Muinaisia kiinalaisia tarinoita: Sokea nainen ja sydämetön naapuri

Häikäilemätön täti Sun jälleensyntyi mustaksi kanaksi

Pienessä kylässä Kaakkois-Kiinassa asui vanha sokea nainen, jota kutsuttiin isoäiti Liu’ksi. Vaikka hän ei kyennyt näkemään, hänellä oli erittäin hyvä sydän. Kuka tahansa tuli hänen luokseen pyytämään apua, hän mielihyvin auttoi heitä. Hänellä oli naapuri nimeltä täti Sun. Täti Sunilla oli monta lasta kotona, joten hän kävi usein lainaamassa riisiä ja jauhoja isoäiti Liu’lta ja joka kerta, kun hän teki niin, isoäiti Liu mielellään lainasi ne hänelle antaen jopa hänen mitata ne itse.

Joka kerta täti Sun täytti astian riisillä ja jauhoilla ja ennen lähtöään hän antoi isoäiti Liun koskettaa riisiä antaakseen tämän tuntea, että riisi säiliössä oli samalla tasolla kuin säiliön reuna. Kun hän palautti riisin, hän teki samoin; vei sen isoäiti Liu’lle ja antoi hänen koskettaa riisiä säiliössä. Vähitellen prosessista oli tullut rutiini täti Sunille

Myöhemmin täti Sun tuli ahneeksi ja halusi hyötyä sokeasta isoäidistä. Huolellisen suunnittelun jälkeen täti Sun päätti käyttää koria, jota käytettiin jauhojen seulontaan. Hän käytti korin suurempaa puolta lainatessaan ja pienempää puolta palauttaessaan niin että se mitä palautettiin, ei ollut edes kymmenesosaa lainatun riisin ja jauhon määrästä. Tietysti, isoäiti Liu ei huomannut sitä, ja tällä tavoin täti Sun petkutti häntä usean vuoden ajan.

Eräänä päivänä, aivan yllättäen, täti Sun sai oudon sairauden, ja hänellä oli hirvittäviä kipuja kaikkialla kehossaan. Lääkäri ei voinut parantaa häntä, ja lopulta hän kuoli. Isoäiti Liu kuuli uutiset ja oli hyvin surullinen menettäessään niin hyvän naapurin.

Seuraavana keväänä hän näki outoa unta. Unessa täti Sunilla oli yhä yllään samat mustat vaatteet kuin kuollessaan. Hän käveli isoäiti Liu’n luokse ja häpeissään kertoi hänelle, että oli tulossa maksamaan takaisin velkansa. Isoäiti Liu hämmästyi ja hieroi yhä uudelleen silmiään. Hän oli niin onnellinen pystyessään näkemään ja näki jopa täti Sunin. Seuraavana aamuna isoäiti Liu’n kotona juuri hautovien kanojen joukossa oli yksi musta, kun taas muut olivat valkoisia. Kun musta kana kasvoi, se muni paljon enemmän kuin muut kanat.

Eräänä yönä, kolme vuotta myöhemmin, isoäiti Liu näki toisen erikoisen unen, jossa hän pystyi jälleen näkemään. Hän näki mustan kanan lentävän hänen sänkyynsä ja silmänräpäyksessä muuttuvan täti Suniksi. Täti Sun sanoi olevansa erittäin pahoillaan kaikesta vääryydestä, mitä hän oli tehnyt isoäiti Liu’lle ja että hän oli uudelleensyntynyt kanaksi maksaakseen kolmen vuoden velkansa. Kun hän oli puhunut, hän hyppäsi maahan ja poistui.

Isoäiti Liu kutsui täti Sunia nimeltä ja heräsi. Sinä aamuna hän huomasi mustan kanan kuolleen. Mummo Liu mietti jonkin aikaa ja yhdisti kaksi unta toisiinsa. Vihdoin hän oivalsi, että täti Sun oli pettänyt häntä pitkän aikaa ja maksoi velkansa hänelle.

Aivan kuten sanonta kuuluu: ”Katala sydän ei voi paeta Jumalan silmää.” Kaikki mitä teemme ihmisten yhteiskunnassa on rekisteröity, ja on totta, että hyvä ja paha saa palkkansa ja että taivaan lait ovat ehdottomasti oikeudenmukaisia.

Kääntänyt englanniksi Dora Li. Tämä tarina on luvallinen uusintapainos kirjasta ”Arkistoituja kiinalaisia tarinoita.” Vol. 1, saatavilla Amazonilla.

Englanniksi: https://www.theepochtimes.com/ancient-chinese-stories-the-blind-woman-and-heartless-neighbor_2709627.html

Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.