Perinteisten värien konnotaatiot (osa 1)

(Minghui.org)

Maailmamme on värikäs, ja eri kansakunnat vaalivat omia ainutlaatuisia perinteisiä värejään, jotka eivät ole vain jotain visuaalista – niiden ainutlaatuiset värit heijastavat myös kunkin maan historiaa ja perinteitä.

Nykymaailmassa nämä perinteiset värit näyttävät kaikki jonkin verran samanlaisilta, mutta niiden konnotaatiot voivat olla melko erilaisia. Koska värejä on paljon, tässä artikkelisarjassa analysoidaan muutamia yleisimpiä värejä.

Viisi hyvettä ja viisi väriä

Nykypäivän Kiinassa, kun kyse on perinteisistä väreistä, monet ihmiset ajattelevat punaista, koska sitä pidetään juhlavärinä, joka edustaa onnellisuutta. Ihmisillä on esimerkiksi tapana käyttää paljon punaista kotinsa sisustamiseen häitä varten, ja sekä morsian että sulhanen pukeutuvat usein punaiseen; kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi ihmiset kirjoittivat kupletteja punaiselle paperille; punainen on myös hallitseva väri kaikenlaisissa juhlissa, puhumattakaan ”punaisen Kiinan” innokkaasta poliittisesta propagandasta. Yleisesti ottaen punaisella näyttää olevan melko positiivinen vaikutus ihmisten mieliin, koska he uskovat, että punainen symboloi vaurautta ja onnea.

Muinaista kiinalaista kulttuuria tutkittaessa todettakoon, että nykyaikainen räikeä punainen väri on itse asiassa melko sopimaton Kiinan kolmen perinteisen uskonnon, konfutselaisuuden, taolaisuuden ja buddhalaisuuden, kanssa. Itse asiassa jokaisen eri dynastian värisävy muinaisessa Kiinassa oli yleensä juhlallinen, rauhallinen, yksinkertainen tai elegantti, eikä mikään ollut läheskään yhtä kova ja häikäisevä kuin se punainen, jota näemme nykyään. Loppujen lopuksi punainen ei ole sopusoinnussa muinaisen kiinalaisen yleisesti sisäänpäin kääntyneen luonteen kanssa.

Mitkä siis ovat Kiinan perinteiset värit?

Ensinnäkin meidän on ehkä tarkasteltava Viiden hyveen teoriaa. Sitä kannatti Zou Yan, tunnettu tutkija, joka edusti Yin-Yang -koulua sotivien valtioiden aikana (475–221 eKr.).

Tämä koulu piti yllä käsitystä, että kaikki muutokset maailmankaikkeudessa ilmentyvät Yinin ja Yangin toiminnan mukaisesti, viiden elementin etenemisen sekä keskinäisen luomisen ja vastavuoroisen rajoittamisen mukaisesti. Zou sovelsi viiden elementin toimintaa askeleen pidemmälle selittääkseen historian syklisiä puolia ja dynastioiden muutoksia, mikä tunnetaan nimellä Viiden hyveen teoria.

Vaikka tällä teorialla oli merkittävä vaikutus Kiinan historiaan, monet ihmiset eivät ole koskaan edes kuulleet siitä. Tämä johtuu siitä, että Kiinan kommunistipuolue (KKP) demonisoi niin suuren osan kiinalaisesta perinteisestä kulttuurista, jolloin monet perusperiaatteet unohdettiin ja hylättiin.

Viiden hyveen teorian mukaan jokainen viidestä elementistä, metalli, puu, vesi, tuli ja maa edustaa ainutlaatuista hyvettä, ja yhdessä ne liikkuvat syklisesti.

Tämän teorian mukaan syy siihen, miksi dynastia syntyi, oli se, että Taivas antoi sille yhden viidestä hyveestä. Eli keisarilla (tianzi, tai taivaan poika) oli taivaallinen tehtävä täytettävänä. Kun tuon dynastian hyve vähitellen heikkeni, syntyi toinen dynastia Taivaan sille antaman hyveen kanssa ja korvasi olemassa olevan dynastian.

Esimerkiksi keskinäisen luomisen ja vastavuoroisen rajoittamisen teoriaan perustuen metalli kontrolloi puuta, puu maata, vesi tulta, tuli metallia ja maa vettä. Jokainen dynastia ainutlaatuisine hyveineen seurasi myös tällaista kiertokulkua. Zoun teorian mukaan Zhou-dynastia, jolla oli tulihyve, korvattiin Qin-dynastialla, jolla oli vesihyve, sillä vesi kontrolloi tulta.

Zoun Viiden hyveen teoria tunnustettiin laajalti ja hyväksyttiin Kiinan historiassa. Qin- ja Han-dynastioista Song-, Liao- ja Jin-dynastioihin, kunkin dynastian hovivirkailijat keskustelivat ja vahvistivat aina omaa hyvettään. Sen jälkeen se tehtiin tunnetuksi koko maalle todistamaan dynastian legitiimiys. Se merkitsee myös sitä, että dynastiaa ei voitu lopettaa pelkällä väkivallalla, että seuraajalla täytyi olla Taivaan hänelle suoma välttämätön hyve. Vaikka Yuan-, Ming- ja Qing-dynastiat eivät virallisesti julistaneet edustamaansa hyvettä, kaikkien niiden keisarien katsottiin noudattavan Taivaan järjestelyjä.

