Jopa 1,5 miljoonaa kiinalaista on saattanut kuolla elimiensä vuoksi Kiinan hallinnon toimesta

Uusin raportti kertoo yksityiskohtaisesti, miten Kiina on rakentanut massiivisen elinsiirtoteollisuuden mielipidevangeista – joiden uskotaan olevan pääasiassa Falun Gongin harjoittajia.

Raportissa analysoidaan kaikki Kiinan tunnetut elinsiirtokeskukset, joita on yli 700. (Kuva Jens Almroth/Epoch Times)

WASHINGTON - Elinsiirtokirurgit Kiinassa ovat ylityöllistettyjä. Jotkut valittavat 24 tunnin työvuoroista. Elinsiirtoleikkauksissa työskennellään selät vastakkain, toiset varmistavat, että heillä on juuri operoituja elimiä varalla varmuuden vuoksi. Jotkut sairaalat pystyvät hankkimaan elimen tunnin sisällä, kun taas toiset ilmoittavat, että heillä on kaksi, kolme tai neljä elintä varalla, mikäli ensimmäinen elinsiirto epäonnistuu.

Kaikki tämä on tapahtunut Kiinassa yli vuosikymmenen ajan, ilman vapaaehtoista elintenluovutusjärjestelmää. Kiina sanoo virallisesti elinten lähteeksi teloitetut vangit, vaikka heitä on vain tuhansia. Puhelinkeskusteluissa kiinalaiset lääkäri ovat kertoneet elinten todellisen alkuperän olevan valtion salaisuus. Samaan aikaan Falun Gongin harjoittajia on kadonnut suuria määriä, ja monet ovat kertoneet, että heiltä otettiin verinäytteitä pidätyksen aikana.

Pieni ryhmä peräänantamattomia tutkijoita on julkaissut 22. kesäkuuta ennennäkemättömät asiakirjat. Joissakin dokumenteissa kerrotaan hämmästyttävän yksityiskohtaisesti järjestelmästä, jossa on satoja kiinalaisia sairaaloita ja tarvittavat tilat elinsiirtoon. Nämä sairaalat ovat toimineet Kiinassa kaikessa hiljaisuudessa vuodesta 2000 lähtien.

Raportin mukaan sairaaloissa on ollut mahdollista tehdä 1,5-2,5 miljoonaa elinsiirtoa viimeisten 16 vuoden aikana. Raportin kirjoittajat epäilevät todellisen luvun olevan vuodessa 60 000-100 000 elinsiirtoa, vuodesta 2000 lähtien.

”Lopullisena johtopäätöksenä tässä päivityksessä ja viittauksena aikaisemmin julkaisemaamme raporttiin voidaan todeta, että Kiina on harjoittanut massiivista syyttömien ihmisten tappamista”, sanoi David Matas, toinen tutkimuksen kirjoittajasta National Press Clubin lehdistötilaisuudessa 22. kesäkuuta.

Tutkimuksen teema ”Bloody Harvest/The Slaughter: Päivitys perustuu kirjoittajien aikaisempaan tutkimustyöhön. Raportti julkaistiin pian sen jälkeen, kun Kiinan elinryöstöt tuomittiin julkisesti. Se oli tutkimus, joka aiheutti polttavan kysymyksen Yhdysvaltain edustajainhuoneessa: Onko Kiinassa toteutettu laajamittaista lääketieteellistä kansanmurhaa?

David Kilgour (vasemmalla) David Matas (keskellä) ja Ethan Gutmann laativat "Bloody Harvest/The Slaughter -päivityksen." (Simon Gross/Epoch Times)

Suuret voitot

Kansan vapautusarmeijan yleisen sairaalan tärkein tehtävä on tarjota terveydenhuoltoa kommunistipuolueen korkeille jäsenille ja sotilasvirkamiehille. Sairaala on yksi kehittyneimmistä ja hyvin varustelluimmista sairaaloista Kiinassa. Sairaalassa tehtyjen elinsiirtojen määrä on sotilassalaisuus. 2000-luvun alussa sen kliininen osasto nro 309 teki suurimman osan sairaalan tuotosta.

