Falun Gongin harjoittaja kidutettiin kuoliaaksi; tytär vaatii kansankongressilta tutkimusta

Isäni, Yang Yuyong, kuoli Wuqingin pidätyskeskuksessa Tianjinissa 11. heinäkuuta 2017.

Kun kysyin, kuinka isäni oli kuollut, kukaan pidätyskeskuksen vartijoista tai Wuqingin poliisiosaston viranomaisista ei vastannut. Sen sijaan he lähettivät noin 100 poliisia ja muuta virkamiestä huolehtimaan isäni ruumiista.

Perheeni ja minä olemme ottaneet yhteyttä eri hallintoelimiin isän kuoleman vuoksi, mutta emme ole saaneet vastausta. Poliisi uhkaili meitä ja kielsi palkkaamasta asianajajaa tai antamasta haastattelua medialle. Mutta sen perusteella, mitä isälleni oli tapahtunut ja mitä olimme lukeneet pidätyskeskuksessa aiemmin sattuneista tapauksista, uskon, että isäni kuoli mielivaltaisen väkivallan uhrina. Toivon, että kansankongressi ottaa isäni kuoleman tutkittavakseen.

Pidätys ja kidutus

Wuqingin sisäisen turvallisuuden osaston johtaja Chen Dejun ja useita poliiseja pidätti isäni Yang Yuyongin ja äitini Meng Xianzhenin 7. joulukuuta 2016. He eivät esittäneet etsintä- ja takavarikointimääräystä eikä muita asiakirjoja. He eivät myöskään toimittaneet luetteloa takavarikoiduista tavaroista, jotka poliisi vei mukanaan tehtyään kotietsinnän vanhempieni asuntoon. Vanhempani vietiin Wuqingin pidätyskeskukseen.

Kuultuani pidätyksestä menin poliisiasemalle. Liu Lijun Huanghuadin poliisiasemalta suihkutti minua pippurisumutteella. Tämän seurauksena silmäni, kurkkuni ja ruoansulatuskanavani vaurioituivat.

Isäni ollessa vankeudessa vartijat laittoivat hänen jalkoihinsa ketjut, joissa oli painavat metallikuulat. Hänen käsissään oli käsiraudat, jotka oli kiinnitetty jalkaketjuihin, joten hän joutui olemaan kumarassa. Lisäksi vartijat pakottivat hänet istumaan pienellä jakkaralla. He myös määräsivät muita vankeja kiduttamaan häntä.

Kun asianajaja tapasi isäni ja näki ketjut hänen jaloissaan, hän ilmoitti siitä Huangille, joka työskenteli pidätyskeskuksessa syyttäjänä. Kun tapaaminen oli päättynyt, vartija Liu Zhaogang vei isäni tyhjään selliin ja löi häntä. Vartija uhkasi pahoinpidellä isääni vielä vakavammin, jos hän kertoisi kohtelustaan asianajajalle.

Kun isäni tapasi asianajajansa seuraavan kerran, sekä asianajaja että minä teimme rikosilmoituksen viranomaisten laittomasta toiminnasta, mutta emme saaneet siihen vastausta.

Rikosilmoitus lähetettiin Tianjinin syyttäjälle ja poliisilaitokselle pikalähetyksenä.

Asianajajien painostaminen

Soitin Wuqingin syyttäjälle 12. kesäkuuta ja kysyin, oliko rikosilmoitus tullut perille. Virkailija kertoi, että asiakirjat on otettu vastaan, ja että ne oli toimitettu 6-10-virastoon, joka on vastuussa Falun Gongin vainosta Kiinassa. Olin järkyttynyt. Isääni oli kidutettu, koska hän harjoitti Falun Gongia. Jos asiakirjat toimitettiin 6-10-virastoon, tämä tarkoitti, että isäni joutuisi vielä vaikeampaan asemaan.

Toinen virkamies neuvoi, että voisimme ottaa yhteyttä poliisilaitokselle, Tianjinin hallitukseen tai jopa Pekingin keskushallintoon. Mutta hän epäili, ettei kukaan ottaisi tapausta vastaan, koska se liittyi Falun Gongiin.

Tiesin sen olevan vaikeaa, mutta halusin silti kokeilla. Pyysin asianajajaa selvittämään isäni tapausta Wuqingin virastolta, mutta asianajajien valvontaviraston virkamies otti heti yhteyttä ja uhkaili häntä. Wuqingin poliisi myös kielsi minua ottamasta yhteyttä ulkomaisiin tiedotusvälineisiin ja vaati minua erottamaan asianajajat.

Jatkuva kidutus

Kun asianajaja Wen Donghai tapasi isäni uudelleen 28. kesäkuuta, isä kertoi hänelle, että vartija Liu Zhaogang ja useat vangit olivat pahoinpidelleet häntä. Hän oli joutunut myös seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Joskus isäni oli menettänyt tajuntansa voimakkaiden iskujen seurauksena.

