Lapsenlapseni pakeni ihmiskauppiaita

Olen lähes 70-vuotias ja asun Hebein maakunnassa. Vaikka en ole Falun Gongin harjoittaja, olen kuitenkin tutustunut menetelmään ja tiedän, että on tärkeää noudattaa sen periaatteita Totuudenmukaisuus, Myötätunto ja Kärsivällisyys.

Kun kehitysvammainen pojanpoikani oli noin 20-vuotias, hän asui kanssani ja työskenteli maakunnan pääkaupungissa tehden tilapäisiä töitä. Viime vuonna hän ei kuitenkaan löytänyt työtä useaan kuukauteen, joten hän sanoi haluavansa lähteä etsimään töitä Pekingiin.

Sanoin hänelle, ettei hänen pitäisi lähteä yksin vieraaseen kaupunkiin, koska se ei olisi turvallista. Kannustin häntä olemaan kärsivällinen ja jäämään kotikaupunkiinsa. Silloin meidän ei ainakaan tarvitsisi olla huolissamme pitkän välimatkan vuoksi.

Hän osti kuitenkin lipun salaa ja lähti Pekingiin maaliskuussa. Lähtönsä jälkeen hän soitti minulle vain kahdesti. Yritimme soittaa hänelle useita kertoja, mutta hänen puhelimensa oli pois päältä. Silloin tiesin hänen olevan vaikeuksissa.

Tunsin olevani vastuussa, koska hän oli asunut luonani. Olin niin huolissani, etten voinut syödä tai nukkua. Itkin muistellessani yhteisiä onnellisia hetkiämme. Ystävät tulivat käymään ja lohduttivat minua.

Aiemmin naapurini olivat kertoneet minulle ihmisistä, jotka tiesivät Falun Gongista ja jotka olivat saaneet osakseen siunauksia uskoessaan sen periaatteisiin. He olivat jättäneet minulle luettavaa, ja tämän tiedon jaoin myös lapsenlapselleni.

Lapsenlapseni kadottua perheeni yritti löytää hänet. Eräänä päivänä poikani soitti minulle ja sanoi, että lapsenlapseni oli nähty Sisä-Mongolian ja Mongolian rajalla. Onnistuin saamaan häneen puhelinyhteyden ja olin helpottunut kuullessani hänen äänensä. Useiden kuukausien etsimisen jälkeen hän tuli lopulta takaisin ja kertoi riipaisevan tarinansa.

Saavuttuaan Pekingiin hän oli työskennellyt yhtiössä, joka korjasi teitä lähellä Si-Huanin aluetta. Jonkin ajan kuluttua hän halusi kuitenkin löytää kevyempää työtä, ja sitten jotkut ihmiset esittelivät hänet eräälle työnvälitystoimistolle.

Saavuttuaan toimistolle hänet työnnettiin pakettiautoon, ja hänen matkapuhelimensa, rahansa ja tavaransa otettiin pois. Samassa autossa hänen kanssaan oli myös kaksi muuta miestä, eikä heidän sallittu puhua toisilleen.

He ajoivat pitkin vuoristoista tietä ja saapuivat Sisä-Mongolian ja Mongolian rajalle, missä heidät myytiin paikallisille ihmiskauppiaille.

Heidät pakotettiin työskentelemään pitkiä päiviä, eikä vapaa-aikaa ollut. Monet siellä olevista ihmisistä oli siepattu, ja heidän joukossaan oli myös useita opiskelijoita.

Pojanpoikani sai kuulla myöhemmin, että hänen kanssaan autossa olleet kaksi miestä yrittivät paeta. Heidät saatiin kuitenkin kiinni ja pahoinpideltiin julmasti. Hän ei nähnyt heitä enää koskaan.

Pojanpoikani halusi myös paeta. Hän sanoi tunteneensa, että ainoa toivo oli toistaa lauseita: ”Falun Dafa on hyvä” ja ”Totuudenmukaisuus, Myötätunto ja Kärsivällisyys on hyvä".

Sitten hän sai tilaisuuden ja onnistui paeta vainoojiaan. Hän lisäsi, että kaulassa oleva Falun Gong -amuletti auttoi häntä pakenemaan.

Tämän tapauksen jälkeen päätin jakaa ajatuksiani kaikkien kanssa. Nykyään moraalikäsitykset ovat laskeneet nopeasti, ja ihmiset vain tavoittelevat taloudellista hyötyä.

Kuka tahansa voi kohdata epäonnea, kuten pojanpoikani. Mutta jos omaa hyvän sydämen Dafaa kohtaan ja lausuu vilpittömästi: ”Falun Dafa on hyvä” ja ”Totuudenmukaisuus, Myötätunto ja Kärsivällisyys on hyvä”, voi todellakin voittaa vaikeutensa ja nähdä valoa tunnelin päässä.

Englanniksi: http://en.minghui.org/html/articles/2017/1/30/162003.html

Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.