Vesi - Kiinan murhe

Sen sijaan, että vesi tarkoittaisi elämää, siitä on yhä suurempi pula, saastuminen ja konfliktit.

Kaksi kalastajaa istuu Guilinjoella Etelä-Kiinassa. Kaksi viidesosaa Kiinan jokivesistä on käyttökelvotonta maataloudessa tai teollisuudessa. Vakavan saastumisen ja veden liikakäytön vuoksi neljäsosalta kiinalaisista puuttuu puhdas vesi.

Kiinassa on pahin saasteongelma maailmassa. Kommunistipuolueen pyrkimykset vuodesta 1949, jolloin Mao tuli valtaan, on johtanut nykytilanteeseen, jossa pohjavesi on saastunutta, veden virtaus on ehtynyt, ja saasteiden seurauksena on syntynyt ”syöpäkyliä”. Nämä ovat vaikeasti korjattavia vahinkoja.

Vesi on elämä. Vesi on uusi öljy. Vesi on valtaa.

Raikas, elintärkeä vesi on katoamassa. Liikakäyttö ja maailman laajuinen saastuminen on johtanut siihen, että vedestä on tullut yhä niukempi hyödyke. Koska ongelmasta tulee yhä akuutimpi, nykyiset konfliktit kärjistyvät, ja se vaikuttaa meihin kaikkiin.

Jotkut sanovat, että vesi on uusi öljy. Mutta toisin kuin öljy, vesi on välttämätöntä selviytymisellemme.

"Suurin osa Kiinan vesiongelmista katsotaan olevan kommunistipuolueen toiminnan seurausta."

”Sukellus” planeettamme vesitilanteeseen osoittaa, että tulevina vuosikymmeninä jokaisen maan on tehtävä päätös siitä, miten käsitellä vettä taloudellisena hyödykkeenä, ja miten käsitellä ihmisoikeuksia ja ehtyvää veden lähdettä.

Vesi on Kiinan murhe

Kiina on maailman väkirikkain maa, joka aiheuttaa vakavimmat saasteet. Vuosikymmeniä jatkunut kommunistinen kehityspolitiikka, joka perustuu maolaiseen iskulauseeseen: "Kumartakoot vuoret, ja astukoot joet syrjään", on johtanut siihen, että valtavalta maalta on loppumassa makea vesi, eikä ulospääsyä ole.

Buddhalaisuuden mukaan kaikki kosmoksessa oleva muodostuu neljästä elementistä; vesi, tuli, tuuli ja maa. Mutta yhtä neljästä elementistä on niin pahoin hyödynnetty Kiinassa, että neljännes Keskusvaltakunnan väestöstä kärsii puhtaan veden puutteesta.

Epäpuhtaudet

Yleensä Kiinan virallisissa raporteissa yritetään välttää todellista tilaa, joka näyttää huonolta. Mutta kun tullaan Kiinan vesivarojen vakavaan tilanteeseen, siitä ei ole paljon positiivista sanottavaa.

Ympäristönsuojelija Wu Lihong esittelee vesipulloja puhtaan ja saastuneen veden toteamiseksi. Saastunut vesinäyte on otettu Taihusjärvestä Jiangsun maakunnassa. Huolimatta kaksi vuosikymmentä kestäneestä taistelusta siivota entinen matkailukohde (joka toi hänelle kaksi vuotta vankeutta) järvi lemuaa edelleen saastuneena. Kuva: Mark Ralston/AFP/Getty Images

Viranomaiset arvioivat, että noin 80 prosenttia Kiinan pohjavedestä ei voi käyttää juomavetenä ja 90 prosenttia kaupunkien pohjavesistä on saastunutta. Arviolta lähes kaksi viidesosaa Kiinan jokivesistä on käyttökelvotonta maataloudessa tai teollisuudessa.

Yli 360 miljoonalta ihmiseltä, eli noin neljännekseltä maan väestöstä, puuttuu puhdas vesi.

Vuodesta 1997 vedestä aiheutuneet kiistat ovat johtaneet kymmeniin tuhansiin protesteihin vuosittain.

Suurimmat veden saastuttajat Kiinassa ovat teollisuuslaitokset. Näihin kuuluvat kemikaalit, lannoitteet, paperi ja vaatteet.

Virallisen raportin mukaan 70 prosenttia Kiinan joista ja järvistä on niin saastuneita, että eläimet ja kasvit eivät voi menestyä siellä. Kiinan pisimmän joen (Jangtsejoki) saastuminen aiheutti Baiji-delfiinien kuoleman sukupuuttoon. Ne elivät vain Jangtsejoessa.