”Viime vuosina elinsiirtokeskus on ollut ensisijaisesti kannattava terveydenhuollon yksikkö. Vuonna 2006 bruttotuotto oli 30 miljoonaa yuania (4066581.24 euroa) ja vuonna 2010 se oli 230.000.000 miljoonaa yuania (31177122.88 euroa) - kasvu lähes kahdeksankertaistui viidessä vuodessa”, todetaan heidän verkkosivuillaan. Kasvua on 4,5 miljoonasta 34 miljoonaan USA:n dollariin.

Kansan vapautusarmeijan yleinen sairaala ei ole ollut sattumalta ainoa hoitolaitos tämän tyyppisessä kannattavassa liiketoiminnassa. Dapingin sairaala Chongqingissa on sidoksissa Third Military Medical yliopistoon. Kun siellä alettiin tekemään elinsiirtoja, se onnistui myös lisäämään tulojaan 1990-luvun lopulta 36 miljoonasta yuanista lähes miljardiin yuaniin vuonna 2009. Kasvua oli 25-kertaisesti.

Jopa Huang Jiefu, Kiinan elinsiirtotoiminnan tiedottaja on todennut elinsiirroista arvostetussa talouslehti Caijingissä vuonna 2005: ”Suuntaus on, että elinsiirroista on muodostumassa sairaaloille keino tehdä rahaa”.

Miten nämä merkittävät saavutukset olivat mahdollisia niin lyhyessä ajassa koko Kiinassa? Vapaaehtoista elinluovutusjärjestelmää ei ollut ja kuolemaantuomittujen vankien määrä oli laskussa, mutta siitä huolimatta potilaiden odotusajat elinsiirtoihin mitattiin toisinaan viikoissa, päivissä tai jopa tunneissa. Nämä ovat aiheena uudessa 817-sivuisessa raportissa.

Raportissa on todistusaineistoa henkilöiltä ja kiinalaisista lääketieteen asiakirjoista joissa todetaan, että jotkut elinten luovuttajat eivät ehkä olleet kuolleita, kun heidän elimensä poistettiin.

”Tämä tutkimus on erittäin vaikea”, professori Li Huige sanoi tarkasteltuaan tutkimusta. Professori Li Huige Johannes Gutenbergin yliopistosta Mainzista (Saksa), on Doctors Against Forced Organ Harvesting (DAFOH) Lääkärit vastaan elinryöstöjä -järjestön jäsen.

Raportti sisältää yhteneväisiä lukuja oikeuslääketieteellisistä tiedoista, jotka koskevat kaikkia tiedossa olevia (yli 700) elinsiirtokeskusta Kiinassa, laskemalla niiden vuodepaikat, käyttöasteen, kirurgisen henkilöstön, koulutusohjelmat, uudet infrastruktuurihankkeet, vastaanottojen odotusajat, ilmoitettujen elinsiirtojen määrän, käytetyt hylkimisenestolääkkeet ja muut. Näihin tietoihin perustuen kirjoittajat arvioivat suoritettujen elinsiirtojen kokonaismäärän, joka on yli miljoona.

Tämä johtopäätös on kuitenkin vain osa totuudesta

"Se on jättimäinen järjestelmä. Jokaisessa sairaalassa on niin monia lääkäreitä, sairaanhoitajia, ja kirurgeja. Tämä itsessään ei ole ongelma. Kiina on suuri maa", sanoi tohtori Li, puhelinhaastattelussa. "Mutta mistä kaikki elimet ovat peräisin?"

