Liikutuin kyyneliin lukiessani lehtijuttua Julie Keithistä, Oregonilaisesta naisesta, joka löysi halloween koristelaatikosta kirjeen. Sen mukaan koristeet oli tehty Masanjia'n pakkotyöleirillä osastolla 8. Viestissä luki: "Jos sattumalta ostat tämän tuotteen, ystävällisesti lähetä viesti eteenpäin Maailman Ihmisoikeusjärjestölle. Tuhannet ihmiset, joita Kiinan kommunistinen puolue vainoaa, kiittävät teitä ja muistavat teitä ikuisesti." Kirjeen kirjoittaja oli ottanut suuren riskin yrityksessään ottaa yhteyttä ulkomaailmaan tällä tavoin. Jos hän olisi jäänyt teostaan kiinni, häntä olisi luultavasti kidutettu tai jopa tapettu.
Jouduin itse Pekingin naisten pakkotyöleirille puoleksitoista vuodeksi vuonna 2001. Noin tuhannesta vangista suurin osa oli Falun Gongin harjoittajia, ja heidän tuomionsa vaihtelivat 1-3 vuoden välillä. Kahdeksasta osastosta vain yhdellä ei ollut Falun Gongin harjoittajia, ja tuon osaston vangit määrättiin usein valvomaan ja pahoinpitelemään harjoittajia muilla osastoilla. Leirillä oli myös "tehostettu" yksikkö, joka käsitti 20 huonetta, joissa harjoittajia kidutettiin julmasti. Kaikki ikkunat oli peitetty verhoin, mutta huoneista saattoi kuulua huutoa.
Työaika leirillä oli aamu viidestä ilta yhteentoista asti, ja joskus jopa kahteen aamuyöllä. Harjoittajat joutuivat syömään kymmenessä minuutissa, ja peseytymiseen annettiin aikaa viisi minuuttia aamuin ja illoin. Vessaa sai käyttää vain kaksi kertaa päivässä. Kukaan ei saanut korvausta työstään. Kun minut pidätettiin, vartijat takavarikoivat minulta 2000 yuania (1) ja en saanut olla yhteydessä perheeseeni puoleen vuoteen. Minulla ei myöskään ollut mahdollisuutta vaihtaa vaatteita tuona aikana.
Jouduin työskentelemään sellissäni, päävastuualeeni oli muun muassa syömäpuikkojen pakkaaminen. Vaikka hygienian taso oli todella ala-arvoista, paketissa luki silti "desinfioituja syömäpuikkoja". Jotkut laadukkaammat syömäpuikot, jotka oli tehty korkealaatuisesta puusta, oli valmistettu paremmin. Ne pakattiin laadukkaisiin paperi- tai muovipusseihin, ja niissä luki jonkun hotellin tai ravintolan nimi. Silti nämäkin syömäpuikot olivat lattialla kasassa, ja niillä kaiveltiin hampaita ja varpaita, ja niitä pakattiin likaisin käsin. Päivittäinen kiintiö oli pakata 8000 syömäpuikkoa.
Monet leirillä työskentelevistä eivät pystyneet seisomaan suorassa tai kävelemään kunnolla. Fyysinen ja henkinen rasitus oli äärimmäistä. Monet olivat 50 - 70 vuoden ikäisiä ja silti heidät pakotettiin tekemään raskasta työtä. Kun eräs 61-vuotias tuotiin selliimme, hänen kasvonsa olivat kauttaaltaan sinipunaiset ja turvonneet. Hänellä oli mustelmia ja hän tuskin pystyi avaamaan silmiään. Hänet oli pahoinpidelty kaksi viikkoa sitten. Vaikka hänen oli vaikea liikkua, silti hänet pakotettiin tekemään raskasta työtä. Emme saaneet puhua toisillemme, jos puhuimme, meitä lyötiin ja annettiin sähköshokkeja.
Jouduimme myös valmistamaan puseroita, villakäsineitä ja hattuja. Oli tarkat vaatimukset kuinka monta tikkiä sai olla. Jos teki virheen, kaikki oli tehtävä uudelleen. Ompelimme myös muita vientiin meneviä vaatteita. Lisäksi jouduimme viljelemään vihanneksia, tekemään koristeita, taittelemaan paperia ja pakkaamaan saniteettitarvikkeita. Jokaisella osastolla oli erilaiset tehtävät ja emme saaneet nukkua ennekuin kiintiöt oli täytetty.
Huomautus
1. Yuan on Kiinan rahayksikkö. 500 yuania vastaa kiinalaisen kaupunkityöläisen keskimääräistä kuukausipalkkaa.
http://clearharmony.net/articles/A_Practitioner_Testifies_to_the_Conditions_in_a_Forced_Labour_Camp-a110749.html
* * *
Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.
lisää ...