Keltainenjoki on Kiinan toiseksi suurin joki, ja se tunnetaan kiinalaisen kulttuurin kehtona. Sitä kutsutaan myös "murheiden joeksi", koska sen historiassa oli tuhoisia tulvia. Tänä päivänä murhe on toinen. Petrokemian 4000 tuotantolaitosta pitkin rannikkoa ovat peruuttamattomasti saastuttaneet veden.

Vedenpuute

Kiina on yksi niistä maista, joissa on vaikein vesitilanne maailmassa. Kiinassa asuu viidennes maailman väestöstä, mutta siellä on vain seitsemän prosenttia makeaa vettä.

Suurin osa Kiinan vesistä, noin 80 prosenttia, on Etelä-Kiinassa. Kuitenkin suurin osa maan maatalous- ja tuotantolaitoksista on Pohjois-Kiinassa, mukaan lukien suuret asutuskeskukset, kuten Peking.

Teollisuuden jätevedet virtaavat Bei Xiaohe -joessa 25. kesäkuuta 2007 Pekingissä. Veden saastuminen on vakava ympäristöongelma Kiinassa ja aiheuttaa suuren määrän syöpätapauksia. Guang Niu/Getty Images.

Karttaa tarkastellessa näkee satojen jokien ja purojen virtaavan Pekingissä, mutta todellisuudessa ne ovat melkein kaikki kuivuneet. Pekingin pohjavesialuetta pidettiin vielä 80-luvulla ehtymättomänä, mutta sitä pumpattiin nopeammin kuin se lisääntyi. Viimeisten 40 vuoden aikana pohjaveden pinta on laskenut noin 300 metriä.

Entinen vesivarainministeri Wang Shucheng ennusti vuonna 2005, että Pekingissä vesi loppuisi 15 vuodessa.

Veden siirtäminen etelästä pohjoiseen

Hallinnon suunnitelmiin vedenpuutteen korjaamiseksi pohjoisessa kuuluu käynnistää hanke, jossa vettä siirretään etelästä pohjoiseen ‒ kanavajärjestelmällä, joka on pituudeltaan noin 4350 km.

Hallinnon mukaan hanke on osa arvostettua insinöörityötä, mutta sitä on paljon kritisoitu. Ensinnäkin se on kallis (toistaiseksi se vastaa noin 81 miljardia dollaria) ja toiseksi satoja tuhansia ihmisiä pakkosiirrettäisiin kotiseudultaan.

Tuhannet osoittivat mieltään Hubein maakunnassa vuonna 2010, kun heidät oli häädetty kodeistaan lähes ilman varoitusta. Ne, jotka vastustivat, pidätettiin.

Ympäristötutkijat uskovat, että liikenteen saastuttama vesi etelässä ei edelleenkään ratkaise vedenpuutteongelmaa pohjoisessa. Qiu Baoxing, asunto- ja kehitysministerin sijainen, sanoi vuonna 2014, että hanke luo uusia ympäristöongelmia, ja että se "ei ole ollenkaan kestävällä pohjalla."

Vesiongelmien alkulähteet

Suurin osa Kiinan vesiongelmista katsotaan johtuvan kommunistipuolueen toiminnasta

"Kumartakoot vuoret, ja astukoot joet syrjään", kuului suosittu propagandassa käytetty iskulause Mao Zedongin johtaessa Kiinaa (1949‒1976). Merenkulun parantamiseksi kaivettiin ojia ja lampia. Vuonna 1949 patoja oli 22, tänä päivänä määrä on 87 000.

Maon aikana "viimeinenkin pisara puristetaan ulos Pohjois-Kiinan tasangolla" kirjoitti Arizonan yliopistossa Kiinan historiaa tutkiva professori David Pietz.

Kiinan suunnitelmat massateollistumiselle "Suuren harppauksen" aikana (1957‒1962) aiheutti valtavia määriä jätevettä ja jätettä. Nämä epäpuhtaudet päästettiin puhdistamattomina suoraan jokiin.

Yksi esimerkki on Hai-joki, joka virtaa Tianjinin ja Pekingin maakuntien välillä. Joka sekunti 674 viemäriä tyhjentää 4400 litraa saastunutta vettä, jolloin joki on mutaista, suolaista, tummaa ja haisee kuvottavalta.

Taloudelliset satsaukset Maon jälkeen

Yritykset uudistaa talous- ja maataloussektori Maon jälkeen pahensivat Kiinan vesiongelmia. Yhä enemmän vettä käytettiin teollisuudessa, joka alkoi lisääntyä ympäri maata. Syystä, että ei ollut minkäänlaista ympäristölakia, tehtaat päästivät käsittelemättömät jätteensä jokiin ja muihin vesistöihin.

