Falun Dafa kiinnosti Koillis-Intiassa

Arunachal Pradesh, jota kutsutaan myös "nousevan auringon maaksi," on todellinen luonnon ja kulttuurin aarreaitta. Se sijaitsee Koillis-Intian kärjessä, ja sen rajanaapurit ovat Bhutan, Kiina ja Myanmar. Se on Koillis-Intian suurin osavaltio. Sen pinta-alasta on yli 80% ikivihreitä metsiä, ja sitä asuttaa 26 suurta heimoa ja yli 100 Indo-Mongolian rodun alaheimoa, joista jokaisella on oma rikkaan kulttuurin identiteetti, tulli sekä taide- ja käsityöperinne.

Osavaltiossa on Intian pienin asukastiheys. Jotkut heimot harjoittavat mahayana-buddhalaisuutta ja jotkut hinayana-buddhalaisuutta, ja joillakin on omat perinteiset uskomuksensa ja alkuperäiskansojen tapa palvoa aurinkoa ja kuuta, nimeltä donyi polo. Joillakin on säilynyt alkuperäiskansojen jumalanpalvelustapoja, jotka ovat luonteeltaan eläimellisiä. Myös muita uskontoja harjoitetaan.

Pääkaupunki Itanagar, joka myös tunnetaan nimellä "Mini Intia", on kulttuurin sulatusuuni, sillä siellä näkee ihmisiä eri puolilta maata eläen rauhassa ja sopusoinnussa.

Tämä oli varanasilaisen harjoittajan kolmas ja viimeinen matka vuonna 2016 Intian koillisosissa. Hän oli käynyt kahdessa muussa osavaltiossa aiemmin tänä vuonna. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun Falun Dafan harjoittaja vieraili alueella.

Kahden edellisen Koillis-Intiaan tehdyn matkan ajalta harjoittajalla oli vähintään yksi yhteyshenkilö kussakin osavaltiossa. Vaikka kaksi ensimmäistä junamatkaa olivat vaivalloisia, tämä 30 tunnin junamatka Varanasista Itanagariin oli tasainen ja rauhallinen.

Uudelleen Koillis-Intiaan

Koko Arunachal Pradeshin vierailun ajan tapahtui monia ihmeellisiä asioita. Hänen toisen Koillis-Intian matkansa loppupuolella hänelle tuli äkillinen ja selittämätön kipu. Se kehittyi hyvin vakavaksi "sairauden" koettelemukseksi ja jopa kuusi viikkoa kestäväksi elämän ja kuoleman ”testiksi”, jona aikana hän ei edes voinut poistua talosta.

Ajatus Intian rautatieaseman haasteista lähes kuuden viikon sisällä vietetyn ajan jälkeen, mukanaan kaksi erittäin raskasta matkalaukkua täynnä Falun Gongin materiaaleja, tuntui harjoittajasta lähes käsittämättömältä ja aiheutti pelkoa. Mutta tietäen hyvin, että tämä oli kauden viimeinen mahdollisuus uskaltaa mennä Koillis-Intiaan, hän koki, että piti vain ottaa riski ja ettei voinut katsoa taakse päin. Ihmeellisesti kaikki sujui ilman merkkejä "sairauden" ilmenemisestä.

Toinen "ihme" tapahtui perille saavuttaessa. Harjoittaja löysi, puhtaan, turvallisen ja rauhallisen asuinpaikan, joka oli aivan pääkaupungin keskustassa, ja jossa oli hyvät kulkuyhteydet ja palvelut lähellä. Näin ei yleensä ole Intian syrjäisillä alueilla.