Viiden hyveen värit ja niiden luova ja rajoittava vuorovaikutus

Eri dynastiat vastasivat erilaisia hyveitä ja edustivat niitä vastaavilla väreillä, kuten valkoinen, sininen, musta, punainen tai keltainen. Kuten aiemmin mainittiin, kun Qin teki lopun Zhou-dynastiasta, he uskoivat noudattavansa taivaan tahtoa veden kontrolloidessa tulta. Koska vettä vastaava väri on musta, Qin-dynastia käytti mustaa edustavana värinään ja Qin-dynastian keisari käytti mustia kaapuja.

Shi Ji (Suuren historioitsijan muistiinpanot), yhdessä arvostetuimmista historiankirjoista oli Qin Shihuangin vuosikirjoissa merkintä ensimmäisestä keisarista. Hän edisti viiden hyveen perinnettä uskoen, että Zhou-dynastia (jolla oli tulihyve) korvattiin Qin-dynastialla (vesihyveellä), koska vesi kontrolloi tulta. Kuten kirjassa sanotaan: "Uusi kalenteri alkoi lokakuussa. Vaatteet ja liput olivat kaikki mustia."

Samoin Tangin keisari Xuanzong kirjoitti myös Tai-vuoren palvonnan suurenmoista seremoniaa koskevassa artikkelissa: "Taivas siunaa Li-klaania (Tang-keisarien sukunimi) maahyveellä." On selvää, että Tang-dynastia perustui maahyveeseen. Siksi se kunnioitti vastaavaa keltaista väriä. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, että kaikki voisivat käyttää tätä väriä. Itse asiassa keltainen oli varattu yksinomaan keisarilliselle perheelle, ei tavallisille ihmisille.

Tulihyveen omaksuneissa dynastioissa vaatteiden väri oli punainen. Mutta se oli aivan erilainen kuin kirkkaan punainen, jota näemme nykyään, johtuen muinaisessa Kiinassa käytetyistä väriaineista. Muinaisessa Kiinassa oli erilaisia punaisen sävyjä eri nimillä. Perinteinen punainen on sävyltään hieman tummempi ja pehmeämpi.

Kun otetaan esimerkiksi keisarilliset Ming- ja Qing- palatsit, palatsin seinillä oleva sinooperinpunainen on itse asiassa oranssin ja punaisen välissä oleva väri. Sävy on hieman harmaa, ei moderni kirkkaan punainen. Lisäksi, koska punainen oli dynastian väri, tavalliset ihmiset eivät saaneet käyttää sitä, koska väri oli varattu keisarille.

Esimerkiksi vaikka Ming-dynastia ei virallisesti ilmoittanut, mitä hyvettä se edusti, monet viralliset asiakirjat mainitsivat, että Ming-dynastia perustui tulihyveeseen. Liu Chen, varhaisen Ming-dynastian ministeri, kirjoitti, että "Ming Taizu on tulihyveen kuningas, ja hän omaksuu punaisen värin." Ming-dynastia kannatti punaista tulihyvettä, ja tavalliset ihmiset eivät saaneet käyttää tämän värisiä vaatteita.

Punainen väri voidaan luokitella useisiin eri sävyihin, ja niiden käyttöön oli yksityiskohtaiset säännöt erityisiin tilaisuuksiin ja henkilön sosiaalisen aseman mukaan. Tavalliset ihmiset eivät saaneet käyttää puhdasta punaista väriä. He saattoivat käyttää vain vaaleampia punaisen sävyjä, kuten persikankukat ja niin edelleen. Rajoja saatettiin hieman höllentää muutamien suurten seremonioiden ajaksi ja erityisolosuhteissa.

On syytä mainita, että muinaisina aikoina "punaisella" oli jopa erilainen merkitys kuin "punaisella" nykyisessä Kiinassa. Shuowen JieZin, Han-dynastian muinaisen kiinalaisen sanakirjan, mukaan punainen oli "punaisen ja valkoisen sekoitus". Toisin sanoen "punainen" muinaisessa kiinassa viittasi vaaleanpunaisen sävyyn, ei räikeään punaiseen, joka ihmisille tulee nykyaikana mieleen. Tämän päivän lukijoiden ymmärtämisen helpottamiseksi käytän kuitenkin "punaista" yleisenä terminä, kun viitataan samankaltaisiin väreihin eri nimillä tässä artikkelissa.

Korkeamman tason näkökulmasta jokaisella dynastialla oli oma ainutlaatuinen historiansa ja kulttuuriperintönsä, koska jokainen niistä oli peräisin eri taustoista. Siksi heidän omaksumansa värit vaihtelivat luonnollisesti toisistaan. Viiden hyveen ja viiden värin teoria voi selittää asioita vain tietyllä tasolla ihmismaailmassa, eikä se välttämättä ole perustavanlaatuinen todellisuus.

(Jatkuu)

Englanniksi: https://en.minghui.org/html/articles/2021/10/18/196209.html