Vankien elimet

Elinsiirtoa varten elimiä ei voida poistaa kuolleilta ihmisiltä ja yksinkertaisesti laittaa varastoon, ne täytyy ottaa talteen ennen kuolemaa tai pian sen jälkeen, ja sitten nopeasti siirtää vastaanottajalle. Usein toivoton ajankohta tai logistiikka tämän prosessin ympärillä tekee elinten yhteensopivuudesta useimmissa maissa monimutkaisen alan, jossa on jonotuslistat ja erityiset tiimit, jotka kannustavat onnettomuuden uhrien perheenjäseniä luovuttamaan omaistensa elimiä.

Mutta Kiinassa luovuttajat näyttäisivät olevan vankeudessa, odottamassa vastaanottajia.

Changzhengin sairaala Shanghaissa, suuri kansan vapautusarmeijan lääkäriasema, raportoi suorittaneensa 120 "kiireellistä maksansiirtoa" huhtikuussa 2006. Tällä tarkoitetaan potilasta, jolla on hengenvaarallinen tila ja hänet on otettu sairaalaan elinsiirto-osastolle ja yhteensopiva elin on löytynyt vain muutamassa tunnissa tai päivissä. Tämä on harvinaista muissa maissa.

Changzhengin sairaala julkaisi artikkelin kiinalaisessa lääketieteen lehdessä Journal of Clinical Surgery, sen onnistuneista kiireellisistä elinsiirroista. "Lyhin aika jolloin potilas on saanut siirrännäisen sairaalaan tulonsa jälkeen oli neljä tuntia", todettiin artikkelissa.

Ajanjaksolla 22.-30.4.2005 siis viikossa, sairaalassa suoritettiin 16 maksa- ja 15 munuaissiirtoa.

Kiinalaiset lääkärit kuljettavat elimiä elinsiirtoa varten Henanin maakunnan sairaalassa 16. elokuuta 2012. (Kuvakaappaus/Sohu.com)

Ensimmäinen Zhejiangin yliopistollinen sairaala julkaisi oman samansuuntaisen tutkimuksensa, joka osoittaa, että vuoden 2000 alussa ja vuoden 2004 lopulla, 46 potilasta sai "kiireellisen maksansiirron", mikä tarkoittaa, että periaatteessa vastaanottajat saivat sopivan luovuttajan 72 tunnin kuluessa.

Jopa Kiinan virallinen maksansiirtorekisterin vuoden 2006 vuosikertomuksessa vertailee määriä ”selektiivisesti ajoitettuja”elinsiirtoleikkauksia hätätilanteen elinsiirtoihin. Siellä oli 3181 säännöllistä elinsiirtoa vuodessa, ja 1150, eli hieman yli neljäsosa tehtiin hätätilanteissa.

Kyseisiä ilmiöitä on erittäin vaikea, ellei jopa mahdotonta selittää virallisten tietojen perusteella. Ja ensi näkemältä vaikuttaa siltä, että he ovat vankeudessa olevaa väestöä, joka joutuu luovuttamaan elimensä vastoin tahtoaan.

"Tämä on hyvin tunnepitoinen asia minulle", sanoi australialainen Wendy Rogers, Macquarien bioetiikan yliopistolta, jonka läheinen ystävä kärsi hepatiitista johtuvasta maksan vajaatoiminnasta ja tarvitsi siirteen kolmen päivän kuluessa. Hän oli erittäin onnekas saadessaan elimen siinä aikataulussa", tohtori Rogers sanoi.

"Mutta, että tehdään 46 leikkausta peräkkäin? On vaikea ajatella toista järkevää selitystä, kuin tappamista kysynnän vuoksi."

Raportin eri osissa, ilmiantajien todistuksissa ja kiinalaisissa lääketieteellisissä dokumenteissa todetaan, että jotkut luovuttajat eivät ehkä ole edes olleet kuolleita, kun heidän elimensä poistettiin. Tämä sisältää entisen, Jinanissa hoitohenkilökuntaan kuuluneen, poliisin todistuksen, jossa hän kertoo todistaneensa elimenpoisto-operaatiota elossa olevalta ihmiseltä ilman anestesiaa.