Kolmas "ihme" tapahtui toisena päivänä Itanagarissa, sunnuntaina, kun harjoittaja käveli eräälle portille ja huomasi tuskin näkyvästi kirjoitetun koulun nimen. Hän epäröi, koska oli sunnuntai, ja hän oli vain kävelyllä tutustuakseen kaupunkiin. Hän oli täysin valmistautumaton eikä hänellä ollut mukanaan tavanomaista esittelymateriaalia, kuten esittelykirje, valokuvia, lehtiartikkeleita ym. Hän ajatteli: "Aina voi yrittää, eikä ole mitään menetettävää" ja päätti astua sisään portista.

Koulun johtaja, joka ei ollut koskaan kuullut Falun Dafasta, ja joka oli juuri saanut esitteen, suostui välittömästi isännöimään esittelytilaisuutta koulussaan. Hänen koulunsa tullaan aina muistamaan Arunachal Pradeshin ensimmäisenä kouluna, joka toivotti tervetulleeksi Falun Dafan.

Lapset ja opettajat opettelemassa Falun Dafan harjoituksia Koillis-Intiassa.

Peruskoulun oppilaat ja heidän opettajansa opettelevat Falun Dafan harjoituksia.

Lapset tekemässä viidettä harjoitusta.

Ensimmäisen harjoituksen opettelua.

Tyttö meditoi ennen Falun Dafa -esittelyn alkamista koulussa Arunachal Pradeshissa.

Koulun johtaja kirjoitti myöhemmin kiitoskirjeen: ”Oppilaat olivat valtavan innostuneita. Myös muita läsnäolijoita ja opettajia menetelmä kiinnosti.”

Yksi tapahtuma johtaa toiseen.

Heti, useita tunteja kestäneen kahden Falun Dafa -esittelyn jälkeen, johtaja kyyditsi henkilökohtaisesti harjoittajan toiseen kouluun, jossa järjestettiin toinen opetustilaisuus. Tämän koulun rehtori antoi harjoittajalle toisen johtajan nimen, ja seuraava opetustilaisuus pidettiin nuorisokeskuksessa. Myös tämä johtaja antoi hänelle nimen toiseen kouluun (ja muita arvokkaita kontakteja), jossa toteutettiin koko päivän kestävä ohjelma.

Harjoittaja vieraili näkö- ja kuulovammaisten koulussa, jossa hän opetti Falun Dafan harjoituksia kolmena eri päivänä. Lapset olivat aivan uskomattomia. Sokea kuunteli tarkkaavaisesti musiikkia, ja toiset auttoivat harjoitusliikkeiden tekemisessä. Kuurot lapset keskittyivät poikkeuksellisen hyvin harjoituksiin.

Näkö- ja kuulovammaisten koulun oppilaita opettelemassa Falun Dafan seisomaharjoitusta.

.

Oppilaat tekemässä meditaatioharjoitusta

Koulun rehtori kirjoitti kiitoskirjeen: "Oppilaat hyötyivät suuresti Totuudenmukaisuuden, Myötätunnon ja Kärsivällisyyden kultivoinnista ja kehittivät itseluottamusta, moraalia ja henkistä tietoisuutta."

Toisella vierailulla koulu järjesti improvisoidun kulttuuriohjelman, jossa useat sokeat lapset soittivat ja lauloivat, ja kolme kuuroa tyttöä tanssi. Kolmannella käynnillä kaksi sokeaa poikaa kuunteli yhä uudelleen kappaleen "Falun Dafa Hao" (Falun Dafa on hyvä) ja he olivat innokkaita oppimaan sen.

Tämän matkan aikana sattui toinen hämmästyttävä tapahtuma: Useat johtajat olivat aktiivisesti yhteydessä ja informoivat muita rehtoreita ja johtajia sekä muita ihmisiä tapaamisiin. Kolme kontaktihenkilöistä tarjosi nopeasti lisää kontakteja.

Neljä eri ihmistä kutsui harjoittajan kouluunsa yöpymään sen sijaan, että hän olisi käyttänyt rahaa majoituksiin ja kulkemiseen.

