Harjoittaja muistelee Mestarin seurassa viettämiään kallisarvoisia päiviä. Osa 3

3. Osallistuminen luentoihin Chengdussa, Sichuanin maakunnassa

Kun luennot Dalianissa olivat ohi, Mestari näki, että emme halunneet jättää häntä, joten hän kertoi meille: "Chengdussa on luentosarja kesäkuussa. Miksi ette liity seuraani Emei-vuorella.”

Minä ja muutama muu harjoittaja lensimme Chengduun. Taksinkuljettaja kertoi meille, että oli ollut paha kuivuus viime päiviin asti. Päivänä, jolloin Mestari saapui Chengduun, alkoi sataa. Tiesimme, että Mestari oli tuonut kaupungille siunauksia.

Kun olimme siellä, vettä satoi joka päivä. Asuimme samassa hotellissa Mestarin kanssa. Joka päivä, kun lähdimme hänen kanssaan luennolle, ei satanut. Mutta kun palasimme illalla, silloin alkoi heti sataa. Se tapahtui joka kerta, joten kukaan meistä ei vaivautunut ottamaan sateenvarjoa mukaansa lähtiessämme hotellista.

Sunnuntaina paikalliset harjoittajat kutsuivat Mestarin ja meidät katsomaan muutamaa luonnonkaunista paikkaa. Olimme kiipeämässä Qingcheng-vuorille, kun Mestari sanoi: "Näytän ehkä rennolta, mutta itse asiassa kannan harjoittajien valtavaa karmaa. Minun täytyy ratkaista teidän lukuisat historialliset konfliktit ja velat. Se tuntuu siltä, kuin kolme suurta vuorta olisi minun päälläni. Minun on vaikea kulkea jokainen askel. Mutta jos en tee sitä puolestanne, kukaan teistä ei olisi voinut harjoittaa." Minulle tuli kyyneleet silmiin, kun kuulin mitä Mestari joutuu läpikäymään vuoksemme. Sanoin itselleni, että tekisin vaikka mitä vähentääkseni Mestarin kuormaa.

Kaikilla oli hiki kiivetessämme vuorille. Mestari osti meille kurkkuja ja sanoi: "Kurkut ovat hyviä. Ne sammuttavat janon ja pitävät samalla nälän loitolla." Kaikki hymyilivät.

Qingcheng-vuorilla oli eräs taolainen temppeli. Mestari johdatti meidät sisään ja kertoi miten nykyihmiset usein sekoittavat buddhalaisuuden ja taolaisuuden.

Olimme lähdössä, kun kuulin taolaisen papin puhuvan meistä: "He ovat erilaisia. Tämä on ryhmä ihmisiä, joilla on yliluonnollisia kykyjä!" Sanoin Mestarille, mitä olin kuullut. Hän katsoi pappia ja sanoi: "Hänellä on aika hyvä synnynnäinen perusta.”

Emei-vuori on yksi neljästä kuuluisasta vuoresta Kiinan buddhalaisuudessa. Kun nousimme sinne, sade lakkasi, ja oli koleaa ja sumuista. Olimme kuulleet, että huipulla voi olla todella kylmä, joten kysyimme Mestarilta pitäisikö meidän ostaa muutama takki kaiken varalta. Hän sanoi, että voisimme ostaa vain muutaman sadeviitan. Ostin kymmenen sadeviittaa kymmenelle henkilölle, ja maksoin niistä 10 yuania, Mestari sanoi, että hän ei tarvinnut sitä.

Pääsimme köysiradalla Gold Summitin huipulle. Yksi harjoittajista kertoi Mestarille: "Näen lohikäärmeen." Mestari viittasi häntä istumaan paikallaan. Kysyin Mestarilta, oliko siellä todella lohikäärmeitä. Hän sanoi minulle: "Kyllä, niitä ei ole vain vaunun sisällä, vaan myös ulkopuolella kannattelemassa vaunua."

Muilla turisteilla oli yllään paksut talvivaatteet. Minulla oli vain kesävaatteet ja ohut sadetakki. Kuitenkaan en tuntenut lainkaan kylmää. Tunsin lämpöä, joka nousi jalkojani pitkin. En nähnyt paljoa sumun läpi, joten suljin silmäni. Huomasin, että kultainen Buddha istui siellä mietiskelemässä. Sitten Buddha katosi, ja näin kirkasta välkettä. Avasin silmäni ja näin taivaalla valtavia Buddhia vierekkäin. Jotkut heistä näyttivät Bodhisattvoilta, ja jotkut näyttivät Sakyamunilta. En voinut tunnistaa kaikkia.

Yritin pysyä rauhallisena ja vain katselin. He olivat uskomattoman kirkkaita, enkä voinut pitää silmiäni auki. Käänsin pääni oikealle, ja lisää Buddhia ilmestyi. Sama tapahtui vasemmalla puolella. Normaalisti en voinut nähdä mitään taivaallisella silmälläni, kunnes Mestari halusi, että minä pystyisin näkemään. Se, mitä olin nähnyt sinä päivänä, oli lahja Mestarilta.

