Herttua Zhou oli kuningas Wu’n nuorempi veli. Kiinan historiassa hänet tunnettiin hyvänä mallina lapsen tottelevaisuudesta ja hyväntahtoisuudesta.
Lapsuudessa herttua Zhou oli yhtä lahjakas kuin veljensä. Hän erosi muista lapsista kurinalaisuudessa ja hyväntahtoisuudessa. Aikuisena hän auttoi veljeään, kuningas Wu’ta, valloittamaan Shang-dynastia sotajoukkojensa kanssa. Tuona aikana hallitsija Shang oli erittäin epäsuosittu johtuen hänen sotaisasta luonteestaan ja ylellisestä elämäntavasta kansansa kustannuksella.
Herttua Zhoun avustamana kuningas Wu valloitti Shang-dynastian. Lohduttaakseen kannattajiaan ja Shang-dynastian ylimistöä, kuningas Wu omaksui ehdoitta herttua Zhoun anteliaan hyväntahtoisuuspolitiikan: "Auttakaa parantamaan, älkää tappako". He julkaisivat tämän periaatteen Shangin kotikaupungissa ja aateliset, jotka oli pidätetty, avasivat aittansa auttaakseen nälkäisiä ihmisiä.
Herttua Zhou loi joukon käytäntöjä, jotka edistivät hyveellisyyttä ja lujittivat juuri perustettua dynastiaa. Hän pyrki "käyttämään hyvettä valistaessaan ihmisiä ja käytti rangaistuksia varoen" ja "kunnioitti rehtiyttä ja ihmisten huolenpitoa". Nämä käytännöt olivat erittäin kiitettyjä ja siirtyivät jälkipolvien poliitikoille.
Tapa, jolla herttua Zhou rekrytoi lahjakkaita ja ansiokkaita ihmisiä otettiin malliksi politiikoille. Jotta ei menettäisi yhtään lahjakkuutta, herttua Zhou saattoi esimerkiksi jättää hiustenpesun tai syömisen tavatessaan lahjakkaita ihmisiä, jotka vain ilmaisivat ehdotuksensa siitä, miten hallita kansaa.
Kun kuningas Wu kuoli, hänen poikansa kruununprinssi Cheng nousi Zhou-dynastian valtaistuimelle. Koska kuningas Cheng oli liian nuori, herttua Zhou toimi sijaishallitsijana yli kuusi vuotta eikä koskaan itse pyrkinyt valtaistuimelle. Hallintokautensa aikana hän neuvoi nuorta kuningas Chengia hallitsemaan kansakuntaa rehellisesti ja neuvoi miten vastustaa aistillisia haluja. Kun kuningas Cheng oli tarpeeksi vanha, herttua Zhou vapaaehtoisesti palautti vallan takaisin kuningas Chengille, ja neuvoi kuningasta lankeamasta ylelliseen elämäntyyliin.
Myöhäisempinä vuosinaan herttua Zhou työskenteli vielä pitkään riittien ja musiikin parissa ja paranteli edelleen eri instituutioita ja määräyksiä. Hän kehitti kattavan sarjan Zhou-riittejä, jossa hän asetti yksityiskohtaisia vaatimuksia valtiotason politiikkaan sekä yksilön jokapäiväiseen käyttäytymiseen. Se sisälsi myös useita oikeudellisia instituutioita kuten patriarkaalisen järjestelmän (säilyttää hallinto perinnöllisen aateliston järjestelmänä, mikä tarkoitti, että vanhin poika perisi valtaistuimen). Hän kehitti myös rituaalijärjestelmän (seremoniat ja menetelmät tärkeissä kansallisissa asioissa). Pienoiskoossa se sisälsi muun muassa häät ja hautajaiset ja niin edelleen.
Myöhemmin konfutselaiset tutkijat kokosivat erityisen kirjan Zhou-riiteistä. Seuraavat noin kaksituhatta vuotta, keskeisistä hengellisistä ajatuksista Zhoun riiteissä; hyväntahtoisuus, vanhurskaus, käyttäytyminen, viisaus ja luottamus, oli tullut normi moraaliseen käyttäytymiseen kiinalaisille.
Herttua Zhoun riitit periytyivät sukupolvilta sukupolville ja niitä on pidetty kiinalaisen kulttuurin aarteena, etenkin avioliittoseremonia, jolla on edelleen huomattava vaikutus kiinalaisiin.
Zhou-dynastia (1122 eKr. 221 eKr.) oli pisin dynastia Kiinan historiassa ja se kesti 900 vuotta, jonka jälkeen seurasi Qin-dynastia (perinteisen kiinalaisen historian mukaan).
  |
* * *
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.
lisää ...