Kohdistettu eliminointi

Uuden raportin kirjoittajat, tukeutuen aiemmin esitettyyn näyttöön ja uusiin havaintoihin, väittävät, että elinryöstöjen ensisijainen kohderyhmä Kiinassa ovat mielipidevangit, koostuen pääasiassa Falun Gongin harjoittajista.

Falun Gong on perinteinen buddhalaiseen koulukuntaan kuuluva harjoitus, josta tuli erittäin suosittu Kiinassa julkaisunsa jälkeen vuonna 1992. Harjoitus sisältää viisi liikesarjaa ja harjoittajat elävät periaatteiden totuudenmukaisuus, laupeus ja kärsivällisyys mukaan. Valtio tuki Falun Gongia taustalla, ja viralliset tutkimukset osoittavat, että yli 70 miljoonaa kiinalaista alkoi harjoittaa sitä vuoteen 1999 mennessä. Se oli enemmän kuin kommunistisen puolueen jäsenmäärä.

Heinäkuussa 1999 Kiinan kommunistisen puolueen (KKP) silloinen johtaja Jiang Zemin aloitti kansallisen kampanjan hävittääkseen Falun Gongin Kiinasta. Aluksi hän tapasi korkean tason opposition, mutta aloitti pian Falun Gongin vastaisen liikkeen lujittaakseen valtaansa puolueen sisällä ylentäen kannattajansa ja sivuuttaen vastustajansa.

Elinryöstöt keinona eliminoida Falun Gongin harjoittajat näyttää alkaneen seuraavaan vuoteen mennessä.

Todisteet siitä, että tämä on tapahtunut, on ollut saatavilla jo kymmenen vuoden ajan, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun arvioitu kuolonuhrien määrä on niin valtava, ja todisteiden suuri määrä niin ylivoimainen ja valtion rooli selkeästi niin keskeinen tämän kaiken mahdollistajana.

Kolme raportin laatijaa, David Kilgour, David Matas ja Ethan Gutmann, ovat aiemminkin julkaisseet raportteja aiheesta, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun he ovat yhdistäneet voimansa. Jopa he ovat yllättyneet tutkimusten tuloksista.

"Ollessasi lapsi, poimitko koskaan ylös isoa kiveä, ja näit kaiken sen elämän kiven alla - muurahaiset ja hyönteiset? Työskentely tämän raportin kanssa on tuntunut samankaltaiselta", sanoi Gutmann, The Slaughter-kirjan vuonna 2014 julkaissut toimittaja.

Kilgour on kanadalainen entinen parlamentaarikko ja Matas on tunnettu ihmisoikeusjuristi. Vuonna 2009 kaksikko julkaisi kirjan nimellä "Bloody Harvest", joka seurasi uraauurtavaa raporttia samannimiselle julkaisulle heinäkuussa 2006.

Viime vuosina tutkijat ovat olleet suurelta osin siinä käsityksessä, että elinryöstöjen laajuus olisi vähentynyt huomattavasti, tai ainakin, että Falun Gongin harjoittajat ja muut mielipidevangit eivät enää olisi kohteina.

Tutkimuksen kirjoittaneet löysivät kuitenkin jotain aivan muuta: "He ovat rakentaneet kaiken tieltään tuhoavan voiman. Katselemme jättimäistä vauhtipyörää, jota he eivät näytä kykenevän enää pysäyttämään. En usko, että kaiken takana on vain voiton tavoittelu, vaan sen oma ideologia, joukkomurha ja kauhean rikoksen peittely, jossa ainoa tapa salata tuo rikos on jatkaa niiden ihmisten tappamista, jotka tietävät asiasta", Gutmann sanoi.