Tänä vuonna olen tehnyt rikosilmoituksia pidätyskeskusta vastaan kahdesti, mutta en ole saanut vastausta. Wuqingin syyttäjä kuitenkin siirsi toisen valituksen 6-10-virastolle, kuten aiemmin mainitsin. Perustuen siihen, mitä isäni kertoi asianajajalleen, hänen kiduttamisensa on pahentunut siitä lähtien. Tämä tapahtui kuukautta ennen hänen kuolemaansa.

Isäni kuolema

Iltapäivällä 11. heinäkuuta sain puhelun, jossa minulle kerrottiin, että isäni oli sairaalassa Wuqingissa. Kun saavuimme sinne, näin isäni kuolleena, ja hänen ruumiinsa oli kylmä. Olin järkyttynyt hänen äkillisestä kuolemastaan.

Hänellä oli suuria mustelmia niskassa ja muualla kehossa. Nilkkojen ympärillä oli arpia, ja hänen korviensa takana oli suuria haavoja, samoin varpaissa.

Paikalla oli monia poliiseja, mutta kukaan ei kertonut, mitä isälleni oli tapahtunut. Otin yhteyttä Wuqingin piirikunnan poliisiin ja syyttäjään. Kukaan ei kuitenkaan tuntunut ottavan asiasta vastuuta.

Sairaalan sisä- ja ulkopuolella oli paljon poliiseja.

Seuraavana aamuna paikalle oli lähetetty useita poliisiautoja, ja ne ympäröivät sairaalan ensiapualueen. Mukana oli myös erikoisjoukkojen poliiseja. Viranomaiset siirsivät isäni ruumiin sairaalasta läheiselle hautausmaalle ilman omaisten suostumusta.

Neljätoista poliisiautoa, mukaan lukien poliisin erikoisjoukot sairaalan edustalla

Myöhemmin samana päivänä äitini, joka oli ollut pidätyskeskuksessa joulukuusta 2016 lähtien, haettiin katsomaan isäni ruumista. Havaitsimme monia mustelmia ja vammoja isäni selässä, ja alavartalon alueella oli verta kaikkialla. Yritimme ottaa kuvia matkapuhelimella, mutta poliisi esti aikeemme.

Perheenjäsenet jatkuvan painostuksen alaisina

Viranomaiset jatkoivat perheenjäsenten uhkailua. Yksi heistä, Du Baochun, sanoi veljelleni, että jos hän laittaisi kuvia Internetiin, he pidättäisivät hänet. He myös levittivät huhuja sanoen, että isäni olisi tehnyt itsemurhan. Viranomaiset vierailivat perheenjäsenten luona vaatien heitä vaikenemaan asiasta.

Lisäksi viranomaiset tarjosivat sukulaisillemme kannustimia, että he suostuttelisivat äitini luopumaan vakaumuksestaan Falun Gongiin. Äitini asianajaja ei saanut tavata häntä, ja asianajajaa uhkailtiin.

Todisteiden kerääminen

Kerättyäni todisteita ja saatuani neuvoja asianajajilta perheeni ja minä uskomme seuraavien asioiden johtaneen isäni kuolemaan:

Pidätyskeskuksessa isäni raajat oli kahlittu ketjuilla toisiinsa, ja hänen liikkumistaan oli rajoitettu siten, että hänen ruumiinsa oli kumarassa asennossa kaiken aikaa. Tämä oli erittäin tuskallista.

Kun isäni kertoi kohtelustaan asianajajalleen, vartija Liu Zhaogang oli pahoinpidellyt häntä. Kun teimme toisen rikosilmoituksen isäni kohtelusta pidätyskeskuksessa, häntä pahoinpideltiin toistamiseen.

Isääni käytettiin myös seksuaalisesti hyväksi. Hän menetti tajuntansa pahoinpitelyn seurauksena. Tästä on todisteena äänitiedostoja.

Näin suuria mustelmia isäni kaulassa ja muualla kehossa. Nännien ympärillä oli arpia, ja suuria haavoja löytyi korvien takaa. Hänen varpaissaan oli myös haavoja. Vammoista on saatavilla kuvia.

Uskomme, että isäni oli jo kuollut ennen kuin hänet vietiin sairaalan ensiapuun. Myös eräs sairaalan henkilökuntaan kuuluva kertoi, että näin oli tapahtunut. Emme saaneet teettää itse ruumiinavausta, vaan sen saivat suorittaa vain hallituksen valitsemat lääkärit.

Poliisipäällikkö ohjeisti alaisiaan, että he kertoisivat kyläläisille isäni tehneen itsemurhan.

Perheeni ja minä halusimme tietää syyn isäni kuolemaan, mutta meitä häirittiin ja uhkailtiin.

Vaadin täten riippumattomia tutkimuksia saadaksemme tietää totuuden isäni kuolemasta.

Isäni Yang Yuyong

Englanniksi: http://en.minghui.org/html/articles/2017/8/10/164982.html