Pakkotyötä ja elintenryöstöä Kiinassa, osa 1

Kiina harjoittaa systemaattisesti kaikenlaista pakkotyötä pidätyskeskuksissa – vankiloissa, joissa on tuomittuja rikollisia ja niiden vapauden riistoa, joita ei vielä ole syytetty sekä uudelleenkoulutusta työn kautta.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksen mukaan 1998, luopuminen pakkotyöstä sitoo kaikkia jäsenmaita, mukaan lukien Kiina. Kiinan hallitus raportoi ILO:lle, että laki kieltää pakkotyön ja että on olemassa kansainvälinen politiikka kaikenlaisen pakkotyön lopettamiseksi.

Kiina ei ole maa, jossa on riippumaton tuomarikunta ja oikeusturva. Kiinalla ei ole mitään keinoja pitää laissa mainittuja lupauksiaan. Se, mitä laki Kiinassa sanoo, ei ole luotettava indikaattori siitä, mitä Kiinassa tapahtuu.

Kiinan laki määrää:

- Kiinan Kansantasavallan asukkaat nauttivat ilmaisuvapaudesta, lehdistönvapaudesta, kokoontumisvapaudesta, yhdistymisvapaudesta sekä mielenilmaisuvapaudesta [1].

- Kiinan Kansantasavallan asukkaat nauttivat uskonnonvapaudesta.

- Mikään valtion elin, julkinen organisaatio tai yksilö, ei voi pakottaa kansalaisiaan uskomaan tai olemaan uskomatta johonkin uskontoon, eivätkä he myöskään saa syrjiä kansalaisia, jotka uskovat, tai eivät usko johonkin uskontoon [2].

Kuitenkaan nämä vapaudet eivät ole Kiinassa.

Siis, kun Kiinan hallitus sanoo, että on olemassa lain määräyksiä, heidän lausuntonsa voivat olla, ja usein ovat, savuverhoja ja pimittämistä. Tämä pitää paikkansa heidän lausunnossaan pakkotyöstä ILO:lle.

Samaa voi sanoa politiikasta. Kiinalla on monia poliittisia toimenpiteitä, jotka poikkeavat todellisuudesta. Totuus on, että Kiinan hallitus viittaa usein valtion säädöksiin ja hallituksen politiikkaan, kun todellisuus on päinvastainen todellisuudesta, minkä vuoksi juuri hallitus viittaa näihin standardeihin, tulisi olla indikaattorina siihen, että jotakin laitonta tapahtuu Kiinassa.

Elinryöstö

Alue, jonka tunnen hyvin, on elinryöstöt, vankien tappaminen heidän elintensä vuoksi, joita käytetään elintensiirtoihin. David Kilgour on laatinut raportin, jossa mainitaan määrättyjen vankien olevan Falun Gongin harjoittajia ja jotka on vangittu heidän syyttömän vakaumuksensa vuoksi [3].

Kiinan hallitus kieltää raporttimme lopputuloksen ja sanoo, että he, jotka istuvat vankilassa vain sen vuoksi, että he ovat Falun Gongin harjoittajia, ei tapeta heidän elimiensä vuoksi. Mutta hallitus ei ole kiistänyt, että osa vangeista tapetaan heidän elimiensä vuoksi ja että nämä vangit ovat ensisijainen elintensiirtojen lähde Kiinassa.
Puhuessaan eräässä kirurgien konferenssissa Guanzhoussa marraskuun puolessavälissä 2006, varaterveysministeri Huang Jiefu tunnusti, että kuolemaan tuomitut vangit olivat elintensiirtolähde.

- Poikkeuksena pieni osa, jotka ovat liikenneonnettomuuksissa menehtyneitä, suurin osa tulee teloitettujen vankien raadoista, hän sanoi.

Väittely, joka David Kilgourilla ja minulla on Kiinan hallituksen kanssa, koskee vankeja, jotka tapetaan heidän elimiensä vuoksi. Kiinan hallitus sanoo, että elimiensä vuoksi teloitetut vangit ovat kaikki kuolemaantuomittuja vankeja. Kysymykseen, miksi olemme eri mieltä Kiinan hallituksen kanssa, miksi meidän mielestämme vangit, jotka on tuomittu kuolemaan, eivät ole ainoa vankien lähde elintensiirtoihin Kiinassa, asetan sivuun tällä hetkellä. Tarjoan teille luettavaksi raporttimme ”Bloody Harvest”, jotta teille selviäisi, miten päädyimme näihin johtopäätöksiin.

Haluaisin tässä korostaa, että Kiinan hallitus, samalla kun se myöntää ottavansa elimiä vangeilta, sillä on politiikka, jossa elimiä ei oteta vangeilta. Viidentenä lokakuuta 2007 päivätyssä lehdistötilaisuudessa, World Medical Association ilmoitti vuosittaisessa yleiskokouksessaan Kööpenhaminassa, että Kiinan lääkäriliitto oli yhtä mieltä siitä, että elimiä vangeilta tai muilta vangituilta ihmisiltä ei saa ottaa elinsiirtoihin, poikkeuksena heidän perheittensä lähiomaiset.

Liu Zhi, Kiinan lääkäriliiton kansainväliseltä osastolta, sanoi, että World Medical Association kanssa ei ole oikeudellista vaikutusta. Hän ilmaisi kuitenkin toiveita siitä, että sopimus vaikuttaisi Kiinan 500 000 lääkäriin ja hallituksen päätöksiin, tyhjä toive niin kauan kuin Kiinalla ei ole elintenluovutusjärjestelmää, tai lakia elintenlähdemääräyksistä aivokuolleelta, jolla sydän on toiminnassa.

David Matas on kanadalainen ihmisoikeusasianajaja. Yhdessä Kanadan entisen parlamentaarikko David Kilgourin kanssa hän on tutkinut Kiinan hallituksen elinryöstöjä Falun Gongin harjoittajilta Kiinassa. Lataa tutkimusraportti täältä: http://organharvestinvestigation.net

Alaviite

[1] Artikla 35
[2] Artikla 36
[3] Bloody Harvest: Report into Allegations of Organ Harvesting of Falun Gong Practitioners in China

Lähde:
http://www.epochtimes.se/articles/2009/06/02/17251.html
Ruotsiksi: http://se.clearharmony.net/articles/200906/21213.html