Raportin selkäranka ja sen suurin yksittäinen osa, on niiden kiinalaisten sairaaloiden perusteellinen selonteko, joiden tiedetään tekevän elinsiirtoja. Raportin mukaan niistä 712 sairaalasta 164 antaa yksityiskohtaista ja yksilöllistä hoitoa.

Elinsiirtokeskukset

Esimerkiksi armeijan alaisuudessa toimiva Nanjingin yleinen sairaala kattaa kaksi sivua raportista. Siinä esitellään Li Leishin, sairaalan munuaistutkimuskeskuksen perustajan, uraa. Raportissa oli jopa kommunistipuolueen asiakirja, joka teki pakolliseksi tutkia "mallia", jonka hän oli perustanut. Li sai hallitukselta kiitosta, koska rakensi yhden nopeimmin kasvavista munuaissiirtokeskuksista.

Vuonna 2008 tehdyssä haastattelussa, silloin 82-vuotias Li sanoi, että aiemmin hän tyypillisesti suoritti 120 munuaissiirtoa vuodessa, mutta nyt vain 70. Toisen kirurgian ylilääkärin kerrottiin suorittavan "satoja munuaissiirtoja vuodessa" vuodesta 2001 alkaen. Raportissa todetaan, että sairaalassa toimi 11 johtavaa ja kuusi avustavaa kirurgia, ja heidän suorittamiensa munuaissiirtojen kokonaisvolyymi saavuttaa noin 1000 leikkausta vuosittain.

Hämmästyttävät elinsiirtojen määrät näkyvät läpi koko raportin

Myös armeijan alaisuudessa toimivassa Fuzhou'n yleisessä sairaalassa tohtori Tan Jianming on henkilökohtaisesti ollut vastuussa 4200 munuaissiirrosta vuodesta 2014 alkaen. Tiedot löytyvät hänen elämänkerrastaan kiinalaisen lääketieteen lääkärien yhdistyksen verkkosivuilta.

Xinqiaon sairaalassa Lounais-Chongqingissa, joka on sidoksissa kolmanteen armeijan lääketieteelliseen yliopistoon, oli tehty 2590 munuaissiirtoa vuonna 2002, sisältäen tapauksen, jossa leikkauksia oli tehty 24 yhden päivän aikana.

Zhu Jiye, Pekingin yliopiston elinsiirtoinstituutin johtaja, sanoi vuonna 2013: "Eräänä vuonna sairaalassamme tehtiin 4000 maksa- ja munuaisensiirtoa."

Falun Gongin harjoittajien lavastama elinryöstö. Mielenilmaisu Ottawassa Kanadassa, 2008. (Epoch Times)

Kesäkuussa vuonna 2004 Kiinan kansan aseistettujen poliisivoimien lääketieteellinen lehti julkaisi selkeän taulukon, jossa todetaan, että Pekingin ystävyyssairaala ja Guangzhoun Nanfangin sairaala olivat suorittaneet yli 2000 munuaissiirtoa vuoden 2000 loppuun mennessä. Kolmessa muussa sairaalassa, jokaisessa oli tehty 1000 elinsiirtoa kyseisen vuoden loppuun mennessä. Useimmat näistä leikkauksista on täytynyt suorittaa vuoden sisällä, sillä 1990-luvun loppuun asti elinsiirrot Kiinassa eivät olleet taloudellisesti merkittävä lääketieteellinen markkinarako.

Sairaala ja edellä mainitut volyymiluvut, sivu toisensa jälkeen, voidaan varmistaa käyttäen Kiinan virallisia julkaisuja, kuten puheita, sisäisiä uutiskirjeitä, sairaaloiden sivustoja, lääketieteellisiä julkaisuja ja tiedotusvälineitä jne.

Poikkeuksetta nämä sairaalat vain kiistävät vuoden 2000 alusta jyrkästi kasvuun nousseet suuret elinsiirtojen määrät. Myös massiivinen infrastruktuurin kehittäminen ja kirurgien koulutusohjelmat ilmoitettiin alkaneen samoihin aikoihin, pian Falun Gongin vainon alkamisen jälkeen.