Kun jaoimme ajatuksiamme matkalla hotelliimme, Mestari tuli katsomaan meitä. Nousimme ylös ja Mestari pyysi meitä kertomaan siitä, mitä olimme nähneet päivällä. Jiang Guizhousta sanoi, että hän näki monia Buddhia, kuten Sakyamunin, Amitabhan, Bodhisattvan, Jeesuksen, Neitsyt Marian, Jehovan, kahdeksan Jumaluutta, ja monia muita, mitä hän ei tunnistanut. Mestari sanoi, että kaikki Suuret Buddhat olivat siellä. Kysyin Mestarilta, mistä näkemäni säteet tulivat. Hän sanoi, että olin nähnyt maailmankaikkeuden räjähdyksen ja tähtien hajoamisen.

"Annas, kun kirjoitan sanan sinulle!", Mestari sanoi. Hän käytti oikeaa etusormeaan ja piirsi suuren "Buddha-merkin” seinälle. Näin vihreän valon tulevan hänen sormenpäästään, ja kysyin jääkö sana sinne ikuisesti. Hän nyökkäsi: "Kyllä, kuka tahansa, joka tulee tähän huoneeseen, on siunattu."

Puoli tuntia myöhemmin eräs harjoittaja tuli huoneeseemme ja huudahti: "Vau, Mestari kirjoitti sanan tänne." Kysyimme häneltä, mikä sana se oli ja missä se näkyi. Olimme melko yllättyneitä, kun hän vastasi oikein.

Muistan tarinan, jonka tämä harjoittaja oli kerran kertonut minulle. Eräänä kesäpäivänä Pekingissä hän istui oven ulkopuolella. Oli kova helle ja hän ajatteli, "Olisipa kiva, jos täällä olisi kylmä vesimeloni viilentämässä Mestaria helteeltä." Samassa eräs harjoittaja tuli vesimelonin kanssa. Sitten hän ajatteli, "Olisi kiva saada jotain lisää." Pian toinen harjoittaja toi erilaisia hedelmiä. Harjoittaja oli innoissaan, koska kaikki hänen toiveensa toteutuivat. Kun hän nousi ylös, Mestari tuli ovelle ja sanoi hänelle: "Nyt riittää. Kuinka paljon haluat? "Hän ymmärsi, ettei hänellä tule olla näitä ajatuksia.

Sen jälkeen menimme Leshaniin ja siellä näimme suuren Buddha-patsaan. Patsas näytti vanhalta ja siinä oli halkeamia. Harjoittaja sanoi Mestarille, että patsaan varpaaseen sattuu, ja sen selkä on kostea." Menimme harjoittajan kanssa ottamaan selvää, mitä oli tapahtunut. Patsaan yksi varvas oli säröillä, ja ihminen seisoi sen päällä ottamassa kuvia. Kiipesimme ylös ja näimme kapean lahden, joka oli muodostunut sateen jälkeen, ja vesi pääsi virtaamaan suoraan patsaan selkään. Ei ihme, että hän valitti, että oli kosteaa ja epämiellyttävää. Oivalsin, että patsas oli itse asiassa Buddhan keho.Tarinat ihmisistä, jotka saivat karmisen rangaistuksen pian sen jälkeen, kun he murskasivat Buddha-patsaita kulttuurivallankumouksen aikana, täytyy olla totta.

Xu kertoi Mestarille, että suuri Buddha näytti 15-vuotiaalta tytöltä. Xu teki kunnioittavan liikkeen Mestarille ja sanoi: "Tässä on Buddha Tathagata." Mestari sanoi, että Leshanin suuri Buddha saattoi nähdä vain Tathagatan tasolle.

Kun tuli aika lähteä, Mestari huusi: "Te, Falun Paratiisista, mennään!" Tunsin itseni niin onnelliseksi, koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuulin Mestarin sanovan, että me harjoittajat olimme Falun Paratiisista.

Kun tulimme takaisin, tajusin, että en ollut laittanut filmiä kameraan. Näin ollen kaikki kuvat matkalta, joita kuvittelin onnistuneiksi, eivät olleet olemassakaan. Tiesin, että minulla oli kiihkoilun ja rehentelyn kiintymyksiä, enkä voi ottaa kuvia Mestarista. Tai ehkä jotkin asiat oli tarkoitus pitää salassa.

Englanniksi: http://en.minghui.org/html/articles/2015/11/22/153780.html

Osa 1: http://fi.clearharmony.net/articles/a111627-Harjoittaja-muistelee-Mestarin-seurassa-viettamiaan-kallisarvoisia-paivia-Osa-1.html
Osa 2: http://fi.clearharmony.net/articles/a111637-Harjoittaja-muistelee-Mestarin-seurassa-viettamiaan-kallisarvoisia-paivia-Osa-2.html