olemisen ja uskomieni Totuudenmukaisuuden, Myötätunnon ja Kärsivällisyyden periaatteiden välillä ole ristiriitaa." Alex sanoi: ”Sotilaani tervehtivät minua paraatin päätyttyä. He hymyilivät ja yksi heistä sanoi: "Katsokaa häntä, yhtenä päivänä mielenosoituksen aikana jotkut ihmiset heittelivät häntä kivillä, ja tänään hän kävelee paraatissa pidellen ilmapalloa."

Alex sanoi: "Armeijan jokapäiväiset rutiinit ovat rankkoja, mutta silti he hymyilivät minulle. Minusta tuntui, että he hyväksyivät Falun Dafan harjoittamisen ja ajattelivat, että toimin oikein ja hyvän asian puolesta.”

Riitojen ratkaiseminen ystävällisesti

Alexin ajattelutapa muuttui sen jälkeen, kun hän harjoitti Dafaa. Hänen mielestään ei ole olemassa todellisia pahoja ihmisiä – sen sijaan kaikki ovat pohjimmiltaan ystävällisiä. "Minusta tuntui, että Venäjän poliisit olivat pahoja ihmisiä ennen kuin aloin harjoittaa kultivointia", Alex sanoi. "Mutta myöhemmin ymmärsin, että he olivat kommunistisen yhteiskunnan sairaan ideologian uhreja."

Alexin koko perhe muutti Israeliin, ja aluksi hänen vanhempansa tunsivat kaikesta huolimatta, etteivät he voineet luottaa kehenkään. "Koska koko elämänsä aikana he eivät luottaneet kehenkään", Alex selitti. ”Israel on vapaa maa, ja ihmiset kommunikoivat vapaasti. Vanhempani olivat kotoisin kommunistisesta maasta, eivätkä he osanneet Israelin kieltä. Heidän oli erittäin vaikeaa saada yhteyttä siellä oleviin ihmisiin. Esimerkiksi kun tein vuokrasopimuksen vanhemmilleni asunnon vuokraamisesta, he eivät luottaneet vuokranantajaan. Tiesin, että tämä johtui heidän kommunistisesta ajattelutavastaan."

Alexin vanhemmat eivät luottaneet vuokranantajaan, eikä vuokranantaja voinut ymmärtää heitä. Alexista, heidän yhteyshenkilönään, tuli kohde, johon molemmat osapuolet purkivat vihansa.

"Yritin tasapainotella ja ratkaista ristiriidat, ja kultivoin itseäni prosessin aikana", Alex sanoi. ”Yritin pysyä rauhallisena ja olla suuttumatta kummallekaan osapuolelle. Yritin olla hyvä ihminen ja huomaavainen. Lopulta vuokranantaja sai tarvitsemansa ja vanhempani olivat tyytyväisiä. He eivät enää taistele."

Alex sanoi yrittäneensä kehittää jokaista ajatustaan ja olla ystävällinen ja huomaavainen. Yksikin väärä sana voi saada hänen vanhempansa ja vuokranantajan riitelemään ja menemään oikeuteen. ”Kun he näkivät hyväntahtoisuuteni, molemmat osapuolet alkoivat luottaa minuun ja pääsivät lopulta sopimukseen. Minun täytyy tuntea myötätuntoa molempia osapuolia kohtaan. Falun Dafan harjoittajana minusta tuli linkki heidän välillään, ja he saattoivat luottaa toisiinsa. Ja tähän perustuen he luottavat nyt toisiinsa."

Alex sanoi lopuksi: "Pelko on itse asiassa materiaalia, jonka kommunismi juurrutti meihin. Jos en harjoittaisi Falun Dafaa, minun olisi erittäin vaikea nähdä näitä kokemuksia mahdollisuutena voittaa pelko. Sen sijaan ne lisäisivät pelkoani. Dafa avasi minulle oven, että saatoin lävistää pelon kuoren ja nähdä luontaisen, ystävällisen luonteeni.”

Lähde: https://en.minghui.org/html/articles/2024/9/5/219831.html