Valtion tappokone

Kiinan hallinnon virallinen linja elinten lähteistä on vaihdellut ajan myötä. Vuonna 2001, kun ensimmäinen ilmiantaja tuli esiin Kiinassa väittäen, että hallitus käytti kuolemaantuomittujen vankien elimiä elinsiirroissa, viralliset puolestapuhujat kielsivät asian väittäen, että Kiina turvautuu ensisijaisesti vapaaehtoisiin luovuttajiin.

Vuonna 2005 virkamiehet antoivat ymmärtää, että vapaaehtoisten luovuttajien sijaan käytettiin kuolemaantuomittuja vankeja. Sen jälkeen, kun väitteet elinryöstöistä Falun Gongin harjoittajilta julkaistiin vuonna 2006, Kiinan viranomaiset väittivät, että ensisijainen elinten lähde oli elinluovutukseen suostuneet kuolemaantuomitut vangit.

Mutta pahaenteinen lopputulos, joka hitaasti alkoi tulla ilmi tutkimuksesta, ja julkaistiin raportissa, sisältää lähes 2000 alaviitettä siitä, että koko ”teollisuus” oli tarkoituksella luotu.

Tämä viittaa siihen, että valtio osallistuu voimakkaasti elinsiirtotoimintaan sekä keskus- että paikallistasolla. Vuodesta 1990 Kiinan terveydenhuoltojärjestelmä yksityisti voimakkaasti, valtion kustantaessa infrastruktuurin, sairaaloiden kuitenkin hoitaessa rahoituksensa itse.

Maksansiirtokeskuksessa Renjin sairaalassa nähtiin leikkauspöytien lisääntyvän vuosi vuodelta: 2004 lopulla 13 pöytää; vain kaksi viikkoa myöhemmin 23 pöytää; vuonna 2007 90 pöytää; ja vuonna 2014 110 pöytää.

Vuonna 2006 Tianjin Ensimmäinen keskussairaala laajeni uudella 17-kerroksisella rakennuksella, jossa on 500 vuodepaikkaa vain elinsiirtoja varten. On monia muita tällaisia tapauksia; raportti sisältää valokuvia useista vaikuttavista rakennuksista.

Elinsiirroista tuli nopeasti kannattavaa liiketoimintaa. Sekä keskus- että paikallishallinto tuki tutkimusta ja kehitystä, rakentaen palatsimaisia uusia elinsiirtoihin tarkoitettuja tiloja rahoittaen lääkärien koulutusohjelmia, mukaan lukien satojen elinsiirtokirurgien koulutukset ulkomailla.

Tianjinin ensimmäinen keskussairaala. (Sairaala-tiedostot)

Kiinassa valmistettujen hylkimisenestolääkkeiden ala tuli verkkosivuille, samaan aikaan kiinalaisten sairaaloiden alkaessa kehittää säilöntäkemikaaleja, joissa elimiä pidetään siirrettäessä niitä luovuttajalta vastaanottajalle.

Elinsiirtokeskus, joka tekee yhteistyötä Shenyangsaidissa sijaitsevan Kiinan lääketieteellisen yliopiston kanssa kertoo verkkosivuillaan: "Voidaksemme suorittaa niin suuria määriä elinsiirtoleikkauksia joka vuosi, meidän on osoitettava kaikki kiitos hallituksen antamalle tuelle. Etenkin Korkein kansankokous, Kansan korkein syyttäjänvirasto, Yleisen turvallisuuden laitos, oikeuslaitos, ja terveys- ja siviiliasioiden ministeriö ovat yhdessä saattaneet voimaan lakeja vahvistamaan, että elinten hankinta saa osakseen valtion tukea ja suojaa. Tämä on ainutlaatuista maailmassa."

