Suomi: YK:n ihmisoikeusjulistus 70 vuotta – harjoittajat järjestivät aktiviteetteja muistuttamaan vainosta Kiinassa

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin yleiskokouksessa 10.12.1948. Tänä vuonna 10.12.2018 tuosta tapahtumasta tuli kuluneeksi 70 vuotta.

Helsingissä Falun Dafan harjoittajat järjestivät aktiviteetin sekä Kiinan suurlähetystöllä että kaupungin keskustassa muistuttamaan ihmisille Kiinassa meneillään olevasta Falun Gongin harjoittajiin kohdistuvasta vainosta. Aktiviteeteissa vaadittiin KKP:tä välittömästi lopettamaan elinryöstöt Falun Gongin harjoittajilta ja saattamaan vainon aloittanut Jiang Zemin oikeuden eteen.

Rauhanomainen mielenilmaisu Kiinan suurlähetystön edessä.

Tuulinen ja sateinen sää ei estänyt Falun Gongin harjoittajien tapahtumia ihmisoikeuksien päivänä. Harjoittajat muistuttivat Kiinassa edelleen jatkuvasta Falun Gongin vainosta, jota on kestänyt jo 19 vuotta.

Helsingin keskustassa harjoittajilla oli telttakatos, jossa tiedotettiin ohikulkijoille vainosta, sekä kynttilämuistotilaisuus vainossa menehtyneille harjoittajille.

Ihmiset allekirjoittavat vetoomuksen vainon lopettamiseksi

Monet ohikulkijat pysähtyivät lukemaan telttakatoksen tekstejä ja keskustelemaan harjoittajien kanssa. Monet myös halusivat allekirjoittaa vetoomuksen, jossa vaaditaan vainon lopettamista sekä vetoomuksen, jossa vaaditaan saattamaan vainon alullepanija Jiang Zemin oikeuden eteen. Jotkut ohikulkijat kävelivät määrätietoisesti suoraan allekirjoittamaan vetoomuksen.

Kynttilämuistotilaisuus vainossa menehtyneille harjoittajille

Harjoittajat seisoivat hiljaa paikallaan osoittaen päättäväisyyttään tiedottaa vainosta, joka koskettaa miljoonien kiinalaisten elämää, ja joka on häpeäksi koko ihmiskunnalle.

Vaino

Monilla muistotilaisuuteen osallistuneilla Falun Gongin harjoittajilla on omakohtaisia kokemuksia vainosta. He ovat olleet alttiina erilaisille kidutusmuodoille. Harjoittajien kohtelu Kiinassa on erityisen julmaa; fyysisen kidutuksen lisäksi on henkistä aivopesua, mikä on harjoittajille hyvin raskasta. Heiltä viedään totaalisesti ihmisarvo, ja vaino kohdistuu myös heidän perheenjäseniinsä. Harjoittajien koteja ryöstetään ja heiltä sekä heidän sukulaisiltaan kiristetään suuria summia rahaa.

Usein ”muodollisissa” oikeudenkäynneissä harjoittajien palkkaamilta puolustusasianajajilta estetään erilaisin verukkein pääsy oikeussaliin.

Välttääkseen vainoa ja suojellakseen perhettään ja sukulaisiaan moni harjoittaja joutuu vaihtamaan jatkuvasti olinpaikkaansa tai pakenemaan maasta.

Ihmisoikeuksien julistus (Amnesty International)

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus oli ensimmäinen kattava sopimus ihmisoikeuksista, jonka kansakunnat hyväksyivät yksimielisesti vuonna 1948. Julistus tunnustaa jokaisen ihmisen luonnolliset ja luovuttamattomat oikeudet perustana vapaudelle, oikeudelle ja maailmanrauhalle.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on hyvin erityinen sopimus, sillä ihmiskunta ei koskaan ole päässyt niin lähelle yhteistä ja globaalia näkemystä ihmisoikeuksista ja niiden asettamista velvollisuuksista.

Julistus määrittelee kolmenkymmenen artiklan kautta ihmisen luonnolliset oikeudet, joihin jokainen ihmiskunnan jäsen on oikeutettu.

Jo seitsemän vuosikymmenen ajan ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on johtanut valtioiden väliseen tiiviiseen yhteistoimintaan jakamattomien ja universaalien ihmisoikeuksien tunnustamiseksi ja vahvistamiseksi.