Pyri hyvyyteen ennen kuin on liian myöhäistä

Koko Kiinan 5000 vuotta kestäneen sivilisaation ajan usko taivaaseen ja jumaliin sekä periaate, että hyvä palkitaan hyvällä ja pahuudesta rangaistaan, on juurtunut syvästi kiinalaisten sydämiin.

Sukupolvi toisensa jälkeen vanhemmat ihmiset ovat kertoneet loputtomia tarinoita selittääkseen tämän syy-seuraussuhteen. He yrittivät muistuttaa ihmisiä, etteivät he jättäisi huomiotta omaatuntoaan ja tekisi asioita moraalisten arvojensa vastaisesti henkilökohtaisen hyödyn tavoittelemiseksi, koska taivas ennemmin tai myöhemmin tulisi rankaisemaan heitä siitä.

Seuraavassa tarinassa muistutetaan, että väärinkäytöksiä ei ole mahdollista hyvittää kuoleman jälkeen. On tärkeää vaalia elämää, joka meille on annettu ja olla aina niin hyvä kuin vain kykenee.


Olipa kerran oppinut, joka oli aina halunnut nähdä aaveen.

Eräänä selkeänä yönä kuun loistaessa pilvettömältä taivaalta oppinut käski palvelijaansa tuomaan ison ruukun viiniä hautausmaalle. Hän katsoi ympärilleen ja huusi: ”On niin tylsää juoda yksin näin hienona yönä. Ystäväni tuonpuoleisesta, haluaisiko joku teistä tulla juomaan kanssani?”

Pian tämän jälkeen hän kuuli puheensorinaa ja näki varjomaisia aaveita lähestyvän. Niitä oli kolmetoista.

Oppinut kaatoi viiniä isoon kulhoon ja asetti sen itsensä ja aaveiden välille, jotka heti kumartuivat ahnaasti kulhon äärelle. Yksi heistä piti viinistä niin paljon, että pyysi saada lisää.

Kun oppinut kaatoi heille lisää viiniä, hän kysyi: "Miksi ette jälleensynny?”

Yksi aaveista vastasi: ”Ne meistä, joilla on edelleen hyvää karmaa, jälleensyntyvät, kun taas pahimpiin rikoksiin syyllistyneet menevät helvettiin. Meistä kolmestatoista neljä toivoo jälleensyntyvänsä uudelleen ihmisenä, mutta muut yhdeksän eivät voi. Heidän on maksettava aikaisemmin tekemistään synneistä.”

"Miksi ette kadu syntejänne, jotta teidän ei tarvitsisi mennä helvettiin?" kysyi oppinut.

"Katua voi vain silloin, kun on vielä elossa", sanoi aave. "Ei ole mitään tapaa suorittaa katumusta kuoleman jälkeen."

Kun ruukku oli tyhjä, oppinut piti sitä ylösalaisin osoittaakseen aaveille, että ei ollut enää mitään jäljellä.

Kun aaveet alkoivat hoiperrella pois, yksi heistä kääntyi ympäri ja sanoi: ”Nälkäisinä aaveina meillä ei ole mitään emmekä voi maksaa takaisin viiniä, jonka olet ystävällisesti meille tarjonnut. Voin antaa vain ystävällisen varoituksen: ”Katumus toimii vain, kun olet vielä elossa.” Sitten sekin katosi.


Englanniksi: https://en.minghui.org/html/articles/2020/4/16/184060.html

Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.