Raportin laatijat ovat kieltäytyneet antamasta kuolonuhrien lukumäärää. Vaikka on mahdollista, että joissakin tapauksissa yhdestä uhrista on saatu useita elimiä, vuoteen 2013 Kiinassa oli käytössä vain tilapäinen ja lokalisoitu hakujärjestelmä. Kiinalaiset kirurgit ovat myös valittaneet suurta hävikkiä Kiinan elinsiirto-ohjelmassa, jossa usein vain yksi elin tulee yhdeltä luovuttajalta. Jos siis Kiinassa tehdään 60000-100000 elinsiirtoleikkausta vuosittain, kuolonuhrien määrä elinryöstöissä saattaa nousta 1,5 miljoonaan.

Kiinan lääketieteen raportissa vuoden 2004 lopulla kerrotaan yhteenvedossa elinsiirtotoiminnasta: "Koska tällä hetkellä Kiinassa ei ole interaktiivista elinten rekisteröintijärjestelmää, joskus luovuttajalta on otettu vain munuainen ja muut elimet ovat yksinkertaisesti menneet hukkaan."

Lehdistötilaisuudessa 22. kesäkuuta Matas sanoi: "Tapauksia, missä henkilöltä on otettu useampia elimiä on ollut, mutta tilastollisesti merkityksettömällä tavalla."

Lan Liugenin, Guangxin maakunnassa toimivan kirurgisen PLA (People's Liberation Army) nro 303 sairaalan varajohtajan mukaan, vuoden 2013 alussa Kiinassa oli vain kaksi sairaalaa, jotka pystyivät välittämään ja siirtämään useita elimiä yhdeltä luovuttajalta. "Tällaiset leikkaukset hyödyntävät parhaiten luovuttajan resursseja. Tällä hetkellä vain joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, Saksassa ja Japanissa voidaan tehdä useita elinsiirtoja samalta luovuttajalta samanaikaisesti", hän sanoi.

Raportin kirjoittajat ovat julkaisseet tuloksiaan samaan aikaan, kun mielipiteet tästä asiasta näyttävät olevan muuttumassa: Toimittajat ovat halukkaita tutustumaan aiheeseen; on tuotettu dokumentteja, jotka ovat voittaneet palkintoja; ja elinsiirtolääkäreiden lukumäärä, jotka ovat tutustuneet Kiinan elinsiirtotoimintaan kasvaa ja he ovat tyrmistyneet. Myös heidän etiikka kasvaa.

Äskettäin Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi päätöslauselman, jossa ilmaistaan huoli Kiinan toiminnasta, edustajainhuoneen jäsenten tuomitessa ne sairaiksi ja vastenmielisiksi.

Vuonna 2015 ilmestyneessä dokumentissa nimeltään "Hard to Believe" (Vaikea uskoa), jota esitetään PBS:n (Public Broadcasting Service) asemilla, tarkastellaan, miten asia on otettu vastaan journalismin ja lääketieteen aloilla. Ne vakavat asiat, joita on tapahtunut Kiinassa viimeisten viidentoista vuoden aikana, ovat vasta nyt alkaneet tulla ihmisille selviksi. (Tämän artikkelin kirjoittajaa on haastateltu dokumentissa)

Rogers, australialainen bioeetikko, sanoo todenneensa, että joillakin on vaikeaa käsittää, mitä Kiinassa tapahtuu: "Minun oli selitettävä tämä asia yksityiskohtaisesti saksalaiselle bioeetikkona työskentelevälle ystävälleni, joka tekee työtä monien haastavien kansainvälisten asioiden parissa. Hän ei kirjaimellisesti voinut uskoa minua, ja kysyi: "Miksi en jo tiennyt tästä?"

Englanniksi: http://www.theepochtimes.com/n3/2097522-1-5-million-potentially-killed-by-chinese-regime-for-their-organs-report-reveals/