Kaikki nämä ihmiset olivat eri puolilta Intiaa, jopa kaukaisilta alueilta. Opettajat, lääkärit, kirjastonhoitajat ja lakimiehet olivat halukkaita auttamaan ja usein kutsuivat harjoittajan palaamaan kouluihinsa.

Lehtiartikkelit

Hyvinvoinnin yhdistys, joka pyörittää kouluja, orpokoteja, naisten puhelinpalvelua (WHL) ja muita palveluja, julkaisi kaksi lyhyttä lehtiartikkelia otsikolla "Falun Dafasta maailmanrauha" ja "WHL järjestää Falun Dafa -opetusta väkivallasta selviytyneille." Harjoittaja kävi kahdesti koulussa ja orpokodissa, joihin lapset tulivat syrjäisiltä alueilta ja huonoista oloista. Toisen vierailun lopussa lähes 150 lasta, enemmän kuin koskaan aikaisemmin, katseli Tian Guo -marssiorkesteria pieneltä tabletin näytöltä. He olivat haltioissaan, taputtivat innokkaasti ja halusivat oppia laulun "Falun Dafa Hao."

Lapset opettelevat Falun Dafan viidettä harjoitusta.

Orpokodin tytöt Arunachal Pradeshissa tekemässä istumameditaatiota.

Lähes 150 lasta katselee Tian Guo -marssiorkesteria pieneltä tabletin näytöltä.

Monet liikuttuivat ja olivat huolissaan kuultuaan Falun Dafaan kohdistuvasta vainosta Kiinassa. He ilmaisivat syvän kiitollisuutensa harjoittajalle hänen vierailustaan ja esittivät paljon kysymyksiä.

Koko vierailun ajan harjoittaja sai useita esittelykutsuja ja tukea opetustilaisuuksien järjestämiseen eri puolilla Arunachalia. Häntä pyydettiin myös lähettämään lisää materiaaleja näille alueille.

Useita artikkeleita julkaistiin paikallisissa sanomalehdissä.

Kun harjoittaja oli palaamassa läheisestä kaupungista, eräs mies tarjosi hänelle autokyydin Itanagariin. Mies pahoitteli, että hänen täytyi pysähtyä paluumatkalla koululla tavatakseen sukulaisensa lapsen siellä. Tämä ei tietenkään ollut todellisuudessa "sattuma." Harjoittaja tapasi koulun rehtorin ja johtajan, jotka molemmat suostuivat isännöimään päivän mittaisen opetustilaisuuden koulussa seuraavana päivänä.

Monia muitakin ihmeellisiä asioita on tapahtunut viime vuosina, etenkin silloin, kun harjoittajat käyvät uusilla alueilla ensimmäistä kertaa. Ainoa ero tällä kertaa oli se, että sitä tapahtuu jatkuvasti.

Erilaista Dafa- ja vainomateriaalia annettiin paljon kolmelle kirjastolle, lääkäreille, juristeille, poliitikoille ja monille muille. Ihmiset olivat hämmästyneitä siitä, etteivät olleet koskaan kuulleet tai lukeneet Falun Dafasta ja Kiinan vakavista ihmisoikeusrikkomuksista. Useat heistä ottivat materiaaleja jakaakseen niitä omilla toimialoillaan. He tarjoutuivat myös auttamaan tulevien Falun Dafa -tapahtumien järjestämisessä.

Lähes kaikki edellä mainitut ihmiset, lukuun ottamatta opiskelijoita, näkivät viiden minuutin filmin “China-20th of July 1999.” ("Kiina-20. heinäkuuta 1999"). Video on intialaisten harjoittajien tuottama Bangaloressa neljä vuotta sitten, ja se jatkaa kulkuaan ihmisten keskuudessa. On totta, että tämä lyhyt filmi laulun muodossa, "kertoo enemmän kuin tuhat sanaa."

