Helsinki: Kynttilävigilia Falun Gongin vainon uhrien muistoksi

Falun Gongin harjoittajien kynttilävigiliassa ihmisoikeuksien päivänä 10. joulukuuta muisteltiin harjoittajia, jotka ovat menehtyneet vainon uhreina Kiinassa.

Kynttilävigilia vainossa menehtyneiden muistoksi

Tapahtuma Helsingissä talvisena, pimeänä iltana useine kynttilöineen sai ohikulkijat pysähtymään ja tutustumaan tarkemmin esillä oleviin julisteisiin ja materiaaliin. Falun Gongiin kohdistuva vaino Kiinassa on kestänyt yli 18 vuotta. Ohikulkijoilla oli tapahtumassa mahdollisuus allekirjoittaa vetoomus, jossa vaaditaan vainon lopettamista.

Harjoittajien säännöllisen esilläolon ansiosta monet ihmiset ovat jo tietoisia meneillään olevasta vainosta ja tulevat suoraan allekirjoittamaan vetoomuksen.

Eräs henkilö sanoi, että hän tietää jo asian ja että hän on Wikipediasta hakenut lisätietoa elinryöstöistä. Hän kertoi myös lähettäneensä keräämänsä tiedon yhdelle Suomen suurimmista sanomalehdistä ja pyytäneensä heitä tekemään siitä artikkelin lehteen.

Ohikulkijat pysähtyvät allekirjoittamaan vetoomuksen vainon lopettamiseksi

Vaino

Monilla muistotilaisuuteen osallistuneilla Falun Gongin harjoittajilla on omakohtaisia kokemuksia vainosta. He ovat olleet alttiina erilaisille kidutusmuodoille. Harjoittajien kohtelu Kiinassa on erityisen julmaa; fyysisen kidutuksen lisäksi on henkistä aivopesua; mikä on harjoittajille hyvin raskasta. Heiltä viedään totaalisesti ihmisarvo, ja vaino kohdistuu myös heidän perheenjäseniinsä. Harjoittajien koteja ryöstetään ja heiltä sekä heidän sukulaisiltaan kiristetään suuria summia rahaa.

Usein ”muodollisissa” oikeudenkäynneissä harjoittajien palkkaamilta puolustusasianajajilta estetään erilaisin verukkein pääsy oikeussaliin.

Välttääkseen vainoa ja suojellakseen perhettään ja sukulaisiaan moni harjoittaja joutuu vaihtamaan jatkuvasti olinpaikkaansa tai pakenemaan maasta.

Ihmisoikeuksien julistus (Amnesty International)

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus oli ensimmäinen kattava sopimus ihmisoikeuksista, jonka kansakunnat hyväksyivät yksimielisesti vuonna 1948. Julistus tunnustaa jokaisen ihmisen luonnolliset ja luovuttamattomat oikeudet perustana vapaudelle, oikeudelle ja maailmanrauhalle.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on hyvin erityinen sopimus, sillä ihmiskunta ei koskaan ole päässyt niin lähelle yhteistä ja globaalia näkemystä ihmisoikeuksista ja niiden asettamista velvollisuuksista.

Julistus määrittelee kolmenkymmenen artiklan kautta ihmisen luonnolliset oikeudet, joihin jokainen ihmiskunnan jäsen on oikeutettu.

Jo kuuden vuosikymmenen ajan ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on johtanut valtioiden väliseen tiiviiseen yhteistoimintaan jakamattomien ja universaalien ihmisoikeuksien tunnustamiseksi ja vahvistamiseksi.