Olen löytänyt elämälleni tarkoituksen

Olen löytänyt elämälleni tarkoituksen

Tervehdys Opettaja
Tervehdys harjoittajat

Olen syntynyt maaliskuussa 1999 ja olen nyt 18-vuotias.

Minusta tuli Dafa-harjoittaja vähitellen. Olin kuullut siitä äidiltäni, joka oli silloin oppinut harjoitukset eräältä harjoittajalta Méry-sur-Oisen katedraalin puistossa. Tämä puisto on hyvin vihreä ja miellyttävä paikka aloittaa tällainen harjoitusmenetelmä. Äitini sai tietää Dafasta ystävältään, ja hän oli hyvin utelias. Lukiessaan Zhuan Falunia äitini lumoutui siitä, mitä siinä sanottiin ja löysi vastauksia useisiin kysymyksiinsä. Hän jopa näytti onnellisemmalta. Eräänä päivänä hän ehdotti, että liittyisin heihin siellä. Aluksi hieman epäröin, koska se oli minulle tuntematonta. Mutta koska ystäväni oli valmis liittymään mukaan, suostuin, ja me kaikki menimme. Se oli vuonna 2014.

Menimme puistoon ja aloitin harjoittamisen, mutta en tuntenut mitään erityisesti. Kuitenkin nainen, joka opetti meitä, osoitti suurta hyväntahtoisuutta. Minulta kesti vuoden lukea Zhuan Falun loppuun. Ennen kirjan lukemista en uskonut mihinkään ‒ minulla oli vain epämääräinen toive, että jumalat olivat olemassa. Perinteiset uskonnot eivät vedonneet minuun. Kun lopetin lukemisen, yritin pakottaa itseni uskomaan, että kaikki, mitä sanottiin, oli totta. En ollut aivan vakuuttunut, mutta halusin kyllä uskoa siihen. Ajattelin, että tarvitsin jonkin aikaa kaiken tämän omaksumiseen, ja että kestää jonkin aikaa hyväksyä kaikki, mutta olin kuitenkin iloinen saatuani uuden elämänkatsomuksen.

Sitten kului toinen vuosi ja oltiin vuodessa 2016. Eräänä päivänä, en tiedä miten, kuulin siitä, mitä he kutsuivat "Fa-oikaisuksi". En todellakaan tiennyt, mistä oli kysymys, joten tarkistin Minghuin verkkosivuilta. Ja sitten ällistyin. Ymmärsin, että muut olennot olivat riippuvaisia meistä, ja että harjoittajan tulisi selventää tosiasiat ja tehdä kolme asiaa, jotta pelastaa tuntevia olentoja. Se tuli kuin shokkina. Mitä oli meneillään? Minusta tuntui, että olin saanut liikaa tietoa, ei pelkästään maailman tilanteesta vaan myös taivaallisesta tilanteesta! En tiennyt, pitäisikö minun uskoa tähän. Ja sitten sanoin itselleni: Pysähdy hetkeksi ajattelemaan. Jos kaikki tämä on totta etkä tekisi mitään, eikö sinusta tuntuisi kauhealta?

Opettaja sanoi luennossa ”Mikä on Dafa-opetuslapsi?": ”Mikään elämä, kukaan henkilö, ei ole yksinkertainen. Niiden takana on massiivinen olentojen ryhmä heidän edustamassaan kosmoksessa. Kun yksi henkilö saavuttaa pelastuksen, se edustaa sitä, että kaikki olennot hänen takanaan saavuttavat pelastuksen tulevaisuudessa. [Sanon tämän,] koska laaja enemmistö tämän maapallon ihmisistä – tämän päivän ihmisistä – on taivaallisia kuninkaita, jotka laskeutuivat maahan, jotka jälleensyntyivät täällä ihmisinä."

Siinä vaiheessa, kaksi vuotta Fa:n saamisen jälkeen, päätin tehdä nämä kolme asiaa ahkerasti ja hävittää perin pohjin kiintymykseni.

Henkilökohtaisesti minulle paras tapa selventää tosiasiat oli jättää esitteitä postilaatikoihin. Minusta tuntui, että kaikilla lähellä asuvilla ihmisillä oli hengenheimolaisuus kanssani, ikään kuin he olisivat ehkä olleet perheenjäseniäni toisessa elämässä. Lähes joka viikonloppu ja koulutauoilla nousin aamunkoitteessa ja jaoin esitteitä ihmisten postilaatikoihin. Aluksi en halunnut ihmisten näkevän minua ja siksi nousin niin aikaisin, ennen klo 5:ttä, jolloin oli vielä pimeää. Vanhemmilleni tämä sopi hyvin. Kävelin vain katulamppujen valossa, mutta kävely yksin yöllä ei pelottanut. Minulla on kymmenen vuotta karatea takanani, ja joka tapauksessa oli erittäin miellyttävää öisen rauhan ympäröimänä vain tähtitaivas katselemassa minua. Niinpä nautin siitä, mutta tunsin, että se ei ollut tarpeeksi: minun piti päästää irti pelosta tulla nähdyksi.

Siispä aloin jakaa esitteitä ihmisille kadulla. Aluksi se tuntui aika vaikealta. En halunnut, että ihmiset puhuvat minulle tai esittävät kysymyksiä, koska en ollut vielä valmis siihen. En tiennyt kovin paljon Kiinan tilanteesta ja keskusteleminen asioista, joita esitteessä oli, ylitti kykyni. Halusin vain pelastaa ihmisiä ja tiesin, että esitteet voivat tehdä sen. Mutta puhuminen oli liian vaikeaa tuolloin. Joka tapauksessa, kukaan ei koskaan häirinnyt minua selventäessäni tosiasioita, ja uskon, että leveä hymy kasvoillani todella auttoi.

Yritin selventää tosiasioita 11. luokalla luokkatovereilleni pitämällä lyhyen esityksen ja yritin selventää tosiasioita myös opettajilleni. Jätin esitteitä heidän postilaatikoihinsa ja joskus annoin niitä henkilökohtaisesti. Kun olin 12. luokalla, jätin pinon esitteitä koulukirjastoon kaikkien luettavaksi ja toivoin, että niitä luettaisiin. En pystynyt menemään sinne itse tarjoamaan niitä heille henkilökohtaisesti. Aikatauluni kyseisenä vuonna oli paras mahdollinen. Minulla ei ollut paljon tunteja ja uskon, että opettaja järjesti sen, jotta minulla olisi aikaa lähteä jakamaan esitteitä postilaatikoihin tuntien välissä.

Osallistuin Ranskan Minghuin kesäleirille 2017 ja tapasin siellä suurenmoisia ihmisiä. Se auttoi minua tuntemaan itseni vähemmän eristyneeksi, koska ennen sitä en tiennyt kuinka paljon harjoittajia siellä Ranskassa olisi. Selvensimme tosiasioita kauppatorilla ensimmäistä kertaa, ja totesin pystyväni pitämään yllä keskustelua aiheesta ja vastaamaan ihmisten kysymyksiin.

Haluan lopettaa hauskalla anekdootilla: Yritin muistella ulkoa "Lunyu’a" ja vain kävelin. Katselin ylös taivaalle, kun aurinko oli laskemassa ja näin pilven, joka oli pystyssä olevan peukalon muotoinen. Otin sen henkilökohtaiseksi rohkaisuksi. Se sai minut nauramaan.

Kiitos Opettajalle
Kiitos kaikille harjoittajille