Kiinan kasvava väestö ja elintason nousu asettivat paineita myös Kiinan viljelijöille kasvattaa enemmän ruokaa. Kyläläiset riitelivät pääsystä kastelukanaviin, ja erimielisyydet ovat johtaneet sabotaasiin.

Keltainenjoki kuihtui vuonna 1997, kun se juoksutettiin tyhjäksi jokisuusta Bohai-järveltä yli 600 km sisämaahan.

Sun Yat-sen -yliopiston vuonna 2008 julkaisemassa raportissa kerrotaan, että 13 000 - 21 000 petrokemian teollisuuslaitosta päästää Yangtze-jokeen ja Keltaiseenjokeen miljardeja tonneja jätettä vuodessa.

Nainen ottaa vesinäytettä "verisestä joesta" Luoyangissa, Henanin maakunnassa 13. joulukuuta 2011. Virkamiesten mukaan kaksi laitonta väritehdasta oli päästänyt punaista väriä kaupungin hulevesijärjestelmään. (1). STR/AFP/Getty Images

Syöpäkylät

Kiinan vesistöihin päästetyt kemialliset lannoitteet, käsittelemätön jätevesi, raskasmetallit ja muut karsinogeeneja sisältävät ainemäärät ovat suuria. Tämä on synnyttänyt yhteiskunnissa ilmiön "syöpäkylät", joissa on huomattavasti enemmän syöpätapauksia kuin keskimäärin. Vuoden 2005 tutkimusraportin mukaan syöpää esiintyi tietyissä syöpäkylissä yli 19‒30 kertaa enemmän kuin kansallinen keskiarvo.

Vaikka raportteja syöpäkylistä julkaistiinkin 90-luvulla, kesti aina vuoteen 2013 ennen kuin Kiinan hallitus myönsi niiden olemassaolon. Valtion virallinen uutistoimisto Xinhua ilmoitti, että syöpäkyliä voi olla yli 400.

Yksi esimerkki on Zhejiangin maakunnassa sijaitseva Yantoun kylä, jossa syöpään kuolleisuus on lisääntynyt hälyttävästi; vuosina 1991 ja 1995 se oli 20 prosenttia, vuosina 1996 ja 2000 se oli 34 prosenttia, vuodesta 2001 vuoteen 2002 se oli 55,6 prosenttia. Syöpätapausten määrä kylässä lisääntyi samaan aikaan, kun lääketehdas perustettiin lähistölle.

Mies raivaa roskia Jangtsejoesta Wushanissa vuonna 2003. Vuoden 2016 alussa vahvistettiin tähän mennessä tiukin tuomio veden saastuttamisesta Kiinassa, mutta mäki huipulle on jyrkkä Kiinan ympäristötyössä. Kuva: Getty Images.

Mekongjoen ongelmat

Mekongjoki on Kaakkois-Aasian elinehto. Se virtaa Tiibetin ylängöltä Kambodzaan, Myanmariin, Laosiin, Thaimaahan ja Vietnamiin.

Laajoilla patohankkeilla, erityisesti Mekongjoen yläjuoksulla, on kuristusote alueen vesivarastoihin, ‒ ja hankkeita syytetään kuivuuden seurauksien pahenemisesta.

Monista syistä johtuen rasitukset ovat suuria, kun ne koskevat alueen vesistöä. Yksi syy on avoimuuden puute (Kiina ei ole ainoa maa, joka rakentaa patoja) ja toinen on periaate vesikysymyksissä, ”palvellaan saapumisjärjestyksessä”. Lisäksi tehokas koordinointi puuttuu.

Ratkaisut

Siitä tulee loputon tarina, kun puhutaan ratkaisuista Kiinassa, ottaen huomioon ongelmien laajuuden, ja että edellyttää poliittista tahtoa käynnistää järkevät toimenpiteet.

The Nature Conservancyn uusi tutkimus luonnonsuojelulaista näkee kuitenkin mahdollisuuden siinä, että alle kuusi prosenttia Kiinan maaperästä antaa 69 prosenttia maan vedestä. Siksi se ehdottaa keskittymään pienempiin alueisiin, jotka käsittävät suurkaupunkialueet. Erilaisiin ratkaisuihin vedenlaadun parantamiseksi näillä alueilla sisältyy metsien kunnostamista ja järkevämpiä viljelymenetelmiä.

1. Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvettä. Näitä vesiä syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana.

Ruotsiksi: https://www.epochtimes.se/Vattnet-Kinas-sorg