Yleensä kaikissa kouluissa oli ensin lyhyt Falun Dafan esittely ja sen jälkeen opetettiin harjoitukset. Kunkin tilaisuuden lopussa oppilaille opetetaan lausekkeet "Totuudenmukaisuus - Myötätunto - Kärsivällisyys on hyvä" ja "Falun Dafa on hyvä". Oppilaille on myös näytetty julisteita, joissa kuvataan vainoa Kiinassa.

Kansainvälisen näyttelyn The Art of Zhen-Shan-Renin maalausten kopioiden kautta Arunachal Pradeshin oppilaat saavat tietää Falun Gongin harjoittajien ja jopa heidän lastensa vainoamisesta nykypäivän Kiinassa.

Lapset katsovat julisteita, kuten "Miksi?" "Tule takaisin isä", "Kodittomat" ja "Horjumaton."

Vielä ei ole päätetty tapaa, miten edetä Falun Dafan esittelyssä kouluissa. Kaikki riippuu annetusta ajasta, opiskelijoiden kiinnostuksesta ja monista muista tekijöistä. Harjoittajien täytyy ylläpitää mielessään ja sydämessään toive saattaa Falun Dafa kaikkien läsnäolijoiden tietoisuuteen, että he ymmärtävät tämän olevan ainutlaatuinen ja arvokas mahdollisuus läsnäolijoille, opettajille ja kaikille lapsille, mikä saattaa hyvinkin olla ainoa kerta heidän elämässään.

Eräs kiitoskirje: "Aseiden, ylivallan ja vihan maailmassa, harjoittaja ja Falun Dafa toimivat kuin rauhan ja rakkauden enkelit, ja Falun Dafan sanoma auttaa tuomaan esiin jokaisen lapsen parhaat puolet. Harjoittajan kerrottua Kiinan ihmisoikeusloukkauksista opetukseen osallistuneet nuoret ovat oppineet paremmin arvostamaan vapauden ja demokratian periaatteita, jotka yhdistävät Intian yhteiskunnan."

Kotiinpaluu

Viimeisenä iltana harjoittajan odotellessa junaa Arunachal Pradeshin ainoalla rautatieasemalla tapahtui vielä merkittävä asia.

Eräs henkilö odotti siellä saadakseen Falun Dafa -esitteen ja sanoi, että hän oli lukenut sanomalehdestä artikkelin Falun Dafasta ja että hän oli hyvin kiinnostunut ja iloinen tavatessaan harjoittajan.

Harjoittaja juoksi kiinni nuoren naisen, joka oli kirjoittanut kaksi artikkelia Falun Dafasta WHL:n kohteessa. Toimittaja yllättyi tavatessaan harjoittajan uudelleen. Tällä kertaa hänellä oli mukanaan monia sukulaisia, joten he kaikki saivat oppia Falun Dafaa.

Eräs, joka oli juuri osallistunut musiikkifestivaaleille, tunnisti harjoittajan aikaisemmasta kohtaamisesta ja oli kiinnostunut oppimaan harjoitukset. Hän oli järkyttynyt kuultuaan elinryöstöistä Kiinassa.

Paluumatka kesti lähes kaksi vuorokautta junan viivästymisten takia. Tämä oli harjoittajalle hänen elämänsä pisin junamatka 26 vuoden aikana Intiassa, mutta se oli samalla myös kaikkein ihmeellisin.

Harjoittaja ilmaisee kiitoksensa Mestarin ohjaukselle, mahdollisuudelle mennä sinne täyttämään valansa, sekä monille "auttaville käsille" ja toivoo, että tulevaisuudessa Falun Dafalla olisi siemeniä itämässä, juuria ja erilaisia kauniita kukkia kasvamassa tällä alueella ja muilla Koillis-Intian alueilla.

Näkö- ja kuulovammaisten koulun oppilaita katsomassa ja kuuntelemassa Tian Guo -marssiorkesterin soittaessa ”Falun Dafa Hao”.

Englanniksi: http://en.minghui.org/html/articles/2016/11/11/159898p.html